Lue keskustelun säännöt.
Miten kertoa äidille, etten halua hänen tapaavan lastani?
03.05.2017 |
Äitini oli koko lapsuuteni väkivaltainen alkoholisti, sama jatkui kun muutin kotoa ja olimme välirikossakin muutaman vuoden äitini kanssa. Pari vuotta sitten hän raitistui ja otti taas yhteyttä. Nyt olen saanut esikoiseni ja äitini ensimmäisen lapsenlapsena. Äitini kärttää koska pääsee näkemään lastani, mutta minä en tunne oloani tarpeeksi turvalliseksi, että kutsuisin äitini kotiini katsomaan lasta. Äitini ei ole siis vieraillut luonani vuosiin, olen tavannut häntä lähinnä veljeni luona kerran vuodessa. Miten voin sanoa äidilleni etten halua häntä lapseni elämään?
Kommentit (19)
Sanot ihan suoraan. Ei minunkaan äitini lapsiani näe. Joistakin ei ole äideiksi/isoäideiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En äiti halua sinua lapseni elämään, tapaaminen ei käy."
No jos sinulla ei ole tarvetta olla hänen kanssaan väleissä, kerrot suoraan.
Mutta jos on vielä pienikin epäilys, että välit (edes etäiset ja muodolliset) olisi jostain syystä hyvä säilyttää, järkkäät tapaamisen jonnekin muualle kuin kotiisi ja muuten keksit tekosyitä, miksi mikään muu järjestely tapaamiseen ei käy. Pallo on kuitenkin sulla, voit varmasti hyvin paljon sanella, miten kohtaamisenne voivat tapahtua, jos näet, että sellaista vaihtoehtoa on. Että sinun ei todellakaan ole pakko koskaan kutsua häntä kotiisi, vaikka kuinka ihmettelisi ja marisisi asiaa.
"Remember what you did" ja tuima katse alta kulmain.
4 jatkaa: jos siis pohdit asioita ja mietit, että onko edes joku syy, miksi muodolliset välit olisivat tarpeelliset, voit ylläpitää suhdetta, jossa asetat itse tiukat rajat. Esim. jos äitisi soittelee, vastaat vasta parin päivän päästä tekstarilla, että olet ollut kiireinen. Jne. Keksit syitä, miksi ei voi tulla vieraita kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen ikävän isovanhemman voi ignoorata ihan kokonaan. Niin mä tein, en selitellyt, tiputin vaan piiristä veks jo ennen lapsen syntymää. Isovanhemmilla ei ole tapaamisoikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
4 jatkaa: jos siis pohdit asioita ja mietit, että onko edes joku syy, miksi muodolliset välit olisivat tarpeelliset, voit ylläpitää suhdetta, jossa asetat itse tiukat rajat. Esim. jos äitisi soittelee, vastaat vasta parin päivän päästä tekstarilla, että olet ollut kiireinen. Jne. Keksit syitä, miksi ei voi tulla vieraita kotiin.
Mitä järkeä tuossa on? Loputonta roikkumista. Miksi?
Sanoo suoraan että lapsuus oli mitä oli, minkä takia ei halua lähempiä välejä. Jos se äiti pysyy sitten aisoissa esim viisi vuotta, sitten voi lyhyesti keskustella jossain sukujuhlissa.
Tai sitten pitää joulukorttilinjan loppuelämänsä. Jos sitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äitisi on oikeasti raitistunut, etkö voi antaa hänelle edes oikeutta nähdä lastasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 jatkaa: jos siis pohdit asioita ja mietit, että onko edes joku syy, miksi muodolliset välit olisivat tarpeelliset, voit ylläpitää suhdetta, jossa asetat itse tiukat rajat. Esim. jos äitisi soittelee, vastaat vasta parin päivän päästä tekstarilla, että olet ollut kiireinen. Jne. Keksit syitä, miksi ei voi tulla vieraita kotiin.
Mitä järkeä tuossa on? Loputonta roikkumista. Miksi?
Sanoo suoraan että lapsuus oli mitä oli, minkä takia ei halua lähempiä välejä. Jos se äiti pysyy sitten aisoissa esim viisi vuotta, sitten voi lyhyesti keskustella jossain sukujuhlissa.
Tai sitten pitää joulukorttilinjan loppuelämänsä. Jos sitäkään.
Riippuen ihmisestä suorat sanatkaan eivät välttämättä auta asiaa. Sen sijaan, että tuo äiti hyväksyisi asian, hän voikin loukkaantua ja heittäytyä hankalaksi, mistä voi tulla omat vaikeutensa. Suorat sanat eivät aina puhdista ilmaa, vaan lopputuloksena voi olla ainoastaan erittäin hankalat välit, jossa on kaunaa ja katkeruutta. Siksi olenkin kehottanut ap:ta punnitsemaan ensin asioita.
