Lue keskustelun säännöt.
Konservatorion pääsykokeet lapsille, mitä siellä tehdään, kuinka vaikea päästä?
03.05.2017 |
Ajattelin käyttää eskariin menevää poikaa isohkon kaupungin konsan pääsykokeissa. Ensisijaisena toiveena viulu, mutta melkein mikä vain soitin käy.
Olen kuullut että siellä kysytään esim kumpi sävel kahdesta on korkeampi. Olemme harjoitelleet vähän kotona ja osaa kvinttiin asti sanoa kumpi korkeampi mutta kun vaikeutuu kvarttiin jne niin menee arvailuksi. Taputukset menee hyvin, näitä kai testataan? Laulaa melko nuotilleen, ei täysin kuitenkaan ja ääni väräjävä ja heikohko.
Onkohan mitään mahiksia? Jos ei pääse viuluun ym suosittuun soittimeen niin tarjoaako ne sieltä sitten jotain tyyliin nokkahuilua?
Korvakuulolta ei todellakaan soita mutta mallin mukaan oppii nopeasti pianolla helppoja lastenlauluja yhdellä kädellä. Nuotinluvun periaatteista päässyt nopeasti jyvälle. Ois kiva että pääsis ku yksityiset opistot niin kalliita.
Kommentit (6)
Ei tuolla kuvauksella uskalla kyllä yhtään sanoa. Ehkä vähän miinusta, jos ei tunnista korkeampaa säveltä matalammasta?
Mutta menkää rohkeasti kokeilemaan ja ette tee koko asiasta suurta numeroa. Jos ei pääse, niin yhtä hyvä poika kuin ennenkin.
Musikaalisuutta siinä testataan noin pienten kohdalla lähtökohtaisesti. Ja toki myös lapsen yleisolemusta motivaatiossa musiikin opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikös ensin mennä musiikkikouluun, ja kun sieltä valmistuu niin ne hakee konservatorioon.
Kuitenkin, itse hain 5 v iässä ja soitin silloin jo pianolla kappaleita nuotista, ja esitin yhden sitten kokeessa. ELikkä joku tasoaan parempi kappale opettelisi nyt.
Ei niitä musikaalisuustestejä voi narrata. Käytte vaan, ne katsovat sitten sen tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
eikös ensin mennä musiikkikouluun, ja kun sieltä valmistuu niin ne hakee konservatorioon.
Kuitenkin, itse hain 5 v iässä ja soitin silloin jo pianolla kappaleita nuotista, ja esitin yhden sitten kokeessa. ELikkä joku tasoaan parempi kappale opettelisi nyt.
Joissain kaupungeissa on kai konsan nimellä paikka, jonne mennään kuin musiikkiopistoon. Itse olen tätä ihmetellyt myös.
Hei, rohkeasti vaan pääsykokeisiin! Nykyään musiikkiopistot ja konservatoriot tarjoavat monenlaista ja pääsykokeetkin ovat muuttuneet monissa oppilaitoksissa ja esim.laulutaitoa ei välttämättä painoteta niinkuin ennen, koska äänenkäyttöä voi kehittää kyllä. Innokuus on hyvä mittari valittaessa oppilaita ja toki pienillä vanhempien tuki tärkeää harjoittelussa. Nykyään useassa oppilaitoksessa kaikille lapsille tarjotaan jotain mahdollisuutta aloittaa musiikkiharrastus, vaikkei yksityisopetukseen pääsisikään. On mm.soitinvalmennusryhmiä, joissa pääsee kokeilemaan eri instrumenttejä, kuoroja lapsille jne. Musiikki on ihana harrastus, kaikki soittamaan ja laulamaan- taidot kehittyvät kaikilla, jos on vain halua ja intoa oppia! :) Lahjakkuus ei tee yksin soittotaitoa, voi toki helpottaa joitakin asioita. Soitonopiskelussa tarvitaan ja kehitetään etenkin sinnikyyttä, joka tuo paljon hyvää ihan kenen vaan elämään. Lisäksi musiikkiharrastus kehittää lähes kaikkia lapsen kehityksen osa-alueita, kouluvalmiuksia, koordinaatiokykyä, keskittymiskykyä, tunteiden ilmaisua ja hallintaa
Jne. Soittaessa ja musisoidessa on oltava täydellisesti läsnä, jotta se onnistuu ja se jos mikä on tarpeen tässä kiireisessä maailman menossa. Nykyään yhteismusisointia painotetaan enemmän, joten lapset saavat kehitettyä myös sosiaalisia taitoja soittoelämysten lomassa ja voivat löytää uusia ystäviä. Yksilötunneilla lapsi saa aikuisen jakamattoman huomion ja voidaan edetä juuri sillä tavalla, mikä on juuri kyseiselle lapselle hyvä. Haluan siis kannustaa kaikkia lapsia, nuoria ja aikuisia ilman musikaalisuuspohdintoja musiikkiharrastuksen pariin! :)
Up