Lue keskustelun säännöt.
Ahdistavat/uhkailevat pakkoajatukset?
28.02.2017 |
Olen jo melko pitkään kärsinyt tästä ongelmasta, sanoisin että ehkä 2-3 vuotta. Monesti kun olen tekemässä jotain niin alan saamaan päähäni ahdistavia ja uhkailevia ajatuksia. Ne lähinnä mitätöivät ja pelottelevat. Esim. jos olen lähdössä kauppaan niin tulee ajatuksia: "ei kannata lähteä" "kuolet jos nyt lähdet" jne.
Olen hakemassa keväällä opiskelemaan ja monet ajatuksista liittyvät pääsykokeisiin lukemiseen: "ei kannata" "turha yrittää" "et onnistu kuitenkaan" jne.
Nämä ei siis ole mitään ääniä, jotka tuntuisivat tulevan ulkopuolelta vaan ajatuksia, jotka koen ahdistavina ja uhkaavina.
Olen ollut nyt jonkin aikaa sairaslomalla masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön takia. Näistä pakkoajatuksista en kuitenkaan ole puhunut psykiatrille tai psykologille.
Huomaan että stressaantuneena ajatuksia on enemmän ja ne ovat uhkaavampia. Myös pelkään että läheisilleni tapahtuu jotain pahaa jos toimin vastoin näiden ajatusten ohjeita.
Kuulostaako tämä ihan hullulta? Onko kellään vastaavaa ongelmaa?
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
olet nainen eli olet typerä vitunpidike
Kenties kärsit harhoista koska en tietääkseni ilmaissut sukupuoltani viestissäni? No, joka tapauksessa kiitos viestistäsi. Hyvä tietää etten ole hulluin tälle palstalle kirjoittava...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnität itseesi mitä todennäköisimmin liikaa huomiota. Älä kuitenkaan yritä estää ajatuksia vaan anna niiden tulla, ei oo mitenkään vaarallista. Liikunta auttaa.
Tyypillinen "intrusive thoughts" eli OCD:n alakategoria. Hoitona lääkkeet + terapia eli jos mahdollista niin psykologin puheille lääkärin lisäksi. Molemmille kannattaa kertoa avoimesti asiasta. Kannattaa suhtautua omiin ajatuksiin "tarkkailijan" näkökulmasta eli tavallaan havannoi mahdollisimman tyynesti omia ajatuksiaan. Kannattaa välttää stressiä koska se ilman muuta pahentaa ongelmaa.
Kuuntele Youtubesta Ali Graymond - klippejä. Puhuu juuri kyseisestä ongelmasta siellä, osaa antaa erittäin hyviä ohjeita.
Sinun pitäisi saada varmaan jotain uusia ajatuksia niiden tilalle.
Itselläni ei ole mitään tuollaisia pakkoajatuksia, mutta huomasin, että jotkin ajatukseni (varmaan monet muutkin joita en ole vielä huomannut) ovat ikään kuin automaattisia. Esim. koska aikaisemmin saatoin suihkussa ollessani haaveilla "Olisipa oma auto.", niin vieläkin saattaa suihkun avatessa tulla automaattisesti ajatus "Olisipa auto", vaikka se auto on. Samoin eräs arkinen asia tuo aina exäni mieleen, koska minulla oli kai tapana vatvoa suhteen tilaa itsekseni tuon arkijutun äärellä. En kuitenkaan kaipaa exääni, vaan mielestäni kyse on siitä, että kun jonkin asian äärellä on tarpeeksi usein ajatellut jotain niin siitä on tullut mieleen "polku".
Mietin, että onko pakkoajatuksissa tai tuollaisissa mitätöivissä ajatuksissa kyse jostain samanlaisesta automaatiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitäisi saada varmaan jotain uusia ajatuksia niiden tilalle.
Itselläni ei ole mitään tuollaisia pakkoajatuksia, mutta huomasin, että jotkin ajatukseni (varmaan monet muutkin joita en ole vielä huomannut) ovat ikään kuin automaattisia. Esim. koska aikaisemmin saatoin suihkussa ollessani haaveilla "Olisipa oma auto.", niin vieläkin saattaa suihkun avatessa tulla automaattisesti ajatus "Olisipa auto", vaikka se auto on. Samoin eräs arkinen asia tuo aina exäni mieleen, koska minulla oli kai tapana vatvoa suhteen tilaa itsekseni tuon arkijutun äärellä. En kuitenkaan kaipaa exääni, vaan mielestäni kyse on siitä, että kun jonkin asian äärellä on tarpeeksi usein ajatellut jotain niin siitä on tullut mieleen "polku".
Mietin, että onko pakkoajatuksissa tai tuollaisissa mitätöivissä ajatuksissa kyse jostain samanlaisesta automaatiosta.
Varmaan olet oikeassa. Mulla nuo ajatukset tulevat juuri ahdistavissa tilanteissa. Kaupassakäynti on tällä hetkellä todella hankalaa ahdistuksen takia, samoin pääsykokeisiin lukeminen. Nuo molemmat ovat tilanteita, joissa ajatuksia on eniten. Ja oikeastaan silloin myös jos lähden kotoa... Jos vain lojun kotona tekemättä mitään niin noita pakkoajatuksia ei ole.
Joskus sain ne hetkeksi loppumaan kun en vain välittänyt niistä. Olin lähdössä lenkille ja koko ajan pyöri päässä, että joudun onnettomuuteen ja perheeni kuolee jos menen... Lähdin siitä huolimatta eikä mitään tietenkään tapahtunut. Tuo auttoi hetkeksi mutta nyt nuo ajatukset ovat taas palanneet. Varmaan johtuu siitä että olen viime aikoina ollut todella ahdistunut ja stressaantunut.