Et siis ihan ymmärtänyt pointtiani, tarkoitus ei ole "roikottaa" ketään, mutta tilanteessa, jossa on harkittu sitä, kannattaako pitää syystä tai toisesta edes muodolliset välit, voi aloittaja siinä tapauksessa sanella paljon sitä, millä tavalla ovat tekemisissä eikä ainakaan suostua mihinkään äidin pompotukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 jatkaa: jos siis pohdit asioita ja mietit, että onko edes joku syy, miksi muodolliset välit olisivat tarpeelliset, voit ylläpitää suhdetta, jossa asetat itse tiukat rajat. Esim. jos äitisi soittelee, vastaat vasta parin päivän päästä tekstarilla, että olet ollut kiireinen. Jne. Keksit syitä, miksi ei voi tulla vieraita kotiin.
Mitä järkeä tuossa on? Loputonta roikkumista. Miksi?
Sanoo suoraan että lapsuus oli mitä oli, minkä takia ei halua lähempiä välejä. Jos se äiti pysyy sitten aisoissa esim viisi vuotta, sitten voi lyhyesti keskustella jossain sukujuhlissa.
Tai sitten pitää joulukorttilinjan loppuelämänsä. Jos sitäkään.
Riippuen ihmisestä suorat sanatkaan eivät välttämättä auta asiaa. Sen sijaan, että tuo äiti hyväksyisi asian, hän voikin loukkaantua ja heittäytyä hankalaksi, mistä voi tulla omat vaikeutensa. Suorat sanat eivät aina puhdista ilmaa, vaan lopputuloksena voi olla ainoastaan erittäin hankalat välit, jossa on kaunaa ja katkeruutta. Siksi olenkin kehottanut ap:ta punnitsemaan ensin asioita.
Et siis ihan ymmärtänyt pointtiani, tarkoitus ei ole "roikottaa" ketään, mutta tilanteessa, jossa on harkittu sitä, kannattaako pitää syystä tai toisesta edes muodolliset välit, voi aloittaja siinä tapauksessa sanella paljon sitä, millä tavalla ovat tekemisissä eikä ainakaan suostua mihinkään äidin pompotukseen.
Öh.
En tajua logiikkaasi. Miten ne välit muka hankalat olisi jos niitä ei ole. Siinä joulukortissako mummo sitten kiukuttelisi? Nakkaa roskiin.
Sitäpaitsi tuo on vain merkki siitä, että tod ei pidä olla väleissä.
Se että joutuu jatkuvasti pelkäämään että ei-toivottu vieras pölähtää kylään ja keksimään tekosyitä miksei päästä kylään, varomaan sanojaan ettei toinen hikeenny, pelkäämään että tulee ikävyyksiä jne. ja välttelemään omaan puhelimeensa vastaamista on kyllä sit just sitten jo toisen pompoteltavana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 jatkaa: jos siis pohdit asioita ja mietit, että onko edes joku syy, miksi muodolliset välit olisivat tarpeelliset, voit ylläpitää suhdetta, jossa asetat itse tiukat rajat. Esim. jos äitisi soittelee, vastaat vasta parin päivän päästä tekstarilla, että olet ollut kiireinen. Jne. Keksit syitä, miksi ei voi tulla vieraita kotiin.
Mitä järkeä tuossa on? Loputonta roikkumista. Miksi?
Sanoo suoraan että lapsuus oli mitä oli, minkä takia ei halua lähempiä välejä. Jos se äiti pysyy sitten aisoissa esim viisi vuotta, sitten voi lyhyesti keskustella jossain sukujuhlissa.
Tai sitten pitää joulukorttilinjan loppuelämänsä. Jos sitäkään.
Riippuen ihmisestä suorat sanatkaan eivät välttämättä auta asiaa. Sen sijaan, että tuo äiti hyväksyisi asian, hän voikin loukkaantua ja heittäytyä hankalaksi, mistä voi tulla omat vaikeutensa. Suorat sanat eivät aina puhdista ilmaa, vaan lopputuloksena voi olla ainoastaan erittäin hankalat välit, jossa on kaunaa ja katkeruutta. Siksi olenkin kehottanut ap:ta punnitsemaan ensin asioita.
Et siis ihan ymmärtänyt pointtiani, tarkoitus ei ole "roikottaa" ketään, mutta tilanteessa, jossa on harkittu sitä, kannattaako pitää syystä tai toisesta edes muodolliset välit, voi aloittaja siinä tapauksessa sanella paljon sitä, millä tavalla ovat tekemisissä eikä ainakaan suostua mihinkään äidin pompotukseen.
