Masennuslääkkeiden pitkäaikaiskäytöstä

Minä oon käyttänyt masennuslääkkeitä 8 vuotta ja mitään suurempaa ongelmaa ei ole ollut.

Entäs kun niitä on vaan pakko käyttää, vaikka lukis mitä artikkelissa.

Mä olen käyttänyt n.20 vuotta. Mitä mulle nyt tapahtuu?

Voitko suomentaa tekstin?

Minäkin käyttänyt 20 vuotta. Ilman niitä olisin ollut 20 vuotta haudassa. Kaikkien lääkkeiden kohdalla on punnittava hyödyt ja haitat ja joskus valittava se pienempi paha. Lääkkeiden vaarallisuudesta, epäluonnollisuudesta ja muusta mesoavat yleensä eniten ne, joiden ei tarvitse niitä käyttää.

Luin artikkelin. Minusta tuo, että masennuksen ja muiden psykologisten tilojen yhteydessä käytetään sanaa relapsi, on erikoista. Relapsihan on sana, jolla viitataan fyysisen sairauden oireisen jakson käynnistymiseen remission eli oireettoman jakson jälkeen. Esim. nivelreumaa sairastavalla saattaa olla ensin oireeton jakso joitain kuukausia, kunnes tulehdusarvot taas kohoavat, niveliä ympäröivät kudokset tulehtuvat ja seurauksena on turvotusta, kipua ja liikutteluvaikeuksia, eli nivelreuma on relapsoinut.

Yhä useammin kuulee myös esim. alkoholistin käyttävän sanaa relapsi. Sen sijaan, että alkoholisti sanoisi "Join alkoholia viime perjantaina", hän sanoo "Alkoholismini relapsoi viime perjantaina".

Jäsennän myös masennuksen jotenkin ihan eri tavalla, mitä osa ihmisistä. Minun on hyvin vaikeaa nähdä sitä nivelreuman kaltaisena sairautena, joka vaatii lääkitystä, vaan näen sen normaalina reaktiona paitsi omiin vastoinkäymisiin, myös kollektiivisiin pahoihin asioihin maailmassa. Näin ollen minusta on selviö, ettei synteettisten kemiallisten aineiden tuominen kehoon ole ratkaisu masennukseen.

Many SSRI users report blunted emotions, even long after they have ceased taking pills, and an impact on sexual function. “They should be called anti-sex drugs rather than antidepressant drugs,” says Jon Jureidini, a child psychiatrist of 30 years’ standing, a professor of psychiatry and paediatrics at the University of Adelaide and co-author of the BMJ study, “It’s more reliably predictable that they’re going to get rid of sexual function than it is that they’re going to get rid of depression.” Again, some people find this persists long after they cease taking the drug. One person I spoke to, Kevin, had taken Prozac for six months when he was 18; now 38, he hasn’t had an erection since.

Eli tässä artikkelissa korostetaan sitä, että SSRI-lääkkeitä tulisi kutsua anti-seksipillereiksi eikä masennuslääkkeiksi, koska ne todennäköisemmin tuhoavat ihmisen seksuaalisen kyvykkyyden jopa pysyvästi kuin ne auttavat masennuksesta eroon pääsemisessä. Artikkelissa esimerkkinä tästä on 38-vuotiaan Kevinin tarina. Hän käytti Prozac-nimistä masennuslääkettä 6 kuukautta kun hän oli 18-vuoden ikäinen, ja tämän lääkkeen käytön jälkeen, hän ei ole koskaan kokenut erektiota sen koommin.

Täysin samahan on millä tahansa agonisteilla huumeista lähtien.

Mikäli stimuloit ulkopuolelta tulevilla aineilla "balanssin", eli "homeostaasin" reseptoreiden ja välittäjien välillä, niin joku menee pieleen erityisesti pitkällä ajalla.

SSRI:t tiedettiin ajat sitten aiheuttavan serotoniinia lukevien reseptoreiden tuhoa pitkässä käytössä ja tähän perustuu se, miksi niistä ei tahdo päästä (helposti) eroon. Eli jos lopettaa käytön, voi olla, ettei reseptoreita tule enää lisää ja on pakko ottaa purkista aineita korjatakseen tilannetta. Tätä ei tietenkään hirveästi hehkuteta, sillä muuten Big Pharman business alkaisi tökkiä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin käyttänyt 20 vuotta. Ilman niitä olisin ollut 20 vuotta haudassa. Kaikkien lääkkeiden kohdalla on punnittava hyödyt ja haitat ja joskus valittava se pienempi paha. Lääkkeiden vaarallisuudesta, epäluonnollisuudesta ja muusta mesoavat yleensä eniten ne, joiden ei tarvitse niitä käyttää.

Tämä on uskomuksesi, mutta et voi oikeasti tietää onko kyse placebosta, lääkkeestä vai jostain muusta. Tiede on kuitenkin kehittymässä ja aika lähellä on se hetki, kun näemme todelliset tekijät masennuksenkin suhteen. Nythän esimerkiksi emootioiden aiheuttamia "signalointeja" voidaan tutkia muutenkin kuin purkamalla aivot, eli kohtapuoleen tulee hienoja appseja kännyköistä lähtien, jolla diagnosointi tarkentuu. Masennuksen nykydiagnoosihan on puutaheinää, perustuu ulkoiseen tarkasteluun ja potilaan "valehteluun".

