Lue keskustelun säännöt.
Mua ahdistaa aivan kamalasti
09.04.2017 |
Tunnen itseni ihan kamalaksi luuseriksi. Mikään ei ole koskaan hyvä, olenko liian vaativa vai onko minulla vain huono tuuri? Harvoin saan mitä toivon, mutta kun saan, se ei sujukaan. Vaikka antaisin itselleni mahdollisuuden. Esim. menen aina työhaastetteluihin, sellaisiinkin mitkä eivät välttämättä kiinnosta minua, koska paskan itsetuntoni kanssa oletan, etten kuitenkaan saa työtä. No, aina olen saanut. Näin kävi nytkin, ja kerrankin työ olisi kiinnostava, mutta toisaalta samalla myös vaativa ja siinä täytyy olla hyvin tarkka ja huolellinen, enkä ole tottunut tuollaiseen työhön. Haluaisin kyllä kokeilla, mutta päässä pyörii koko ajan "Pystynkö siihen? En kuitenkaan pysty". Palkka olisi hyvä ja saisin mahtavaa työkokemusta, mutta olen niin herkkä, ujo, hauras ja helposti stressaantuva. En pääse mihinkään tässä elämässä kohta! Kaikki on niin stressaavaa ja ahdistavaa, ollut aina, siihen olen vain tottunut enkä näköjään pääse irti mistään näistä tuntemuksista. Lapsesta saakka olen itkenyt joka päivä, miten jaksankin ja miten se ei lopu? En jaksa enää, kaikki tuntuu niin turhalta...
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin minun kirjoittama. Sain työn, joka alkaa pääsiäisen jälkeen ja nyt vaan mietin, että ihmeessä tulen selviämään niin vaativasta työstä. Olen myös herkkä, ujo ja helposti stressaantuva ja kaikki uusi ahdistaa ja stressaa paljon.
Niin minäkin. Toisaalta, vähemmänkin stressaavat työt ovat olleet liian stressaavia minulle. En tiedä mikä ongelmani aina on. Joka paikkaan ahdistaa aina mennä. Pelottaa ihan hirveästi. Olen kuin pikkulapsi, joka vaatisi jonkun pitämään kädestä ja saattamaan työpaikalle, ja plussaa olisi jos joku jäisi vielä työpaikan ulkopuolelle odottamaan, ja voisin tarvittaessa mennä juttelemaan ja tukeutumaan. Ei vaan ole ketään, kuka mitään näistä tekisi. Ihan kuin mulla olisi joku suurikin hätä, se tuntuu niin suurelta, vaikka se on vain sitä, että itseluottamus puuttuu täysin. Purskahtelen itkuun koko ajan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua taas ahdistaa se, että en pääse vaativiin tehtäviin ja olen siksi ihan hemmetin stressaantunut ja rikki. Koko ajan pyörii mielessä, että pitäisi päästä eteenpäin, mutta kun ei pääse.
Vierailija kirjoitti:
Mua taas ahdistaa se, että en pääse vaativiin tehtäviin ja olen siksi ihan hemmetin stressaantunut ja rikki. Koko ajan pyörii mielessä, että pitäisi päästä eteenpäin, mutta kun ei pääse.
Jos en olisi tuota työtä saanut, niin itkisin sitä, kuinka huono olen ja kuinka näin huono ei voisi koskaan saada mitään vaativaa työtä. Uskon, että pääset vielä eteenpäin, joskus asiat vaativat aikaa. Ap
Menet ja kokeilet kuukauden. Uusi juttu pelottaa monia, kun työpaikka ja työkaverit käy tutuksi, sopeudut kyllä!
Ihan kuin minun kirjoittama. Sain työn, joka alkaa pääsiäisen jälkeen ja nyt vaan mietin, että ihmeessä tulen selviämään niin vaativasta työstä. Olen myös herkkä, ujo ja helposti stressaantuva ja kaikki uusi ahdistaa ja stressaa paljon.