Öh.
En tajua logiikkaasi. Miten ne välit muka hankalat olisi jos niitä ei ole. Siinä joulukortissako mummo sitten kiukuttelisi? Nakkaa roskiin.
Sitäpaitsi tuo on vain merkki siitä, että tod ei pidä olla väleissä.
Minulla on suvussa sukulainen, joka on katkaissut välit toiseen vanhempaansa. Kuitenkin käytännössä ovat joutuneet harjoittamaan jotain viestintää perintö- ym. yhteisistä asioista. On vaikeaa, kun välinsä ovat niin tulehtuneet.
Mutta en toki tiedä, onko tuo sukulainen tyytyväisempi tuohon omaan ratkaisuunsa, mutta sivullisena näen, että se, että hän on puhunut suoraan ja ollut suora pettymyksestään vanhempi-lapsi -suhteeseensa, ei ole kuitenkaan ehkä tuonut hänelle ihan sitä, mitä hän on toivonut, koska tuo hänen vanhempansa, johon hän halusi välit katkaista, ei kuitenkaan ole kyennyt myöntämään mitään virheitään tai ylipäätään käsittelemään asiaa.
Eli kuten jo sanoin, tällaiset suoraan sanomiset ja ilman puhdistamiset voivat lähinnä laittaa ilmoille pahaa verta, katkeruutta, tulehtuneita välejä sen sijaan, että sanoja saisi itselleen oikeutta. Se on kamalaa, mutta elämä on.
Aiotko nähdä äitiäsi kuitenkin veljelläsi jatkossa? Jos, niin ehdottaisin tapaamista jossain kahvilassa, äitisi voisi tervehtiä lastasi ja voisit kertoa, että jatkossakin tapaaminen kerran vuodessa veljesi luona on sinulle mukavin vaihtoehto koska et tunne oloasi tarpeeksi turvalliseksi.
Jos et aio senkään vertaa tavata äitiäsi suosittelen suoraa puhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 jatkaa: jos siis pohdit asioita ja mietit, että onko edes joku syy, miksi muodolliset välit olisivat tarpeelliset, voit ylläpitää suhdetta, jossa asetat itse tiukat rajat. Esim. jos äitisi soittelee, vastaat vasta parin päivän päästä tekstarilla, että olet ollut kiireinen. Jne. Keksit syitä, miksi ei voi tulla vieraita kotiin.
Mitä järkeä tuossa on? Loputonta roikkumista. Miksi?
Sanoo suoraan että lapsuus oli mitä oli, minkä takia ei halua lähempiä välejä. Jos se äiti pysyy sitten aisoissa esim viisi vuotta, sitten voi lyhyesti keskustella jossain sukujuhlissa.
Tai sitten pitää joulukorttilinjan loppuelämänsä. Jos sitäkään.
Riippuen ihmisestä suorat sanatkaan eivät välttämättä auta asiaa. Sen sijaan, että tuo äiti hyväksyisi asian, hän voikin loukkaantua ja heittäytyä hankalaksi, mistä voi tulla omat vaikeutensa. Suorat sanat eivät aina puhdista ilmaa, vaan lopputuloksena voi olla ainoastaan erittäin hankalat välit, jossa on kaunaa ja katkeruutta. Siksi olenkin kehottanut ap:ta punnitsemaan ensin asioita.
Et siis ihan ymmärtänyt pointtiani, tarkoitus ei ole "roikottaa" ketään, mutta tilanteessa, jossa on harkittu sitä, kannattaako pitää syystä tai toisesta edes muodolliset välit, voi aloittaja siinä tapauksessa sanella paljon sitä, millä tavalla ovat tekemisissä eikä ainakaan suostua mihinkään äidin pompotukseen.
Öh.
En tajua logiikkaasi. Miten ne välit muka hankalat olisi jos niitä ei ole. Siinä joulukortissako mummo sitten kiukuttelisi? Nakkaa roskiin.
Sitäpaitsi tuo on vain merkki siitä, että tod ei pidä olla väleissä.
Minulla on suvussa sukulainen, joka on katkaissut välit toiseen vanhempaansa. Kuitenkin käytännössä ovat joutuneet harjoittamaan jotain viestintää perintö- ym. yhteisistä asioista. On vaikeaa, kun välinsä ovat niin tulehtuneet.
