Lue keskustelun säännöt.
Muut 25-vuotiaat? Pidättekö itseänne uskottavana aikuisena?
Kommentit (27)
Tavallaan ja tavallaan en. Arkielämässä tunnen usein olevani vielä ihan kakara, mutta pystyn leikkimään uskottavaa työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Työssäni tunnen itseni hetkittäin aikuiseksi, kun teen itsenäisesti päätöksiä ja koen pärjääväni. Olen vielä muutaman päivän 26-vuotias.
En tuntenut kun olin 25, mutta heti kun täytin 26 tunsin olevani ihka oikea uskottava aikuinen.
Pidän ja ihmetyttää/surettaa jos joku samanikäinen ei pidä vaan tuntee minkäänlaista alemmuutta. Ihmiset ovat keskimäärin täysiä idiootteja ja "aikuisuus" on sanalla sanottuna hevonpaskaa. Lakatkaa vertaamasta itseänne muihin, te kuulutte kaikkein älykkäimpään ja koulutetuimpaan sukupolveen mikä tätä palloa on koskaan tallannut.
En tunne, enkä tunnu olevan kenenkään muunkaan mielestä. Olen pienikokoinen ja varsin nuoren näköinen, joten kaikki aina luulevat mun olevan korkeintaan parikymppinen.
T. Tänä vuonna kolkytvee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 38 enkä todellakaan käsitä miten kukaan voi pitää minua luotettavana aikuisena. Ihmiset joskus jopa haluaisi minun vahtivan lapsiaan, voitteko kuvitella.
En todellakaan. :D Vaikka noh, 25 täytänkin vasta ensi vuonna.
Koska miellän itseni korkeintaan joksikin teiniksi, niin vielä hullummalta tuntuu kun joku juuri ja juuri 20-vuotias puhuu itsestään aikuisena, saatika joku vuotta paria sitäkin nuorempi! Olen toki tavannut niin uskomattoman fiksuja 19-vuotiaita kuin umpipöljiä kolmevitosiakin, mutta enpä parikymppistä kyllä aikuiseksi sanoisi. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 45 -vuotias ja nyt jälkikäteen ajatellen taisin tosiaan olla aika pentu vielä 25 -vuotiaana. Esim. ne raha-asiat ja tuloerot mitä tuossa toisessa 25 -ketjussa puhuttiin olivat minulle aika etäisiä vielä. Nykyään sentään jo ymmärrän että varallisuus merkitsee todella paljon, esim missäpäin maailmaa voi asua ja lomailla jne. 25 -vuotiaana arvioin ihmisiä enemmänkin heidän ulkonäkönsä perusteella kuin varallisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Olen 45 -vuotias ja nyt jälkikäteen ajatellen taisin tosiaan olla aika pentu vielä 25 -vuotiaana. Esim. ne raha-asiat ja tuloerot mitä tuossa toisessa 25 -ketjussa puhuttiin olivat minulle aika etäisiä vielä. Nykyään sentään jo ymmärrän että varallisuus merkitsee todella paljon, esim missäpäin maailmaa voi asua ja lomailla jne. 25 -vuotiaana arvioin ihmisiä enemmänkin heidän ulkonäkönsä perusteella kuin varallisuuden.
Tässä juurikin tyypillinen esimerkki "aikuisesta" nykymaailmassa. Älkää koskaan tulko tuollaisiksi.
-5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe olevani. Toisaalta harmi, koska aikuismaisuus olisi miehekästä, mutta toisaalta en halua olla kaavoihin kangistunut aikuinen. Jokseenkin surullistakin katsoa kuinka etenkin naiset ja kaupunkilaiset pyrkivät aikuistumaan mahdollisimman nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Pidän ja ihmetyttää/surettaa jos joku samanikäinen ei pidä vaan tuntee minkäänlaista alemmuutta. Ihmiset ovat keskimäärin täysiä idiootteja ja "aikuisuus" on sanalla sanottuna hevonpaskaa. Lakatkaa vertaamasta itseänne muihin, te kuulutte kaikkein älykkäimpään ja koulutetuimpaan sukupolveen mikä tätä palloa on koskaan tallannut.
