Te, joilla on ollut huono lapsuudenkoti, mutta olette silti lisääntyneet, rohkaiskaa minua!

Joo.

T.kusipää alkkareiden lapsi.

Ainakin tiedät, millainen vanhempi et halua olla. Itse monessa tilanteessa mietin, miten vanhempani tämänkin tilanteen ratkaisisivat, ja sitten tein ihan päinvastoin. Ainakin omat lapset sanovat, että heillä on ollut onnellinen lapsuus. Lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, joten uskon, ettei heillä ole mitään syytä valehdella.

Vierailija kirjoitti:

Isä oli väkivaltainen, äiti hieman tunnekylmä ja kommunikaatiota ei ollut, käsittelen näitä asioita nyt terapiassa, mutta en uskalla hankkia lapsia jos olisin samanlainen kuin vanhempani. Oletteko te pystyneet olemaan toisenlaisia kuin vanhempanne?

Hyvin se menee. Altista lapsiasi mahdollisimman paljon muille ihmisille ja anna välillä jonkun toisen hoidettavaksi. Sillä lailla se voi omaksua muista niitä juttuja joita et välttämättä itse pysty sille antamaan.

Samanlainen koti kun sulla Ap. Todellakin olen hoitanut hommat eri tavalla kuin vanhempani. Olen varsinainen leijonaemo. Halaan ja pussaan usein. 

Kauhulla seuraan, miten toistan vanhempieni virheitä, vaikka kuinka yritän tehdä ne toisin. Haavat sirtyvät sukupolvelta toiselle. Kadun lapsen hankintaa, vaikka rakastankin häntä kovasti.

Vanhempasi määrittelivät millainen lapsuus sinulla oli.

Sinä määrittelet itse millainen elämä sinulla on. Halutessasi voit olla erinomainen äiti. Kaikki me äidit joudumme äitinä olemisen opettelemaan. Taustasta johtuen pohdit asiaa kenties keskimääräistä enemmän. Se tekee sinusta vastuullisen vanhemman. Älä huoli!

Minä luulin pystyväni vanhempiani parempaan vanhemmuuteen 10 vuoden terapian jälkeen, kun kolmevitosena esikoiseni pitkän odotuksen jälkeen sain. Tai kai minä hieman parempi vanhempi olenkin, en ole tippaakaan väkivaltainen enkä käytä päihteitä, hoidan lastani ja leikin hänen kanssaan jne, mutta... Hajosin palasiksi kun lapsi syntyi ja tajusin mikä vastuu pienessä ihmisessä on, sekä sen kuinka huonoja omat vanhempani olivat. Ja ovat edelleen.

Ei ole helppoa kertoa lyhyesti, mutta raskas tausta tekee sen että hyvin vaikeaa on ollut. Olen selvinnyt elämässäni ns. vihreälle oksalle, ja taustani "peittely" ympäristössä jossa muilla on sukupolvi tai jopa kaksi tukenaan, on myös raastavaa.

Tietenkin olen pystynyt olemaan erilainen. Minä olen minä. Minä saan itse päättää, miten käyttäydyn.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin olen pystynyt olemaan erilainen. Minä olen minä. Minä saan itse päättää, miten käyttäydyn.

Käytösmallit vaan tuppaa periytymään helposti, aina väsyneenä ei jaksa toimia ajatuksen kanssa vaan lähtee niille vanhoille urille.