Jonotan päivystykseen ja joku pentu kiljuu kurkku suorana tablettiaan, äidin kommentti "tänään ei ole pelipäivä"

Niin?

Viisas äiti. Jos nyt antaa huutamiselle periksi, niin mikä on meininki kun lapsi kasvaa teiniksi?

Voisko sille tunkea kapulan suuhun?

No arvaa tekeekö se muksu seuraavalla kerralla saman jos äiti nyt antaa periksi.

Surkea trolli. Häpeäisit, ap.

Mene sanomaan sille naiselle, nyt koko netti joutuu lukemaan sun valitusta.

Kuinka usein istut siellä päivystyksessä? Anna nyt olla. Et voi tietää kaikkea mitä se äiti tietää.

Mene siihen viereen pelaamaan jotakin. 

Hienoa vanhemmuutta, nostan hattua.

Mene yksityiselle äläkä valita. Miksi jonottaa, kun tarjolla on hyviä yksityisiä palveluita.

Pelipäivä on huomenna kotona että äti saa olla rauhassa.

Kasvatus pielessä jo tässä vaiheessa, jos lapsi ei osaa olla hiljaa ihan ilman mitään vääntöä. 

Mutta hyvä, että yrittävät vielä ja ainoa keino on pitää omat periaatteensa. Ymmärrän kyllä, että kasvatuksen paikka ei ole sairaalan päivystys. Väsyneet ihmiset sitten joutuvat kuuntelemaan tuota huutoa. 

Minkä ikäinen? 

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus pielessä jo tässä vaiheessa, jos lapsi ei osaa olla hiljaa ihan ilman mitään vääntöä. 

Mutta hyvä, että yrittävät vielä ja ainoa keino on pitää omat periaatteensa. Ymmärrän kyllä, että kasvatuksen paikka ei ole sairaalan päivystys. Väsyneet ihmiset sitten joutuvat kuuntelemaan tuota huutoa. 

Minkä ikäinen? 

joku 4v

Mene sanomaan sille lapselle rauhallisesti, mutta jämäkästi, että täällä ei saa huutaa noin. Että täällä on muitakin ihmisiä, jotka eivät jaksa kuunnella jatkuvaa huutoa. Katsotaan tepsiikö. Äitikin voi olla sulle kiitollinen.

Vierailija kirjoitti:

Hienoa vanhemmuutta, nostan hattua.

Ei tuollaista tilannetta edes tule, jos vanhemmuus on "hienoa".  Nelivuotias ymmärtää ajan ja paikan vaatimukset. Jos kerran tabletti on ollut viihdykkeenä useastikin, niin miksei sitten päivystyksessä? Huono paikka alkaa laittaa rajoja. 

Mutta nythän ei edes voi tietää, että nainen on lapsen äiti. 

Itse jouduin kerran viemään siskoni lasta päivystykseen ja huonosti meni. Sain arvostelevia katseita. Kaikki tietysti olettivat, että olen kasvattaja. Oikeasti tätä lasta näen vain pari kertaa vuodessa. 

Viisas äiti tai ei mutta muiden ei tarvitse jotain kirkumista kuunnella että sitten ulos vaan se viisas äiti ja poika.

Itse antaisin tabletin niin sanotut poikkeustapaukset, siellä päivystyksessä menee ylennä kauan.

Eikä siellä ole mitään tekemistä.

Jos olisi fiksu äiti, veisi äpärän pihalle rauhoittumaan. Pitäisi muistaa aina, että vika on yksinomaan äidissä, mutta minussa kuitenkin herää helposti halu piestä äpärä tajuttomaksi mitä en tietenkään tee.

Ymmärrän että joskus täytyy kasvattaa, mutta eikös juuri tuollaiset tylsät odotuspaikat olis hyvää aikaa pelaamiselle. Siellä kotona voi sitten asettaa rajoja, ettei pelaa koko päivää.

Olen samaa mieltä sun kanssa ap.

Vanhemmilla on periaatteita joo, mutta vois olla enemmän pelisilmääkin.

Niin, ei ole pelipäivä. Mitä et ymmärrä?

Meilläkin on tietty aika minkä saa käyttää pelaamiseen.

Jos tää huutava lapsi onki edellisenä päivänä saanut pelata, niin miksi pitäis nyt saada lisää?

Vierailija kirjoitti:

Niin, ei ole pelipäivä. Mitä et ymmärrä?

Meilläkin on tietty aika minkä saa käyttää pelaamiseen.

Jos tää huutava lapsi onki edellisenä päivänä saanut pelata, niin miksi pitäis nyt saada lisää?

Edellinen päivä on ollut käytöstapapäivä ja tämä päivä ei ole. Äidillä siis.