Onko paha, jos elän vähän menneisyydessä?
Kun muistelen kevättä 2015, tulen iloiseksi. Olin silloin onnellisempi. Muistan, kun vielä syksyllä 2015 istuin junassa ja mietin, että nyt alkaa onnellisempi kausi. Ei, tapahtui päinvastoin. Jotkin asiat eivät ole enää niin kuin 2015, en pysty enää elämään täysin samoin kuin silloin. Ne oli pari pikkuseikkaa, jotka tekivät elämästäni tosi kivaa. Nyt ne ovat poissa. Ulospäin ne näyttävät varmasti yhdentekevältä, mutta minulle ne oli tärkeitä. En kuitenkaan kerro niitä tässä.
Onko se siis paha että muistelen niitä aikoja nykyhetkessä, jotta olisin onnellisempi? Yleensähän sanotaan, että pitäisi elää hetkessä, ei tulevaisuudessa eikä varsinkaan menneisyydessä.
Kommentit (12)
Eihän muistelemisessa mitään pahaa ole. Mukavaa, että on hyviä muistoja.
Minä elän vieläkin kauempana menneisyydessä. Muistelen vuotta -97, kun olin onnellisempi kuin ikinä tähän päivään mennessä. Vaikkakin ihan hyvä elämä mulla on nytkin.
Siltikin tuo vuosi -97 on sellainen mihin palaan aina vain uudestaan ja uudestaan. Ikävöin ja kaipaan ja haaveilen.
Kyllä se on ok, että saat voimaa vanhoista muistoista. Voit myös tallettaa olotilan mieleesi ja pyrkiä kohti onnea jälleen. Ihminen voi myös olla onneton, vaikka kaikki on ok. Sekin kuuluu ihmisyyteen. Kannattaisi silti keskittyä elämän hyviin puoliin.
Muistakaa, että aika kultaa muistot.. Minulla on parinvuoden takaa ihana kesä mielessä, jota elän uudelleen ja uudelleen aina haaveissa. Mutta kun eräs kerta aloin tarkemmin muistelemaan sitä aikaa, muistin asioita joita muisti tahtoo jättää muuten pois. En ole enää ihan varma oliko se niin kivaa aikaa kun annan itseni olettaa :(
Minulla on se tilanne, että muutama vuosi takaperin olin sinkku. Pääsin liikkumaan silloin vapaasti ja päällimmäisenä siitä on jäänyt mieleen juuri se vapaus liikkua ja omista menoista päättäminen. Kesäillat aina kavereiden ja tuntemattomien seurassa.. Haaveilin sillon parisuhteesta nykyisen mieheni kanssa ja muistan kun kaiken sen vapauden keskellä haaveilin, että hän pistäisi viestiä ja saisin olla hänen kanssaan. Olin myös paljon yksin kaiken tuon vapauden lisäksi joten mielikuva parisuhteesta oli mielessä.
Nyt kun ollaan oltu yhdessä ja on tilivelvollinen toiselle menoista, kaipaan sitä vapautta. Ehkä tässä on osaksi nuoruuden kaipuuta, koska olin silloin juuri yli 20-vuotias. Ihminen varmaan aina kaipaa sitä mitä ei juuri sillä hetkellä ole?!:) Olen onnellinen kyllä, mutta välillä olisi hauska elää päivän ajan tuota edellistä elämää.
"If I could turn back time...!" Haluaisin minäkin joskus palata menneisyyteen tai elää uudestaan niitä hienoja hetkiä...mutta mennyt on mennyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on ok, että saat voimaa vanhoista muistoista. Voit myös tallettaa olotilan mieleesi ja pyrkiä kohti onnea jälleen. Ihminen voi myös olla onneton, vaikka kaikki on ok. Sekin kuuluu ihmisyyteen. Kannattaisi silti keskittyä elämän hyviin puoliin.
Eikös silloin kaipaa jotain enempää? Jos on onneton vaikka kaikki on ok.
Up