Millainen on mukava äitienpäivä?

Pikkulapsetkaan ei jauha joulusta etukäteen niin paljoa kuin palstamammat äitienpäivästä.

Sellainen että saa nukkua ainakin seitsemään saakka. Normaalosti herätys ennen kuutta aamulla. Perhe kokkaa, lahjoja en kaipaa.

Sellainen, että saan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa ja mies nousee valvomaan lasten kanssa kello 6, kun nuorin herää. Muuten ihan normi päivä, tosin kutsutaan mun äiti ja isä syömään ja sen jälkeen kakkua jonka leivoin. Muuten ihan normi sunnuntai.

Tavallinen leppoisa sunnuntai, ei mitään extraa.

Voit tehdä mitä itse haluat. Vaikka sitten makaisit persushomeessa kotona. T: Neljän äiti ja viiden mummu.

Mukavaa olisi nukkua aamulla niin pitkään, kuin vauvan kanssa voi. Miehen siis tulisi hoitaa esikoisen aamupesut, vaipan vaihto, vaatteet ja aamupala sekä olla esikoiselle sen verran hyvää seuraa ettei esikoinen paukkaa minua (ja vauvaa) herättämään.

Ihanaa olisi, jos mies tekisi kerrankin aamupalan minulle, edes yhtenä päivänä vuodesta ja vaikka lataisi kahvinkeittimen valmiiksi odottamaan.

Aivan huippua olisi, jos koko perheenä mentäisiin puistoon leikkimään ja piknikille. Syötäisiin ihan vaikka banaanit, ei sen tarvitsisi mitään gourmettia olla. Toisen ulkoilun mies hoitaisi ilman minua, minä kävisin sillä aikaa saunassa ja nauttisin hiljaisuudesta ja rauhasta. Ehkä meikkaisin ja pukisin jotain kivaa päälle (miehen mittapuulla kivaa) ja lienee turhaa edes sanoa mitä lasten nukahdettua olisi kiva tehdä.

Paras materialistinen lahja olisi taulu/kortti, johon olisi painettuna tai piirrettynä lasten käsien tai jalkojen jäljet. Mies kirjoitteli aikanaan minulle paljon runoja, sellainen piristäisi taulun/kortin takana. Ostettuna oma Muumimamma-muki olisi hyvä kakkonen, kaikilla muilla kun jo oma mukinsa on (lapset saivat omansa kastelahjana, miehelle ostin isänpäivälahjaksi).