Täyttä pötyä se, että jokaisesta voi tulla suosittu bloggaaja!

No olet kyllä oikeassa, jos ei nättiä naamaa ole voittanut geenilotossa niin tie bloggaajaksi on kyllä pitkä ja kivinen. Siis kauneus- ja muotibloggaajaksi.

Paitsi että sitten voi tehdä vaikka ruokablogin tai työhönsä/osaamiseensa/koulutukseensa/harrastukseensa liittyvän blogin. Ketään ei kiinnosta minkälainen pärstävärkki on herkullisen ja kauniin juustokakun leipojalla.

Tai sitten on vain erittäin ruma jolla saa sympatiaseuraajia.

Alexa ainakin on poikkeus: Anteeksi anteeksi, mut onhan hän valtavan ru.....erikoisen näköinen! Ei hoikka, ja vaikka kasvoja leikelty nenästä lähtien, hammasraudat, poskissa jotain, huulissa myös niin eipä vaikutusta. Mukava ja taitava on ja rahaa taustalla paljon, mut jännä tosiaan miten pärjää tuossa genressä. Toisaalta hupaisan suloista ja lohdullista kun söötin Lindan kanssa ovat Nycin muotiviikoilla kuin kaksi pientä pyöreää maatiaisnasua. 💛

Ruokablogissa ei tarvi näyttää naamaa eikä käyttää rahaa niin paljoa. Se on yksi mahdollisista lajityypeistä, jolla voi saada rahaa.

Ei siihen välttämättä rahaa tarvi, mutta ei kaikista voi tulla suosittua bloggaajaa. Jos kyseessä on muotiblogi, tarvii rahaa vaatteisiin. Jos leivontablogi, tarvii rahaa leivontaan ja taidot leipoa. Jos kyseessä on enemmän pohdiskeleva blogi, tarvitsee hyvät kirjoitustaidot. Ei bloggaus ole mikään oikotie onneen, jossa kuka tahansa voi menestyä ilman mitään taitoja.

Mikään kamera ei auta, jos ei osaa kuvata. Yksi kaverini ottaa aivan upeita kuvia jollain halpispokkarilla. Voisin kuvitella, että jos hän pitäisi blogia jostain aiheesta, niin kuvat olisivat hienoja. Toisaalta voi olla helpompaa saada upeita kuvia upeista maisemista kuin jostain kakuista tai vaatteista, mutta kuinka ne oman kotikaupungin maisemat saa sopimaan blogiin, jota ihmiset tahtovat seurata viikoittain. Matkailublogit onkin sitten eri juttu.

Hyvä että olet huomannut asian! Lapsille toki sanotaan että voit tehdä elämässä ihan mitä haluat, mutta oikeastihan asia ei ole niin. Malliksi on turha pyrkiä jos et ole sairaalloisen alipainoinen ja epätavallisen pitkä. Muotiblogia ei lähdetä pitämään Lindex ja H&M-vaatteilla. Kellään työssä käyvällä aikuisella ei ole aikaa normaaliarkena lojua jossain kahviloissa filosofioimassa niitä näitä tyttökavereidensa kanssa pitkin päiviä.

Tavallisen ihmisen elämä on aika arkista.