Miksi koiranpennun saaminen on näin vaikeaa?

Missään kaksiossa ei ole "tilaa temmeltää". Mutta olen muutenkin kyllä sitä mieltä että koti on koiralle lepopaikka ja aktivointi tapahtuu ulkona. Siitä huolimatta ymmärrän oikein hyvin, ettei pystykorvia, huskyja, jättirotuja ja näiden sekoituksia esim. myydä kerrostaloon. Oma piha ei tarkoita etteikö tarvitsis lenkkeillä ja harrastaa, mutta se on hyvä jatke sille. Omat koirani viihtyy pihalla mukana kaikessa puuhassa mitä minäkin siellä teen.

Älä soita, jos puhelinnumero ei ole ilmoituksessa, tällöin myyjä on halunnut että otetaan yhteyttä sähköpostitse.

Sun lähestymistavassa tai viestissä on varmaan jotain vialla, jos kukaan ei halua myydä koiraa teille.

No ethän sä voit koiraa kuin koiraa ottaa. Mieti millainen koira olisi teille passeli ja ota yhteyttä vain sellaisiin pentuihin/aikuisiin koiriin. Huskymix ja metsästyskoira on aika kaukana toisistaan, ääripäitä oikeastaan. Vaikuttaa siltä, että et ole tarpeeksi perehtyny koiran tarpeisiin ja se näkyy yhteydenotoistasi. Ne pennut kun ovat kasvattajalleen tärkeitä ja haluaa niille vain hyvää.

Itse koin, että rotukoiran saaminen oli tosi hankalaa, ne yleensä olivat varattuina jo ennen syntymää. Sekarotuisen koiran saaminen oli paljon helpompaa. Itse kyllä arvostan kasvattajia, jotka eivät anna pentua ihan minne vain.

Teille ei vaan oo vielä osunut oikeaa koiraa kohdalle :-) pitää olla kärsivällinen. Muistathan yhteydenottoviestissä jo kertoa, millaiseen kotiin pentu tulisi? (Itse kerroin asuinympäristöstämme, mihin tarkoitukseen koiraa haemme, aiemmasta koirakokemuksesta jne).

Missä asut? Minulla on vajaa vuoden ikäinen labradorinnoutaja myynnissä. On kiltti kuin mikä, mutta oma aika ei riitä.

Todella hyvä että koiranpennun/koiran ostaminen on tehty vaikeaksi! Tällä tavalla saadaan karsittua ostajakunnasta ainakin osa ns. hetken mielijohde-ostajista, jotka ihastuvat johonkin tiettyyn rotuun ja haluavat saada sellaisen koiran "heti". Valitettavasti se innostus lopahtaa monesti yhtä nopeasti kuin on alkanutkin.

Itse kasvattajana kyselen ja tutustun todella tarkkaan kaikkiin pentujeni potentiaalisiin ostajiin. Osan joudun hylkäämään - syinä mm. elämäntilanteen haasteet, lapsellisuus ja keskenkasvuisuus, ei minkäänlaista kokemusta tai ymmärrystä koirista ja koira-arjesta jne. Nämä asiat tulevat aika nopeasti esiin vaikka monesti ostajat yrittävätkin niitä pimittää.

Tää on aika jännä, minä olen parin vuoden sisään ostanut kolme (rotu)koiranpentua, ja kaikkiin on riittänyt yksi viesti tai puhelinsoitto. Miksiköhän se on toisille vaikeaa? En ole tuntenut näitä kasvattajia tai rotua ennestään.

Yh-äiti rasittavassa eskari-iässä olevan pojan kanssa kaksiossa? Ja tähän comboon vielä aktiivinen, isokokoinen koira?

Onkohan sulla AP nyt ymmärrys ihan reaalitasolla? En ihmettele ettei sulle ole näytetty vihreää valoa. Kilpikonna tai jonkinlainen pieni jyrsijähän tuollaiseen elämäntilanteeseen ja ympäristöön paremmin sopisi! Maksimissaan kissa, mutta ei missään nimessä isoa koiraa.

