Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa, miesystävää ahdistaa kun olemme erossa
20.05.2017 |
Olen nyt vähän hukassa että mistä tässä on kyse, auttakaa?
Tapasin ihanan miehen, joka jo parin viikon tuntemisen jälkeen sanoi että on rakastunut ja haluaa seurustella vakavasti.
On seurusteltu nyt pari vuotta, ja ollaan yötä yhdessä useampi yö viikossa, yleensä pari yötä viikolla ja sit koko viikonloppu. Meillä on puolen tunnin ajomatka asuntojen välillä, joten yleensä jos on vietetty aikaa yhdessä, on järkevä jäädä yöksikin. Miehellä on mun luona tietokone, vaatteet, kaikki tarpeellinen, sama toisin päin. Ollaan enemmän mun luona kun on isompi asunto ja sen on helppo käydä mun luota töissä.
Mulla on ystäviä ja harrastuksia ja sukulaisia, ja välillä tykkään viettää illan ihan kaikessa rauhassa itseksenikin, joten välillä sanon että nyt en halua nähdä, mulla on muuta. Nimittäin jos hän tulee tänne, ollaan kuin paita ja peppu. Silloinkin kun on oltu yhdessä putkeen viikko tai pari. Mä tarvitsisin enemmän tilaa.
Miestä ahdistaa kovasti olla erossa yötä, ja lakkaa viestittelemästä normaalisti, vaikka yleensä tulee viestiä varmaan tunnin välein. Mulla taas tulee joku vetäytymisreaktio, kun koen että mun pitäisi jotenkin ottaa lähemmäs niin työnnän kauemmas.
Mitä ihmettä tässä tapahtuu?
Kommentit (26)
Miesystäväsi on läheistiippuvainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole normaalia. Käypäs lukemassa tuota mustasukkaisuus-ketjua ja mieti hetki mihin tuollainen käytös saattaa päätyä.
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväsi on läheistiippuvainen.
Mistä sen päättelet? Mitä tämä meille sitten tarkoittaa?
Ap
Muutatte yhteen ja ukkos vahtii joka askeltas. Sinä alat muuttamaan etukäteen käytöstäsi ettet pahoita miehes mieltä.
Läheisriippuvainen on epävarma ihminen joka tarvitsee toisen koko ajan viereen. Muuten olet pettämässä tai et tykkää siitä.
Etsi parempi itsetuntoinen mies ja elä rauhassa omaa elämääsi.
Ei ole normaalia. On hyvä, jos viihtyy puolison kanssa ja haluaa viettää paljon aikaa yhdessä. Mutta saa olla myös omaa elämää. Kavereita, harrastuksia, ihan vaan "omaa aikaa". Omasta ajasta puoliso ei voi mennä noin lukkoon. Jos menee, kaikki ei ole kunnossa. Ette voi ikinä muuttaa yhteen, jos mies ei anna sulle nytkään yhtään tilaa hengittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin ap sanoa sinulle kokemuksen syvällä rintaäänellä, että tuo tulee pahenemaan, jos esimerkiksi aiotte muuttaa saman katon alle. Alkaa vahtiminen, eristäminen ystävistä, mustasukkaisuus ja epäily ja kaiken pitää pyöriä vain miehen tarpeiden ympärillä. Mies voi vaikka olla sellainen mulkku, joka kieltää sinulta kaiken ja eristää kaikesta, mutta itse saa mennä miten tykkää... Tuo kuullostaa juuri sellaiselta! Ei ole normaalia ahdistua, jos toinen haluaa olla itsekseen tai nähdä ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Muutatte yhteen ja ukkos vahtii joka askeltas. Sinä alat muuttamaan etukäteen käytöstäsi ettet pahoita miehes mieltä.
Läheisriippuvainen on epävarma ihminen joka tarvitsee toisen koko ajan viereen. Muuten olet pettämässä tai et tykkää siitä.
Etsi parempi itsetuntoinen mies ja elä rauhassa omaa elämääsi.
Ei ole, läheisriippuvuus on aivan eri asia.