Mutta en toki tiedä, onko tuo sukulainen tyytyväisempi tuohon omaan ratkaisuunsa, mutta sivullisena näen, että se, että hän on puhunut suoraan ja ollut suora pettymyksestään vanhempi-lapsi -suhteeseensa, ei ole kuitenkaan ehkä tuonut hänelle ihan sitä, mitä hän on toivonut, koska tuo hänen vanhempansa, johon hän halusi välit katkaista, ei kuitenkaan ole kyennyt myöntämään mitään virheitään tai ylipäätään käsittelemään asiaa.
Eli kuten jo sanoin, tällaiset suoraan sanomiset ja ilman puhdistamiset voivat lähinnä laittaa ilmoille pahaa verta, katkeruutta, tulehtuneita välejä sen sijaan, että sanoja saisi itselleen oikeutta. Se on kamalaa, mutta elämä on.
Juridisissa asioissa voi käyttää lakimiestä.
Ja ihan hirviöäidin lapsena voin kertoa,että tuo on silti tuhat kertaa parempi ratkaisu kuin "olla mekkalan pelossa näennäisissä tekemisissä" sen hirviön kanssa. Sellaiset tuppaa keksimään miljoona tapaa tehdä toisen elämästä helvettiä.
Tuo ilman puhdistaminen on oma keksintösi. Ei me joilla oikeasti on hirviö vanhempana eletä illuusiossa että näiden kanssa voisi koskaan päästä mihinkään ilman puhdistamiseen.
Lähestymiskielto on realistisempi vaihtoehto.
Vastasin, ettei tapaaminen ole tällä hetkellä mahdollista.
- Ap
Mikä sinua ap ihan oikeasti eniten pelottaa tai ärsyttää ajatuksessa että raitistunut äitisi näkisi lastasi? Haluatko kostaa äidillesi lapsuudessasi kokemasi vääryyden? Nautitko ajatuksesta että äitisi kärsii kun ei näe lapsenlastaan? Vai pelkäätkö että äidilläsi olisi jotenkin huono vaikutus lapseesi tai sinuun kenties?
Minä olen isäni kanssa vaikeissa väleissä ja olisi ihan valaisevaa kuulla miten sinä ap ajattelet näistä asioista. Siis hiukan vastaavanlaisessa tilanteessa kuin ap sinä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua ap ihan oikeasti eniten pelottaa tai ärsyttää ajatuksessa että raitistunut äitisi näkisi lastasi? Haluatko kostaa äidillesi lapsuudessasi kokemasi vääryyden? Nautitko ajatuksesta että äitisi kärsii kun ei näe lapsenlastaan? Vai pelkäätkö että äidilläsi olisi jotenkin huono vaikutus lapseesi tai sinuun kenties?
Minä olen isäni kanssa vaikeissa väleissä ja olisi ihan valaisevaa kuulla miten sinä ap ajattelet näistä asioista. Siis hiukan vastaavanlaisessa tilanteessa kuin ap sinä.
Viha, suuttuminen ja kosto, kaikki samassa paketissa, näin oletan. Ohistelen tässä vähän, sillä oma esikoinen on katkaissut välit minuun, ei, en ollut pahoinpitelevä allkkis, kun lapset olivat pieniä tms. Päinvastoin, uhrasin kaiken ajan heille... Ei olisi ehkä pitänyt, nyt olen täysin nolla, sillä myöhemmin sairastuin mt-ongelmiin ja myös alkoholismiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua ap ihan oikeasti eniten pelottaa tai ärsyttää ajatuksessa että raitistunut äitisi näkisi lastasi? Haluatko kostaa äidillesi lapsuudessasi kokemasi vääryyden? Nautitko ajatuksesta että äitisi kärsii kun ei näe lapsenlastaan? Vai pelkäätkö että äidilläsi olisi jotenkin huono vaikutus lapseesi tai sinuun kenties?
Minä olen isäni kanssa vaikeissa väleissä ja olisi ihan valaisevaa kuulla miten sinä ap ajattelet näistä asioista. Siis hiukan vastaavanlaisessa tilanteessa kuin ap sinä.
Viha, suuttuminen ja kosto, kaikki samassa paketissa, näin oletan. Ohistelen tässä vähän, sillä oma esikoinen on katkaissut välit minuun, ei, en ollut pahoinpitelevä allkkis, kun lapset olivat pieniä tms. Päinvastoin, uhrasin kaiken ajan heille... Ei olisi ehkä pitänyt, nyt olen täysin nolla, sillä myöhemmin sairastuin mt-ongelmiin ja myös alkoholismiin.
Kuulostaa kyllä kamalan epäreilulta ja surulliselta :( Voi vaan toivoa ettei itselle osu samanlainen kohtalo..
suorat sanat