Mitä tehdä 3-vuotiaalle isoveljelle joka kiusaa KOKO AJAN siskoaan??

Meilläkin kaksi pahaa vaihetta sisarusten kesken takana. Nyt poika 3.5 ja menossa on jo jotain järkeä välillä.



Itse otimme välillä kosketuskiellon käyttöön, se tuntui rauhoittavan tilannetta. Pienempään sisarukseen ei saa aluksi koskea ja kun tilanne rauhoittuu, voi antaa vähän vaikka silittää. Silloin pitää kehua ja kertoa, miten hyvältä se varmaan pienemmästä tuntuu. Eli molemmille positiivisten kokemusten ja palautteen kautta lähdetään uudelleen harjoittelemaan toisen kohtelua.

Meillä 3v. ikäeroa ja isoveli (todella vilkas ja uhmakaskin tätä nykyä) ei ole IKINÄ tehnyt mitään pahaa 1v. siskolleen. Ei sitten ensimmäistäkään lyöntiä, tönäisyä tms. Päin vastoin suojelee pikkusiskoaan kaikelta ja huolehtii kovasti.



Esikoisesi ei ole saanut olla tarpeeksi kauan silmäteräsi. Sun pitää nyt koittaa paikata tätä antamalla hänelle extra-huomiota. Teette jotain ihan kahdestaan vaikka kerran viikossa. Menette vaikka uimahalliin tms. minne pikkusisko on liian pieni. Tai vaikka lähipuistoon, kunhan se on teidän kahden juttu. Esikoisen pitää saada ymmärtää, että hän on edelleen sulle tärkeä, vaikka pikkusisko onkin tullut jäädäkseen. Vaikka kuinka yrität, niin kyllä se pienempi vie väkisellä enemmän aikaa ja energiaa sinulta kuin tuo " iso" . Vaikka ajattelet, että annat tasan aikasi, niin uskon että arjessa pikkusisko vie voiton.

Oikein luulisi että kaipaisivat toisiaan päivän eron jälkeen, mutta ei, meno on aivan mahdotonta. Kaikki päivän vääryydet pitää " kostaa" suunnilleen tuolle pikkuveljelle. :(

Meillä on lapset 1 v 10 kk ikäerolla. Isompi on nyt 3v8kk ja pienempi 1v10kk. Koskaan ei ole ollut ap:n kuvailemia juttuja, vaan isompi on alusta saakka ollut suojelevainen pienempää kohtaan. Leikkivät paljon yhdessä, ja pihassa isompi aina huolehtii siitä, että pienemmällekin riittää leluja, eikä kukaan ota pieneltä mitään kädestä.



Mutta mutta.... kahdella kaverilla on esikoiset nyt 3,5v ja 3v1kk, ja perheissä on vauvat. Esikoiset on tosi mustasukkaisia, kiusaavat ja lyövät vauvoja. Lisäksi kiukuttelevat ja uhmaavat ihan kamalasti. Vaikka saavatkin huomiota ja aikaa osakseen. Ottaa koville, kun muistaa ne ajat, kun oli ainokainen, ja nyt perheessä onkin uusi vauva joka myös saa osakseen huomiota. Meidän esikoinen oli vauvan syntyessä niin pieni ettei oikein osannut uhmailla tai olla mustis, eikä muista aikaa ennen kuopusta.



Meillä on kyllä myös pidetty alusta asti huoli siitä, ettei pienempi varasta huomiota isommalta. Molemmille annetaan huomiota, myös ihan ikiomaa ekstrahemmottelua johon toisella ei ole asiaa.

Vierailija:

Meillä 3v. ikäeroa ja isoveli (todella vilkas ja uhmakaskin tätä nykyä) ei ole IKINÄ tehnyt mitään pahaa 1v. siskolleen. Ei sitten ensimmäistäkään lyöntiä, tönäisyä tms. Päin vastoin suojelee pikkusiskoaan kaikelta ja huolehtii kovasti.