Aloittaja, oletteko keskustelleet miehen kanssa tulevaisuudesta? Onko teillä yhteinen näkemys siitä, muutatteko joskus yhteen? Onko teillä jonkinlainen suunnitelma siitä, milloin se tapahtuu? Vai elättekö vain päivästä toiseen tällä tavalla? Jos miehesi tietäisi, että haluat muuttaa hänen kanssaan yhteen esim. parin vuoden kuluttua, se voisi helpottaa hänen ahdistustaan. Jos haluat säilyttää nykytilan ja hänelle se ei riitä, niin sekin olisi hyvä tietää, vaikka se mahdollisesti eroon johtaisikin.
Tuo, että mies viestittelee sinulle normaalisi "varmaan tunnin välein" kuulostaa kamalalta. Eikö hänellä oli omia harrastuksia, ystäviä, töitä, opintoja, mitään muuta sisältöä elämässään kuin sinä? Minusta tuo on huolestuttavaa ja varoitusmerkki. Hän ennen pitkää tukahduttaa sinut huomiontarpeellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänellä on vain työ ja kuntoilu, ei ystäviä eikä juuri sukulaisia.
Alussa puhuimme että muutamme jonkun ajan kuluttua yhteen. Minä ajattelin että pari vuotta, hän oli muuttamassa luokseni jo puolen vuoden tuntemisen jälkeen. Se tuntui jostain syystä pelottavalta ja ahdistavalta niin nopeasti, ja halusin lykätä kunnes meidän suhde olisi vähän rennompi ja vähemmän intensiivinen, ja kunnes mies ... en tiedä, suhtautuisi minun omaan aikaan vähän normaalimmin. Ei niinkuin se on maailmanloppu ja olen juuri hylkäämässä hänet. Mutta emme kyllä etene siinä yhtään mihinkään suuntaan.
Mies on rakastava ja kunnon mies, siksi on ollut niin ristiriitaiset tunteet että miksi haluan sekä häntä lähelle että työntää pois.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, se selittääkin jo paljon, että miehellä ei ole ystäviä. Hän on kateellinen sinun ystävistäsi eikä voi ymmärtää, koska hänelläkään ei ole. Sinä olet varmasti hänen kaikkensa ja hänen elämänsä pyörii vain sinun ympärilläsi. Se on pelottavaa!
Kasvattamalla itsetuntoa ja omaa läheisten ihmisten piiriä voi läheisriippuvuudesta "parantua". Se vaatii itseluottamusta. Juurtaa milloin mistäkin, yleensä niin kuin minullakin traumaperäinen. Esim. Varhais- ja lapsuusajan vajavaisia suhteita vanhempiin tai kiusaamista. Se ei ole normaalia ajatusmallia vaan aika mustavalkoista. Ei edes välttämättä mustasukkaisuutta mutta eräänlaista hylkäämisen pelkoa, jossa omat tarpeesi muihin sosiaalisiin kontakteihin kilpailevat hänen riippuvuuden kanssa.
Asiasta pitää voida puhua yhdessä rauhallisesti. Ymmärrän hyvin myös reaktiosi vetäytyä, mutta yritä selittää että rakastat vaikka tarvitset omaa aikaa myös. Se on se suurin haaste, koska siinä ajatusmallissa hänestä voi tuntua että ehkä et rakasta sittenkään kun tarvitset muita ihmisiä etkä vain häntä, hänhän tarvitsee vain sinut. Tai ainakaan et rakasta yhtä paljon kuin hän sinua. Se triggeröi tietynlaista melodramaattista käytöstä, mutta koita muistaa että se juurtaa nakertavasta epävarmuudesta. Hänkin varmasti vihaa sitä emotionaalista konfliktia ja pahaa oloa joka kiistastanne seuraa.
Jos rakastat, ole kärsivällinen, selitä selkein sanoin miltä sinusta tuntuu ja mitä tarvitsette. Vetäytymisesi on myös normaalia mutta tekee vielä enemmän hallaa kun toinen jo pelkää hylkäämistä. Ammattiapua löytyy myös ja kannattaa hakea. Riippuvuuden tausta tulisi selvittää ja itsetuntoa voi kohottaa esim. onnistumisen tunteen kokemuksilla. Hänen täytyy löytää itsearvonsa, jotta voisi olla sinut itsensä kanssa silloinkin kun et ole paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis normaalisti yhdessä ollen lähettää viestiä tunnin välein? Erossa ollessanne ei lähetä yhtään?
