Miksi niin moni ei enää eron jälkeen halua lastensa parasta?...vaikka ennen
aina niin halusi, siis kun eli suhteessa? Mistä johtuu? Onko katkeruus niin suuri, tai tahto tehdä pahaa toiselle aikuiselle - ettei enää lainkaan mieti tekojensa seurausia lasten silmissä??? Miksi ei välitä enää eikä haluta toimia niin että lapset voisivat mahd hyvin? Jos nämä vanhemmat tajuaisi kuinka paljon haittaa voi tehdä lapsilleen vuosiksi eteenpäin omilla tekemisillään ja sanoillaan, luulen että voisivat herätä. Mutta kun tämän huomaa vasta monta vuotta myöhemmin.
Kommentit (20)
Näin on. Liian moni lapsi käy psykologilla koska vanhemmat eivät osanneet toimia oikein erossa.
Totta. Mielestäni siinä vasta nähdään onko HYVÄ vanhempi tai ei, miten käyttäydytään eron jälkeen. Kuka pystyy laittaa oma viha suru ja katkeruus sivulle ja toimia epäitsekkäästi....liian harva.
Koska ne tunteet... voimakkaan tunnekuohun alla ihminen ei toimi järkevästi.
Mun mielestä eron jälkeen olen kyllä vielä aiempaa enemmän panostanut hyvään vanhemmuuteen. Lapset oireilivat erosta, joten olen jo pari vuotta omistautunut lapsille. Ei ole uusia miehiä eikä mitään ns. bilevaihdetta. Kun lapset eivät ole luonani, teen mahdollisimman pitkää päivää, että voisin tehdä sitten mahdollisimman lyhyttä, kun lapset ovat luonani. Kesälomat pidän lyhyissä pätkissä, että lapset saisivat olla mahdollisimman pitkään lomalla. Siedän ex-mieheltä kaikenlaista typerää, jotta välit pysyisivät meillä edes jossain kunnossa.
Ymmärrän, että elämän suurissa kriiseissä monilla vanhemmuus kärsii. Oli se sitten ero tai esim. läheisen yllättävä kuolema. En ymmärrä vihaa eronneita kohtaan. Ei vanhempikaan ole tunteeton kone, eikä sellaista pidä lapsille opettaa.
Vierailija kirjoitti:
aina niin halusi, siis kun eli suhteessa? Mistä johtuu? Onko katkeruus niin suuri, tai tahto tehdä pahaa toiselle aikuiselle - ettei enää lainkaan mieti tekojensa seurausia lasten silmissä??? Miksi ei välitä enää eikä haluta toimia niin että lapset voisivat mahd hyvin? Jos nämä vanhemmat tajuaisi kuinka paljon haittaa voi tehdä lapsilleen vuosiksi eteenpäin omilla tekemisillään ja sanoillaan, luulen että voisivat herätä. Mutta kun tämän huomaa vasta monta vuotta myöhemmin.
Sun ei tarttis kysellä tuollaisia jos oisit itse perehtynyt psykologiaan yhtikäs. Kyllä tuon tietää ihan maalaisjärjelläkin- ainakin pitäisi. Mutta laiskan on aina helpompi kirjoittaa vuodatus vauvapalstalle...
Hävetkää kaikki vanhemmat jotka eivät osaa ajatella lasten parasta eron jälkeen. Silloin täytyy ehdottomasti laittaa lasten tarpeet prioykkösenä. Se on sun velvollisuus. Heidän oikeus. Ja se että uusi mies/nainen ramppaa sisään 4-5kk eron jälkeen on aivan hullua, mitä ihmiset oikein ajattelee??? Tavatkaa niitä uusia kun lapset eivät ole läsnä ja antakaa heille AIKAA sopeutua.
Eräs kaverini joka on lapsena joutunut käymään läpi vanhempien sotaisan eron on nyt eronnut. Ihailen sitä hillittyä käytöstä ja miten kohtelee lastaan tai puhuu hänelle exästä. Exä siis koittaa saada aikaiseksi jotain huoltajuusriitaa. Pelottavaa mitä kaikkea se riitapukari voi saada aikaan kun kyse on todella pienestä lapsesta. Täysin turhaa eikä kukaan tule voittamaan.