Esikoisesi ei ole saanut olla tarpeeksi kauan silmäteräsi. Sun pitää nyt koittaa paikata tätä antamalla hänelle extra-huomiota. Teette jotain ihan kahdestaan vaikka kerran viikossa. Menette vaikka uimahalliin tms. minne pikkusisko on liian pieni. Tai vaikka lähipuistoon, kunhan se on teidän kahden juttu. Esikoisen pitää saada ymmärtää, että hän on edelleen sulle tärkeä, vaikka pikkusisko onkin tullut jäädäkseen. Vaikka kuinka yrität, niin kyllä se pienempi vie väkisellä enemmän aikaa ja energiaa sinulta kuin tuo " iso" . Vaikka ajattelet, että annat tasan aikasi, niin uskon että arjessa pikkusisko vie voiton.

Meillä samalla ikäerolla lapset ja ei koskaan ole toinen kiusannut toista pitempiä aikoja!

Se on siitä kuuluisasta kurista kiinni!!

Moni ajattelee, että ehkä liiankin. Poika on vieraissa, kerhossa jne erittäin hyväkäytöksinen. Osaa pöytätavat, kiittää, pyytää anteeksi, ei koskaan satuta muita yms. vain siis siskoaan kohtaan on tottelematon.

Minä puutun tilanteeseen aina, eli siis noin 100 kertaa päivässä. Vien jäähylle, selitän, ettei niin tehdä. Kun poika on nätisti, kannustan ja kehun.

Viikottain tehdään pojan kanssa yhdessä juttuja, käydään kaupassa, jumpassa, puistossa.



On aika kurja kuulla, että olisin jotenkin huono äiti tai etten pitäisi kuria lapselleni. Kun niin nimenomaan teen.

Lähinnä olisin kaivannut vinkkejä tilanteen parantamiseksi, en arvostelua ja mollaamista.



Ja miten niin liian pieni ikäero? 2v2kk on mielestäni ihan normaali ikäero.

ap

Jaksatko itse tarjota lapsellesi tarpeeksi virikettä kuten lukemista, piirtelyä, pikku hommia, värittelyä, onko kiinnostunut sellaisesta tai vaikka askartelusta? Niillä voi saada huomion johonkin järkevämpään tekemiseen. Paljon paljon ulkoilua, että saa rymytä tarpeeksi ulkona, on sitten rauhallisempi sisällä. Meillä näistä jotain apua ollut, lapset samalla ikäerolla. Myös muistathan antaa positiivista huomiota vanhemmalle lapsellesi?

tai sitten yli 3 v, ettei kertomasi kaltaista tapahdu. Vauva on pojallesi tunkeilija joka ei kuulu alkuperäiseen perheeseen. Kannattais lukea etukäteen kaikki mahdolliset lastenhoito oppaat, selviäisi paljon vähemmällä murheella.

Vierailija:

tai sitten yli 3 v, ettei kertomasi kaltaista tapahdu. Vauva on pojallesi tunkeilija joka ei kuulu alkuperäiseen perheeseen. Kannattais lukea etukäteen kaikki mahdolliset lastenhoito oppaat, selviäisi paljon vähemmällä murheella.

Kannattaisi ehkä olla joskus hiljaa, jos ei tiedä mistä puhuu. A Wahlgren ei ole ainoa oikea lastenhoito-opas.

Vierailija:

tai sitten yli 3 v, ettei kertomasi kaltaista tapahdu. Vauva on pojallesi tunkeilija joka ei kuulu alkuperäiseen perheeseen. Kannattais lukea etukäteen kaikki mahdolliset lastenhoito oppaat, selviäisi paljon vähemmällä murheella.

Oman järjen käyttö on sallittua. En ole lukenut yhtään ainoaa lastenhoito-opasta, ja olen saanut hienosti lapseni silti hoidettua ja kasvatettua. Järjellä ja sydämellä, ei kirjoilla.

mitä jos puutut liikaa??