Miten ihmeessä pystyisit edes tarjoamaan koiralle riittävästi liikuntaa ja aktiviteetteja? Missä huomiota tarvitseva poikasi tällöin olisi? Aina mukana lenkillä? Koira kulkisi lyhyessä narussa sen muutaman sata metriä, kunnes jo pitäisikin kääntyä uhmaikäisen kanssa kotiin, kun "on nälkä", "pitää päästä vessaan", "paleltaa", "ei vaan jaksa". Se siitä koiran liikunnasta?

Ja koira siis odottelisi kaksiossa pitkät päivät kun poikasi on koulussa ja sinä ilmeisesti jossakin? En usko että onnistuisit yksin aktivoimaan isoa koiraa riittävästi, sori vaan.

Menisi minullakin hermot, jos olisin halunnut yhteydenotot nimenomaan sähköpostitse ettei tarvitse puhelimeen vastailla, ja sitten joku vatipää kaivelisi puhelinnumeroni jostain ja soittaisi. Kannattaisiko aloittajan vähän miettiä miksi se pennun saaminen tuntuu vaikealta? Omalla käytöksellään voi vaikuttaa paljon. Ja sitä paitsi pieni lapsi on haitta eikä mikään etu.

Näin koiran kasvattajana (irlanninsettereitä, islannin lammaskoiria ja kaukaasianpaimenkoiria)  en möisi noista yhtäkään sinulle. Kerrostalo menisi setterille ehkä, mutta kaksio ja pieni lapsi ei. Tarvii todella paljon liikuntaa. Noita kahta rotua en edes kaupunkiin antaisikaan. Liian omapäisiä ja reviiritietoisia.

Eli kyllä se on syystäkin vaikeaa.

Onkohan aloitus ihan tosissaan tehty vai vain tavallista paremmin laadittu provo?

Kuka on niin juntti, että soittaa ilmoituksesta, jossa ei ole puhelinnumeroa? Melkoista stalkkerimeininkiä oikein etsimällä etsiä se puhelinnumero. En myisi pentua tuollaiselle ihmiselle, tulisi sellainen olo, että se varmaan soittelee sitten jokaisesta pikkuongelmastakin sen pennun saatuaan. Kunnon riippakivi.

Vierailija kirjoitti:

Yh-äiti rasittavassa eskari-iässä olevan pojan kanssa kaksiossa? Ja tähän comboon vielä aktiivinen, isokokoinen koira?

Onkohan sulla AP nyt ymmärrys ihan reaalitasolla? En ihmettele ettei sulle ole näytetty vihreää valoa. Kilpikonna tai jonkinlainen pieni jyrsijähän tuollaiseen elämäntilanteeseen ja ympäristöön paremmin sopisi! Maksimissaan kissa, mutta ei missään nimessä isoa koiraa.

Miten ihmeessä pystyisit edes tarjoamaan koiralle riittävästi liikuntaa ja aktiviteetteja? Missä huomiota tarvitseva poikasi tällöin olisi? Aina mukana lenkillä? Koira kulkisi lyhyessä narussa sen muutaman sata metriä, kunnes jo pitäisikin kääntyä uhmaikäisen kanssa kotiin, kun "on nälkä", "pitää päästä vessaan", "paleltaa", "ei vaan jaksa". Se siitä koiran liikunnasta?

Ja koira siis odottelisi kaksiossa pitkät päivät kun poikasi on koulussa ja sinä ilmeisesti jossakin? En usko että onnistuisit yksin aktivoimaan isoa koiraa riittävästi, sori vaan.

Eskari-ikäinen ei kyllä tarvitse jatkuvaa huomiota, moni ekaluokkalainen on yksin ainakin pari tuntia koulun jälkeen.

Koiran liikunnan ei myöskään tulisi tapahtua sisällä,koti on lepopaikka. Joku 60-neliöinen kaksio on kyllä ihan riittävä asumus jos koira saa tarpeeksi liikuntaa. Ja kyllä, ne koirat yleensä ovat kotona ihmisen työpäivän ajan. Ajatella! Siitä olen kyllä samaa mieltä, että AP.n ei kannata isoa koiraa ottaa.