Meillä sovittiin lastenvalvojan luona (miehen toiveesta), että nyt 5v lapsi on isänsä kanssa viikolla 1 iltana ja joka toisen viikonlopun. Lisäksi kesällä lomalla 3 vko ja joka toisen joulun. Minulle olisi sopinut huomattavasti tiheämpikin tapaamistahti.
Käytännössä lapsi ei ole isänsä kanssa koskaan viikolla, koska isällä on työ ja harrastukset. Joka toinen viikko miehen äiti hakee lapsen hoidosta ja viettää illan kanssaan, isä ei oikein ennätä. Viikonloppuna isällä on harrastukset ja silloin hän ei ehdi lasta tapaamaan, joten joko lapsi on taas mummolassa tai sitten minun kanssani.
Mutta ennen joulua isä herää: hänellä on oikeus olla joulu lapsen kanssa (mummolassa), koska hän ei ole ehtinyt koko vuonna olemaan lapsen kanssa siksi, että minä hankala ihminen olen sen estänyt! Miten ihmeessä minä olen este, kun miehelle ei koskaan sovi?
Vierailija kirjoitti:
Meillä sovittiin lastenvalvojan luona (miehen toiveesta), että nyt 5v lapsi on isänsä kanssa viikolla 1 iltana ja joka toisen viikonlopun. Lisäksi kesällä lomalla 3 vko ja joka toisen joulun. Minulle olisi sopinut huomattavasti tiheämpikin tapaamistahti.
Käytännössä lapsi ei ole isänsä kanssa koskaan viikolla, koska isällä on työ ja harrastukset. Joka toinen viikko miehen äiti hakee lapsen hoidosta ja viettää illan kanssaan, isä ei oikein ennätä. Viikonloppuna isällä on harrastukset ja silloin hän ei ehdi lasta tapaamaan, joten joko lapsi on taas mummolassa tai sitten minun kanssani.
Mutta ennen joulua isä herää: hänellä on oikeus olla joulu lapsen kanssa (mummolassa), koska hän ei ole ehtinyt koko vuonna olemaan lapsen kanssa siksi, että minä hankala ihminen olen sen estänyt! Miten ihmeessä minä olen este, kun miehelle ei koskaan sovi?
Voisitko vielä kertoa aiheeseen mielipiteesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sovittiin lastenvalvojan luona (miehen toiveesta), että nyt 5v lapsi on isänsä kanssa viikolla 1 iltana ja joka toisen viikonlopun. Lisäksi kesällä lomalla 3 vko ja joka toisen joulun. Minulle olisi sopinut huomattavasti tiheämpikin tapaamistahti.
Käytännössä lapsi ei ole isänsä kanssa koskaan viikolla, koska isällä on työ ja harrastukset. Joka toinen viikko miehen äiti hakee lapsen hoidosta ja viettää illan kanssaan, isä ei oikein ennätä. Viikonloppuna isällä on harrastukset ja silloin hän ei ehdi lasta tapaamaan, joten joko lapsi on taas mummolassa tai sitten minun kanssani.
Mutta ennen joulua isä herää: hänellä on oikeus olla joulu lapsen kanssa (mummolassa), koska hän ei ole ehtinyt koko vuonna olemaan lapsen kanssa siksi, että minä hankala ihminen olen sen estänyt! Miten ihmeessä minä olen este, kun miehelle ei koskaan sovi?
Voisitko vielä kertoa aiheeseen mielipiteesi?
Olen varmaan katkera erosta, koska minusta tuntuu pahalta, kun mies ei ehdi tapaamaan lastaan, vaikka erovaiheessa tiukasti halusi vain lapsen parasta. Eli että äiti ja lapsi eivät saa muuttaa toiselle paikkakunnalle, jotta isä voi olla lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Koska ydinperheen tuhoutuminen rikkoo ihmisen ja elämän. Sen vuoksi vasemmisto ja feministit haluavat juuri tuhota ydinperheen.
Tällä tavalla hienosti vältetään vastuu kaikesta omasta toiminnasta, kun vaan käännetään se jonkun muun syyksi. "Yhy yhy, vasemmistofemmarit tuhosivat ydinperheeni, olen nyt vihainen ja kostan sen lapsilleni. Erolla ei ollut mitään tekemistä käyttäytymiseni kanssa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sovittiin lastenvalvojan luona (miehen toiveesta), että nyt 5v lapsi on isänsä kanssa viikolla 1 iltana ja joka toisen viikonlopun. Lisäksi kesällä lomalla 3 vko ja joka toisen joulun. Minulle olisi sopinut huomattavasti tiheämpikin tapaamistahti.
