Pahin/pahimmat asiat/oireet,mitä univaje on sinulle aiheuttanut?

Aloin nähdä hallusinaatioita :D Onneksi kuitenkin tiesin, että ne eivät ole todellisia. Nukuin kyllä joka yö, mutta nukahtamiseen saattoi mennä aamuviiteen.

Väsymystä, masennusta, ahdistusta ja vainoharhaisuutta joita nyt hoidetaan psykiatrisella osastolla.

Rytmihäiriöt, krapulainen olo, vapina, hajamielisyys, muistihäiriöt, hormonit ihan ketuillaan... Käytännössä kroppa reagoi oireiden puolesta kuin kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Viimeiseen 8,5 vuoteen en ole saanut edes kolmena yönä putkeen unta niin paljoa kuin olisin halunnut. Ensin syynä raskaus, sitten vauva, uusi raskaus, toinen vauva, stressi, parisuhdeongelmat...

Laitoin uunin pellin kiinni sytytyksen jälkeen, huomasin heti kun savut tuli ulos.

Näin välillä kaiken mustavalkoisena, ei siis kuvannollisesti, vaan ihan oikeasti kaikki värit vaan puuttuivat.

Kuulin piipitystä ja ajattelin sen olevan vain palovaroitin ja jatkoin unia. Piipityksen jatkuttua havahduin, että kännykkähän se soi.

Minulla on MS-tauti, jossa ei ole yleensä fyysisiä oireita, mutta kerran kahden lähes täysin unettoman yön jälkeen alaraajani tuntuivat painavilta kuin ne olisivat olleet lyijyä ja käveleminen oli sen takia vaikeampaa.  Tiesin sen olevan sairauteni tyyppioireita. Koskaan muulloin kyseistä oiretta ei ole ollut. Riittävät yöunet ovat minulle todella tärkeät.

Unohdan sanoja. Lauseet loppuu kesken, kun en muista, mitä olen puhumassa. Päässä surisee, olen ahdistunut, masennun. Seksi ei kiinnosta, syyllinen olo siitäkin.

Hallusinaatioita ja ajantaju mennyt ihan sekaisin. 

Kolmonen jatkaa. En meinaa hahmottaa mennyttä aikaa. Iso työ ajatella, tapahtuiko joku juttu eilen vai toissapäivänä. Aloitekyvyttömyys on kamalaa. Ja olen hirveä räyhä, jos joku tulee häiritsemään lepoani, kun sitä satun saamaan. Uunin sijaan päällä hellan levy, sähkövatkain on yhtäkkiä jääkaapissa, aikataulumuutokset ovat haastavia. Siis jos vaikka muksun jumppapäivä vaihtuu, saan keskittyä miettimään, minä ihmeen päivänä liikkavaatteet pitikään olla mukana. Ihme kyllä ne ovat unohtuneet vain kerran. (Lapsi on ekaluokkalainen, siksi minä huolehdin koulujutut vielä.)

Kurjinta on se, että olen tottunut olemaan hyvämuistinen, nopeahoksainen ja ajantasalla. Ihan karmeaa olla täysi puupää dementikko mokoman takia. Ja joo, nyt on syytä painua petiin. 

3 v kestänyt unettomuus aiheutti sen, että sosiaalinen elämäni kuivui ihan täysin. En voinut lähteä bileisiin, koska aamuneljään valvominen ei houkuttanut, koska tiesin, että joka tapauksessa herään klo 07. Kerran ajoin väsymyksestä sekaisin väärään ajosuuntaan.