Tollasia alkaa tulla, kun jää toimettomaksi olen huomannut. Eli ei saa päästää itteensä siihen jamaan, ettei ole mitään tekemistä ja keskittyy liikaa itseensä! Vaikka olis työtön niin jotain on keksittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistuneena mieli keksii erilaisia kanavia purkautuakseen. Pakkoajatukset yms ovat ihan normaali väylä näille. Puhu ehdottomasti terapeutillesi asiasta sillä siinä ei ole mitään hävettävää vaan voit sen sijaan saada hyviä keinoja käsitellä niitä.
Toimettomuus pahentaa,totta. Itsellä samaa ja helpottaa kun ymmärrän että ajatukset ovat stressistä johtuvia. Antaa tulla ja mennä menojaan,niistä ei tarvi välittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on näitä pakkoajatuksia... Esim. välillä jos olen hoitamassa jotakin pankkiasiaa, tulee päähän ajatus, että tänään et saa kirjautua verkkopankkiin, tee se vasta huomenna niin mitään pahaa ei tapahdu.
Tämä on todella ahdistavaa enkä tiedä mikä laukaisee ajatukset. Koko ajan niitä ei ole. Olen melko kykenemätön tekemään päätöksiä, kun ajatukset pelottelevat että teen vääriä valintoja, jotka tulevat pilaamaan tulevaisuuteni.
Miten tästä pääsee eroon?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on näitä pakkoajatuksia... Esim. välillä jos olen hoitamassa jotakin pankkiasiaa, tulee päähän ajatus, että tänään et saa kirjautua verkkopankkiin, tee se vasta huomenna niin mitään pahaa ei tapahdu.
Tämä on todella ahdistavaa enkä tiedä mikä laukaisee ajatukset. Koko ajan niitä ei ole. Olen melko kykenemätön tekemään päätöksiä, kun ajatukset pelottelevat että teen vääriä valintoja, jotka tulevat pilaamaan tulevaisuuteni.
Miten tästä pääsee eroon?
Näihin ajatuksiin tulee suhtautua mahdollisimman välinpitämättömästi, vaikka ne tuntuisivat ahdistavilta. Mitä enemmän ajatuksille uhraa energiaa, sen pahemmiksi niille on tapana tulla. Ajatusten analysointia ym. tulee välttää (tässä voi mennä psykoterapeuttikin siis ihan väärille raiteille, jos hän rupeaa noiden ajatusten sisältöä analysoimaan). Eli systemaattisesti vain "ignoorata" kyseiset ajatukset. Näin ainakin OCD-ekspertit maailmalla opettavat. Pikku hiljaa aivot oppivat sitten että "sinä" et hermostu ajatuksista. Aikaa tähän omien aivojen uudelleen kouluttamiseen voi kulua useita kuukausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele Youtubesta Ali Graymond - klippejä. Puhuu juuri kyseisestä ongelmasta siellä, osaa antaa erittäin hyviä ohjeita.
Siis hän on Ali Greymond, osaa antaa hyviä käytännön ohjeita.
Ei toimettomuus aiheuta mielenterveysongelmia sinänsä, vaan tuo ne vain esiin. Juuri Hesarissa sanottiin että traumat tulee monelle vasta eläkkeellä mieleen kun ei voi enää paeta tekemisiin. Mulla osa pakkoajatuksista liittyy traumoihin ja muutenkin persoonaan, eli tuollaiset "et osaa mitään" jutut voi tulla siitä että vanhemmat on lapsena latistanut, on tullut koulukiusatuksi tms. Muutoin olen lukenut että ocd on parantumaton mutta sitä voi hoitaa, itsellä ainakin ollut kohta 25 v vaikka olen käynyt erilaisissa terapioissa eri asioiden tähden kohta 15 vuotta (en putkeen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei toimettomuus aiheuta mielenterveysongelmia sinänsä, vaan tuo ne vain esiin. Juuri Hesarissa sanottiin että traumat tulee monelle vasta eläkkeellä mieleen kun ei voi enää paeta tekemisiin. Mulla osa pakkoajatuksista liittyy traumoihin ja muutenkin persoonaan, eli tuollaiset "et osaa mitään" jutut voi tulla siitä että vanhemmat on lapsena latistanut, on tullut koulukiusatuksi tms. Muutoin olen lukenut että ocd on parantumaton mutta sitä voi hoitaa, itsellä ainakin ollut kohta 25 v vaikka olen käynyt erilaisissa terapioissa eri asioiden tähden kohta 15 vuotta (en putkeen)
Kyllä monet ovat vakavastakin OCD:sta parantuneet täysin, tosin vaiva on sen kaltainen, että siinä täytyy perehtyä todella hyvin oman mielensä toimintaan, ERP (exposure and response prevention - terapia) esim. pakkoajatuksiin on vähän erilainen kuin ERP sovellettuna käsienpesupakkoon. Vaivaan kunnolla perehtyneitä psykoterapeutteja ei myöskään ole joka oksalla ja voi olla vaikeaa löytää terapeuttia, joka syvällisesti ymmärtää miten OCD toimii. Kyseessä on pohjimmiltaan aika looginen "sairaus", vain ns. ocd-teemat vaihtelevat eri ihmisillä. Maailmalla on OCD:hen erikoistuneita klinikoita, Suomessa ei näitä valitettavasti ole. Monet psykologit Suomessa ilmoittavast yhdeksi osaamisalueekseen OCD:n mutta epäilen suuresti, etteivät he kaikki voi olla syvällisesti aiheeseen perehtyneitä.
WTF?????