Lue keskustelun säännöt.
Loukkaannutko jos kysytään työpaikasta/koulusta?
02.06.2017 |
Eräs amerikkalainen ystäväni kertoi, kun kyseli suomalaiselta missä hän on töissä tai koulussa, niin useampi oli kiukkuuntunut kysymyksestä ja hän kertoi että amerikassa se on ihan normaalia kysyä ja ihmiset keskustelee näistä asioista, paljon. Hän ihmetteli onko tuo kysymys Suomessa jokin taboo eli miten on, loukkaantuvatko suomalaiset mielestäsi kun kysyy esim. mitä opiskelet tai missä olet töissä ja MIKSI?
Kommentit (13)
En loukkaannu. Olen työtön, mutta päinvastoin kuin ensimmäinen kommentoija, se ei hävetä yhtään enkä sitä salaile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En loukkaannu, siitä saa hyvän puheenaiheen.
En loukkaannu siitä että joku huonotapainen utelee henkilökohtaisia asioita.
Miksi pitäisi loukkaantua jos joku huonosti kasvatettu kyselee henkilökohtaisia asioita.Eli kyse on vain ja ainoastaan kyselijän tahdittomuudesta ja tökeryydestä.
Kerri tämä sille amerikkalaiselle ystävällesi.
En tietenkään. Työpaikka tai koulutus on kohtalaisen normaali aihe jutustelussa, kun joku uusi ihminen tavataan. En ole tiennytkään, että joku siitä voisi loukkaantua. Mielestäni sama kuin kysyisi, että oletko naimisissa tai onko lapsia. Eipä siitäkään kai kukaan loukkaannu?
Toki suomalaisista on tullut jonkinlaisia ammattiloukkaantujia ja mielensäpahoittajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmisiltä saa sitten kysellä, jos ei mitään henkilökohtaista? Ei saa kysyä lapsista tai perheestä, ei töistä, ei kesälomista, ei harrastuksista - nehän on kaikki henkilökohtaista. Aika pienet on puheenaiheet sitten. Säästä voi tietysti aina puhua, mutta sekin voi olla loukkaavaa, jos toinen pitää kylmästä ja toinen lämpimästä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmisiltä saa sitten kysellä, jos ei mitään henkilökohtaista? Ei saa kysyä lapsista tai perheestä, ei töistä, ei kesälomista, ei harrastuksista - nehän on kaikki henkilökohtaista. Aika pienet on puheenaiheet sitten. Säästä voi tietysti aina puhua, mutta sekin voi olla loukkaavaa, jos toinen pitää kylmästä ja toinen lämpimästä.
no tuon takia on kovin vaikea ystävystyä akateemisten kanssa, kun ei voi työstä tai mistään henkilökohtaisesta puhua, jotta ei loukkaannu. Pitää puhua vain joko säästä, astrofysiikasta tai jostain muusta "älykkästä", joka ei ole henkilökohtaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin töissä/koulussa niin en loukkaantuisi mutta nyt olen työtön ja hävettää.. kiusallista sanoa olevansa työtön
Näytän muutaman vuoden nuoremmalta ja yleensä vakio-oletus on, että mä oon opiskelija ja yleensä kysymys onkin että "opiskeletko jotakin" ja siitä vähän ärsyynnyn, koska oon ollut työelämässä jo 10 vuotta.
Sit kerron mitä teen työkseni, se on ihan ok. Mutta jos sit aletaan tivaan missä firmassa niin siitä yleensä vähän ärsyynnyn, koska en mielelläni kertoisi sitä (koska tää firma on ihan paska ja nolo). Ja usein vaikka kertoisin toimialan hyvinki tarkasti niin silti sitä firman nimee tivataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse jäin työttömäksi muutama kuukausi sitten. Silloin kun olin töissä, harvemmin missään ketään kysyi, miten töissä menee tms, mut nyt tämän muutaman kuukauden aikana jo useamman kerran on kysytty et "Mitäs sä nykyään teet?", "Oletko sä nyt töissä vai opiskeletko vai..?".
Ei sinne töihin noin vaan kävellä, sen oon huomannut, ja ahdistaa kun tulee ihme syntisäkki-olo ja sellainen, kun olisi jotenkin tilivelvollinen puolivieraille ihmisille. Siinä sitten selitellään suu vaahdossa, että olen hakenut ja katsotaan miten käy..tosi kiusallista.
Vähän aikaa sitten olin ystäväpariskunnan toisen osapuolen vanhempien luona oikein hienossa illallispöydässä, jonka äärellä tosi paljon puolituttuja ja tuntemattomia ihmisiä, ja sit emäntä rikkoo hetkellisen hiljaisuuden: "Mites, oletko sä -piip- jossain töissä nykyään?", etenkin kun nämä vanhemmat ihmiset usein vielä elää sellaista aikaa, kun töitä sai kuka tahansa vaan marssimalla ekaan yritykseen ilmoittamaan olemassaolostaan! Ei ne käsitä niitä realiteetteja joissa nyky työikäiset elää. Olipa tosi kiusallista siinä uikuttaa koko seurueelle, että ei oo vielä löytynyt. Paha mielihän siitä tuli ja painostava myötäkiusaantuneisuus laskeutui pöydän ylle, kunnes joku vaihtoi aihetta.
Ei oo helppoa olla työtön, kun tuntuu, että joka puolelta hiillostetaan, työkkäristä ja tuntemattomilta, mutta mahdollisuuksia ei tarjota siis muuhun kuin palkattomiin työkokeiluihin ja palkkatöihin ovet pysyy visusti kiinni vaikka miten yrittää.
En loukkaannu, mutta vastaaminen ei ole ihan helppoa. Teen töitä epätyypillisissä työsuhteissa ja usein parin eri ammattialan välimaastossa. Jos vastaan lyhyesti, kysyjä saa väärän kuvan siitä mitä teen. Jos vastaan pitkästi, kysyjä yleensä putoaa kärryiltä jossain vaiheessa. Yleensä käännäkin keskustelun mahdollisimman nopeasti kysyjän omiin töihin ja tekemisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En loukkaannu, olen asianajaja ja tienaan reilut 5200€/kk. Työstä on kiva keskustella, sillä useimmat tienaavat vähemmän kuin OTM:t.
☭ 7217 ☭
En tykkää, koska olen työtön. Hävettää jo muutenkin ja sitten pitäisi tutuille ja tuntemattomille selitellä. Pahin on, jos alkavat ehdotella hakemista sinne ja tänne. Osaan hakea paikkoja itsekin ja tiedän mitkä kiinnostaa ja vastaavat osaamistani.piste