Anna lapsien tapella.. Sillä siis tarkoitan että ei nyt ihan älyttömiä juttuja vaan jos nyt vähän kitisee, niin onko pakko puuttua? Meillä oli yhdessä vaiheessa sama juttu.. meidän tytöillä ikäeroa 1v11k.. mutta nyt annan niitten touhuta, pienempi kitisee, mutta osaa jo välillä varoakin ja puolustautua.. :) Et voi aina olla sisarusten välissä erotuomarina.. Sitten tyttö soittaa isompana sinulle että isoveli kiusaa.. No, joo.. tarkoitan tietty että kohtuudella, että kyllä tuonikäinen tietää mikä on todella kiellettyä.. ja puuttuu noihin pahoihin juttuihin vakavuudella ja pikku kitinät.. sitä se on se sisarrakkaus.. :)

Olet nyt varmaan jatkuvasti vieressä vahtimassa ja kiellät kaikki pikkujututkin joita vanhempi lapsi tekee. Ja pienempi huomaa että äiti tulee apuun kun vähänkin huutaa. Enemmän kahdenkeskistä aikaa, rakkautta ja hellyyttä, näytät että todella välität, kehut, kiität kun leikit sujuu hyvin.

isin kanssa ruohoa leikkaamaan, halkoja hakkaamaan tai vaikka fudista pelaamaan.

Joko sanot asiasta tiukasti , niin että tosiaan pelästyy tai sitten otat tukasta kiinni. Se nyt vaan on niin , että jotkut lapset on niin jästipäisiä ,etteivät muut keinot toimi.

Vierailija:

Vierailija:

Meillä samalla ikäerolla lapset ja ei koskaan ole toinen kiusannut toista pitempiä aikoja!

Se on siitä kuuluisasta kurista kiinni!!

Se on kiinni lasten luonteesta. Jos teillä ei ole ikinä tällaista esiintynyt, niin se ei johdu kurinpidollisista taidoistasi.

Meilläkään ei ole esiintynyt ja se johtuu siitä, että lapsilla synkkaa hyvin keskenään.

Todennäköisesti jossain vaiheessa helpottaa.

Sitä se elämä on.

Jos ihan kaikki kielletään, eikä koskaan anneta positiivista palautetta uhmakkuus lisääntyy

GSUS!!!

Tai sitten perhekerho, avoin päiväkoti, MLL:n perhekahvila, tms paikka jossa on 3-vuotiaalle ikätovereita ja ohjattua toimintaa.

Ei kotonaolo äidin ja pikkusiskon kanssa riitä vilkkaalle 3-vuotiaalle. Turhautumistaan purkaa. Eikä se, että käy ulkona ja puistossa, ole myöskään riittävää. Omat ikätoverit ja lapsiryhmän jäsenenä olo on se juttu. Ei ole sattumaa, että kotihoitoa suositellaan 3-vuotiaaksi saakka, lapsen tarpeet muuttuu oleellisesti kun 3 v lähestyy!

Ikäero 2 v ja 2 kk. Jatkuvasti toistensa kimppunsa. Nuorempi on alkanut puremaan isosiskoaan ja isosisko taas vuorostaan tönii, vie leluja ja kiusaa.



Mielestäni ei tarvitse hyväksyä tällaista väkivaltaa. Meillä seuraavat keinot ovat auttaneet, välillä paremmin ja välillä heikoimmin.

- lelujen poisvienti aika tehokas rangaistus. Ensin varoitus, eli selvästi " jos vielä kerran lyöt vien muumitalon pois" . Jos varoituksesta huolimatta isosisko lyö/repii/kiusaa, niin tietty lelu hattuhyllylle näkyville mutta ulottumattomille.

- jäähy toimii välillä mutta ei aina. Sitä ei saa käyttää liikaa, ainoastaan jos on tehnyt jotain todella pahaa.

- samat pelisäännöt vauvalle. Eli, vaikka tyhmältä kuulostaa, niin mä oon vienyt vauvankin jäähylle ja sanon vauvalle samalla lailla kuin esikoiselle. Tämä sen takia että hän kokisi, että molemmat kohdellaan tasa-arvoisesti.