Käytännössä lapsi ei ole isänsä kanssa koskaan viikolla, koska isällä on työ ja harrastukset. Joka toinen viikko miehen äiti hakee lapsen hoidosta ja viettää illan kanssaan, isä ei oikein ennätä. Viikonloppuna isällä on harrastukset ja silloin hän ei ehdi lasta tapaamaan, joten joko lapsi on taas mummolassa tai sitten minun kanssani.
Mutta ennen joulua isä herää: hänellä on oikeus olla joulu lapsen kanssa (mummolassa), koska hän ei ole ehtinyt koko vuonna olemaan lapsen kanssa siksi, että minä hankala ihminen olen sen estänyt! Miten ihmeessä minä olen este, kun miehelle ei koskaan sovi?
Voisitko vielä kertoa aiheeseen mielipiteesi?
*reps*
Sana ero mainittu. Nyt voikin kirjoittaa elämäkerran, jossa voi kirjoittaa itsestään sakarin ja isästä syypään kaikkiin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sovittiin lastenvalvojan luona (miehen toiveesta), että nyt 5v lapsi on isänsä kanssa viikolla 1 iltana ja joka toisen viikonlopun. Lisäksi kesällä lomalla 3 vko ja joka toisen joulun. Minulle olisi sopinut huomattavasti tiheämpikin tapaamistahti.
Käytännössä lapsi ei ole isänsä kanssa koskaan viikolla, koska isällä on työ ja harrastukset. Joka toinen viikko miehen äiti hakee lapsen hoidosta ja viettää illan kanssaan, isä ei oikein ennätä. Viikonloppuna isällä on harrastukset ja silloin hän ei ehdi lasta tapaamaan, joten joko lapsi on taas mummolassa tai sitten minun kanssani.
Mutta ennen joulua isä herää: hänellä on oikeus olla joulu lapsen kanssa (mummolassa), koska hän ei ole ehtinyt koko vuonna olemaan lapsen kanssa siksi, että minä hankala ihminen olen sen estänyt! Miten ihmeessä minä olen este, kun miehelle ei koskaan sovi?
Voisitko vielä kertoa aiheeseen mielipiteesi?
Olen varmaan katkera erosta, koska minusta tuntuu pahalta, kun mies ei ehdi tapaamaan lastaan, vaikka erovaiheessa tiukasti halusi vain lapsen parasta. Eli että äiti ja lapsi eivät saa muuttaa toiselle paikkakunnalle, jotta isä voi olla lapsen kanssa.
Äidillä on edelleen perustuslakiin perustava itsemääräämisoikeus valita asuinpaikkansa. Tuo on ihan turhaa uhrautumista ja isän syyttelyä.
Vierailija kirjoitti:
Koska ydinperheen tuhoutuminen rikkoo ihmisen ja elämän. Sen vuoksi vasemmisto ja feministit haluavat juuri tuhota ydinperheen.
Mikä ihme on ydinperhe? Mitä eroa on ydinperheellä ja tavallisella perheellä? Tuleeko ydinperheestä sellainen ydinpommi, joka pamahtaessaan tuhoaa kaiken ympärillään? Kumpi kannattaa ennemmin perustaa, ydinperhe vai ihan tavallinen perhe?
Sama asia lapsiperheenkin kanssa. Mikä ihme on lapsiperhe? Eikös lapsiperhe ole lasten muodostama perhe, jossa ei ole yhtään aikuista? Kuvaus sopii kyllä todella hyvin nykyisten "lapsiperheiden" elämänmalliin.
Traagisia tapauksia liikaa. Fiksut vanhemmat muuttuvat yhtäkkiä pirullisiksi, en ymmärrä....ja lasten kärsimykset huomataan me, esim kun kyse lapsemme kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Liian moni lapsi käy psykologilla koska vanhemmat eivät osanneet toimia oikein erossa.
Tai siis eivät osanneet elää parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Koska ne tunteet... voimakkaan tunnekuohun alla ihminen ei toimi järkevästi.
Monelle ero aiheuttaa trauman, jota ei hoideta.
Koska ydinperheen tuhoutuminen rikkoo ihmisen ja elämän. Sen vuoksi vasemmisto ja feministit haluavat juuri tuhota ydinperheen.