Kuulostaa oudolta. Joka tapauksessa se tunnin väkein viestittely on kummallista ka tekee vaikutelman sairaalloisen mustasukkaisesta ihmisestä. Siihen nähden ettei viestitä yhtään erossa, niin tulee mieleen, että onko hän itse silloin toisen naisen kanssa. Useinhan juuri ne överimustasukkaiset hullut pettävät itse vähintäänkin kostoksi, kun ovat varmoja, että se toinenkin osapuoli satavarmana pettää koko ajan.
Onko mies myös mustasukkainen? Voitko lähteä kavereidesi kanssa baariin, risteilylle, ulkomaanmatkalle?
Miehellä on selkeästi ylikorostunut hylätyksi tulemisen pelko ja sitä pahentaa se, ettei hänellä ole muuta sosiaalista elämää kuin sinä. Minusta hänen kannattaisi hakea ammattiapua. Sinä et pysty hänen pelkoaan poistamaan, voit tehdä parhaasi puhumalla asioista, mutta et voi eikä sinun pidä antaa mahdollisesti katteettomia lupauksia yhteen muuttamisesta tuollaisessa tilanteessa, kun selvästi itse koet ajatuksen ahdistavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnin välein viestejä!? Mitä ihmettä! Ei ole normaalia. Ei ole normaalia todellakaan, että ihminen hermostuu, jos toinen haluaa myös omaa aikaa ja nähdä ystäviä. Sairaanloisen mustasukkainen varmaan vielä kaiken lisäksi. Miksi hänellä ei ole omia kavereita?
Mies on lähtenyt opiskelemaan eri paikkakunnalle ensin, sitten muuttanut paljon työn perässä. On myös aika pidättyvä eikä kai ystävysty helposti. On varmaan niin että olen hänelle liian tärkeä.
En usko että miehellä on ketään muuta kun on pois, aluksi viestitteli yhtä paljon erossa ollessa, mutta en halunnut sitä kun keskityin muihin ihmisiin ja omiin juttuihin sillä välin. Niin sitten hän ei viestittele lainkaan, sekään ei tunnu ihan normaalilta.
Aluksi oli aika hermona jos olin juhlissa ja iltamenoissa, ja halusi aina tulla hakemaan. Nyt ei ole ollut sitä ongelmaa kun ei mulla juuri ole menoja ilman häntä.
Musta tuntuu etten osaa tehdä mitään helpottaakseni hänen oloa. Alan vain suojella itseäni kun tukahduttaa.
Ap
Miehesi ei ole käytökseltään normaali. Jos et halua tulevaisuudessa jatkuvaa mustasukkaisuusdraamaa, niin erotkaa. Mulle tuli ahdistus sinun puolestasi. Ei parisuhteen kuulu olla sitä, että toinen ikään kuin omistaa, rajoittaa, kiristää tekemään vain oman tahtonsa mukaan. Jos mies haluaa olla kanssasi 24/7, niin ei ole tervettä. Hän on kateellinen sinun sosiaalisesta elämästäsi, jota hänellä ei ole.
Voikohan toi viestien säännöstely olla jotain piilouhkailua. Että jos et tee just niin kuin hän haluaa niin ....
ei välttämättä oo sairaalloisen mustasukkainen tapaus. musta vaikuttaa enemmän takertuvalta kiintymyssuhteelta,laitapa googleen ja lue kiintymyssuhteista :) opit itsestäsikin sitten, sulla ehkä välttelevä. psykologiassa vakiintuneta termejä
Jätä se!
Ihan oikeasti. Jätä hullu kontrolloija elämästäsi h...vettiin.
Oma itsesi on tärkeämpää. Älä anna kenenkään rikkoa rajojasi ja psyykkistä hyvinvointiasi.
Valut vain syvemmälle pa..aan jos annat tilanteen jatkua enää yhtään kauemmin.
Et pian edes huomaa miten olet vaan luisunut ihmiraunioksi joka pelkää kaikkea.
Ihmisellä pitää olla koko ajan sellainen olo, että on turvassa toisen kanssa, eikä sellainen, että täytyisi joka ikistä pikkurillin liikettäkin varoa.
Ei ketään kotipsykologia olisi palstalla?
Ap