Kokeilkaa jugurttia. Probioottijugurtin on useissakin tutkimuksissa osoitettu vähentävän masennusoireita.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/03/170308114709.htm

They found that the amount of Lactobacillus in the gut affects the level of a metabolite in the blood called kynurenine, which has been shown to drive depression.

Vierailija kirjoitti:

Kokeilkaa jugurttia. Probioottijugurtin on useissakin tutkimuksissa osoitettu vähentävän masennusoireita.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/03/170308114709.htm

They found that the amount of Lactobacillus in the gut affects the level of a metabolite in the blood called kynurenine, which has been shown to drive depression.

Onhan niitä paljon muitakin, mutta depis ja suolistobakteerit korreloi ja kausaloi vahvasti https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4662178/

... ja sillai jännää, että monet sairaudet lihavuudesta, diabeteksestä jne liittyy mikrobiomiin, jota antibiootit, hygienia, synnytystapa jne kaventaa.

Mielenkiintoista on odotella tutkimusten tuloksia "kakkasiirrännäisistä". Lihavillahan insuliiniherkkyys paranee ja he laihtuvat mikäli laihalta siirretään ulostetta lihavalle. Vastaavasti jos lihavalta siirretään ulostetta laihalle, alkaa laiha lihoa. Vaikutus on tosin kestoltaan lyhytaikainen, eli lisää tutkimusta kaivataan siinäkin suhteessa.

olen käyttänyt cipralexia vuosia ja nyt olen alkanut miettimään voisiko kankeus, jähmeys olla seurausta lääkkeestä. Auta armias jos täytyy nostaa jokin esine maasta - kynä tmv. niin eipä tahdo kroppa totella tai todella jähmeää on. Painoakin on tullut lisää, mutta ennen muuta tämä kömpelyys ja huono kehon hallinta on lisääntynyt.

Vierailija kirjoitti:

olen käyttänyt cipralexia vuosia ja nyt olen alkanut miettimään voisiko kankeus, jähmeys olla seurausta lääkkeestä. Auta armias jos täytyy nostaa jokin esine maasta - kynä tmv. niin eipä tahdo kroppa totella tai todella jähmeää on. Painoakin on tullut lisää, mutta ennen muuta tämä kömpelyys ja huono kehon hallinta on lisääntynyt.

Eikö se ole itsestään selvää!!?!?

Vierailija kirjoitti:

olen käyttänyt cipralexia vuosia ja nyt olen alkanut miettimään voisiko kankeus, jähmeys olla seurausta lääkkeestä. Auta armias jos täytyy nostaa jokin esine maasta - kynä tmv. niin eipä tahdo kroppa totella tai todella jähmeää on. Painoakin on tullut lisää, mutta ennen muuta tämä kömpelyys ja huono kehon hallinta on lisääntynyt.

Lihasjäykkyys on merkki serotoniinioireyhtymästä. Harmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin käyttänyt 20 vuotta. Ilman niitä olisin ollut 20 vuotta haudassa. Kaikkien lääkkeiden kohdalla on punnittava hyödyt ja haitat ja joskus valittava se pienempi paha. Lääkkeiden vaarallisuudesta, epäluonnollisuudesta ja muusta mesoavat yleensä eniten ne, joiden ei tarvitse niitä käyttää.

Tämä on uskomuksesi, mutta et voi oikeasti tietää onko kyse placebosta, lääkkeestä vai jostain muusta. Tiede on kuitenkin kehittymässä ja aika lähellä on se hetki, kun näemme todelliset tekijät masennuksenkin suhteen. Nythän esimerkiksi emootioiden aiheuttamia "signalointeja" voidaan tutkia muutenkin kuin purkamalla aivot, eli kohtapuoleen tulee hienoja appseja kännyköistä lähtien, jolla diagnosointi tarkentuu. Masennuksen nykydiagnoosihan on puutaheinää, perustuu ulkoiseen tarkasteluun ja potilaan "valehteluun".

Mielenkiintoista, kuinka joku onnistuu sinänsä asialliseen ja miellyttävästi formuloituun viestiin sisällyttämään näin paljon hevonpaskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin käyttänyt 20 vuotta. Ilman niitä olisin ollut 20 vuotta haudassa. Kaikkien lääkkeiden kohdalla on punnittava hyödyt ja haitat ja joskus valittava se pienempi paha. Lääkkeiden vaarallisuudesta, epäluonnollisuudesta ja muusta mesoavat yleensä eniten ne, joiden ei tarvitse niitä käyttää.

Tämä on uskomuksesi, mutta et voi oikeasti tietää onko kyse placebosta, lääkkeestä vai jostain muusta. Tiede on kuitenkin kehittymässä ja aika lähellä on se hetki, kun näemme todelliset tekijät masennuksenkin suhteen. Nythän esimerkiksi emootioiden aiheuttamia "signalointeja" voidaan tutkia muutenkin kuin purkamalla aivot, eli kohtapuoleen tulee hienoja appseja kännyköistä lähtien, jolla diagnosointi tarkentuu. Masennuksen nykydiagnoosihan on puutaheinää, perustuu ulkoiseen tarkasteluun ja potilaan "valehteluun".

Mielenkiintoista, kuinka joku onnistuu sinänsä asialliseen ja miellyttävästi formuloituun viestiin sisällyttämään näin paljon hevonpaskaa.

Uskomatonta, miten joku voi pitää noin valideja juttuja hevonpaskana.