Itse asiassa ei pidä paikkaansa. Älykkyys on kääntynyt jo laskuun, koska kaikki tulee valmiina, eikä tarvitse rasittaa omaa päätään. Aivot eivät saa ärsykettä ja siten niiden hermorakenteet heikkenevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän ja ihmetyttää/surettaa jos joku samanikäinen ei pidä vaan tuntee minkäänlaista alemmuutta. Ihmiset ovat keskimäärin täysiä idiootteja ja "aikuisuus" on sanalla sanottuna hevonpaskaa. Lakatkaa vertaamasta itseänne muihin, te kuulutte kaikkein älykkäimpään ja koulutetuimpaan sukupolveen mikä tätä palloa on koskaan tallannut.
Itse asiassa ei pidä paikkaansa. Älykkyys on kääntynyt jo laskuun, koska kaikki tulee valmiina, eikä tarvitse rasittaa omaa päätään. Aivot eivät saa ärsykettä ja siten niiden hermorakenteet heikkenevät.
Vaikea uskoa, niin paskan maailman ovat menneet sukupolvet rakentaneet.
Itse asiassa hiljalleen alan tuntea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän ja ihmetyttää/surettaa jos joku samanikäinen ei pidä vaan tuntee minkäänlaista alemmuutta. Ihmiset ovat keskimäärin täysiä idiootteja ja "aikuisuus" on sanalla sanottuna hevonpaskaa. Lakatkaa vertaamasta itseänne muihin, te kuulutte kaikkein älykkäimpään ja koulutetuimpaan sukupolveen mikä tätä palloa on koskaan tallannut.
Itse asiassa ei pidä paikkaansa. Älykkyys on kääntynyt jo laskuun, koska kaikki tulee valmiina, eikä tarvitse rasittaa omaa päätään. Aivot eivät saa ärsykettä ja siten niiden hermorakenteet heikkenevät.
En tiedä missä maassa ja planeetalla asut, mutta haluaisin jopa vähän saada palan tuosta valmiista.
En ole aikuinen :-) Näytän nuoremmalta kuin olen, mutta toki minusta huokuu varmasti se, että en ole ihan teini enää. En kuitenkaan käyttäydy kuin mikäkin The Aikuinen sivistyssanoineen.
Olen 41v ja en tunne vieläkään olevani 'uskottava aikuinen', ongelma osittain varmaan se että olen yhä liian babyface nuoren pojan näköinen :( ja yleensä ihmiset luuleekin minua tosi nuoreksi...
Minusta rupesi tuntumaan ns. oikeasti aikuiselta joskus 23 vuotiaana.
Huomasin vain jossain vaiheessa ajattelevani monessa tilanteessa hyvin eri tavalla kuin vain hieman aiemmin. Kypsemmin, harkitsevammin ja ylipäätään vaan tajusi että sellainen hieman teinimäinen , voisiko sanoa mustavalkoinen maailmankuva on poissa. Tietyllä tapaa suhtautuminen elämään muuttui ja asioihin tuli vähän hmm...kausaskantoisempi? ote.
Joku aiemmin keskustelussa liitti aikusuuteen kaavoihin kangistumisen. Itse en miellä aikuisuutta sellaisella tavalla, tosin eipä minun omatkaan vanhempani kaavoihin kangistuneille ole nyt viisikymppisinä vaikuttaneet, tai muutkaan läheiset joilla ikää on enempi.
25-vuotiaana olin valmistunut ja saanut ensimmäisen vakituisen työpaikan, jossa minulla oli 10 alaista. Olin avoliitossa, kihloissa ja ostanut ensimmäisen omistusasuntoni. Kyllä minä mielestäni olin ihan uskottava aikuinen, vaan en pikkuvanha tosikko.
Mä olen 27v enkä vieläkään tunne itseäni sillä tavalla "oikeesti" aikuiseks..