Olihan tuolla oikea löytö nytkin Apulassa. 1,2 vuotias pieni narttu Emmi, steriloitu ja siisti. Kokeiles tuota..ai niin maksaa 160 euroa ja löytyy Kuopiosta.

Husky-mix ja huskyt ny ei kyl oo mitåän kerrostalokoiria, ihan jo siitä syystä että ne saattaa ulvoo yksin ollessaan. Yleensäkkin yrittäisin kaupunkioloissa välttää aktiivisia työkoiria, esim. huskylle tai metsästyskoiralle on kaupunkilaisen vaikea järjestää rodunomaista tekemistä, josta seuraa koiran turhautuminen ja sitä kautta käytösongelmia. Näitä "eroahdistuksesta" kärsiviä työkoiria on myyntipalstat pullollaan ku ihmiset ei ymmärrä työkoiran ja seurakoiran eroo ja sit ihmetellään miks se meidän husky-ajokoira laitto kämpän remonttiin sillä aikaa ku oltiin töissä. Työkoiralle ku ei pelkät kävely/juoksulenkit riitä.

Itse koin koiran etsimisessä hankilimpana sen, että suurin osa ilmoituksista oli tyyliin  "8-vuotias sekarotuinen, rekisteröimätön koira. Eroahdistusta ja pissaa sisälle, sen takia joudumme nyt rakkaasta luopumaan ;( hinta 600 euroa."

Vierailija kirjoitti:

Husky-mix ja huskyt ny ei kyl oo mitåän kerrostalokoiria, ihan jo siitä syystä että ne saattaa ulvoo yksin ollessaan. Yleensäkkin yrittäisin kaupunkioloissa välttää aktiivisia työkoiria, esim. huskylle tai metsästyskoiralle on kaupunkilaisen vaikea järjestää rodunomaista tekemistä, josta seuraa koiran turhautuminen ja sitä kautta käytösongelmia. Näitä "eroahdistuksesta" kärsiviä työkoiria on myyntipalstat pullollaan ku ihmiset ei ymmärrä työkoiran ja seurakoiran eroo ja sit ihmetellään miks se meidän husky-ajokoira laitto kämpän remonttiin sillä aikaa ku oltiin töissä. Työkoiralle ku ei pelkät kävely/juoksulenkit riitä.

Eipä se ero ole noin mustavalkoinen, puhtaasti seurakoirat on harvinaisia. Monet perhekoirathan on alunperin työkoiria, mäyrikset,labradorinnoutajat,terrierit jne. Meidän ajokoira ei ole laittanut paikkoja remonttiin,vaikka ei metsästetäkään. Pääsee monta kertaa viikossa juoksemaan vapaana metsään tai koirapuistoon,tähän tietysti päälle normilenkitykset 4 kertaa päivässä ja aktivointilelut+koulutushetket. Ne metsästyskoiratkin ovat usein "toimettomina" metsästyskauden ulkopuolella.

Meillä on luolakoira kerrostalossa lemmikkinä sen takia, että se on liian iso luolametästykseen. Ja täytyy sanoa että tällanen hyvin metästysviettinen ja energiaa täynnä oleva rotu vaatii tunteja päivässä, siis joka ainoa päivä. Se on niinkuin pallosalama tai sulaa elohopeaa jos joutuu olemaan vähällä liikunnalla esim viimeksi meidän oksennustaudin takia. Meillä tää nyt menee mutta seuraava koira on taatusti seurakoira, varsinkin jos lapsia tulee...

Miksi juuri sekarotuinen tai paperiton? Jos etsit edullista seropia jostain torista, niin ei ihme jos ei onnistu. Siellä on nimittäin sata muutakin ihmistä päivystämässä. Kaverini myi vahinkopentueen aikoinaan torissa ja pyysi 150e per pentu, sen jälkeen hänen sähköpostinsa räjähti ja puhelin piippasi jatkuvasti. Aika kova kysyntä koirilla nykyään, jos neljää pentua kohden tulee lyhyessä ajassa päälle 200 sähköpostia ja siihen puhelut päälle.