Lue keskustelun säännöt.
ero tulossa, kuinka tottuu olemaan erossa lapsista?
27.02.2017 |
Ja onko automaattisesti niin että lapset viikon välein toisella vanhemmalla? Voiko joku päättää että esim. isällä lapset voi olla vain viikonloppuna tms.?
Kommentit (8)
Meillä minä olen yh ja lapset vain käyvät joka toinen viikonloppu isällään. Mutta kieltämättä ensimmäiset viikonloput menivät ihmetellessä. Sitten, kun jo totuin siihen, että voi melkein elää kuin pellossa, ei ruokaa joka välissä, eikä muutenkaan venymistä lasten ehdoilla, tuli exälle huonompi jakso ja piti aina päivystää, koska lapset pitää hakea kesken pois. Siitä pois oppiminen otti kyllä aikansa. Oli tosi vaikeata saada pää tajuamaan, että ovat oikeasti kunnossa ja pärjäävät sen koko viikonlopun.
Nyt menee jo kivasti, mutta nyt lapset eivät oikein halua pitkiä aikoja olla..mutta sen aikansa se otti.
Ei sitä kukaan teidän puolesta päätä, vaan teidän on itse sovittava keskenänne, missä ja miten lapset elävät. Tai jos on kykyjä tuohon päättämiseen, meillä ei ollut ja sosiaaliviranomaiset eivät olleet vakuuttuneita exän kyvyistä huolehtia lapsista pitkää aikaa, joten meidän tilanne on nyt sen mukainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä varmasti ottaa koville olla erossa lapsista. Exääni en varsinkaan halua edes nähdä enää eron jälkeen. Kuitenkin oletan että sovitaan vuoroviikoista.
Sehän on sopimusasia, missä ja milloin lapset ovat, ajatelkaa heidän parastaan, ei vain omaa ikävää.
Meillä tehtiin sopimus joka toinen viikonloppu isällään ja arkena kerran viikossa. Lomat puoliksi. Silloin nuorimmainen oli vasta 2v, joten siksi ei viikko-viikkoa.
Tekee aluksi tiukkaa, mutta itse keskityn siihen että teen "lapsettomilla viikoilla" itselle mukavia ja rentouttavia juttuja, teen myös ison osan siivouksesta ja ruoanlaitosta silloin niin pystyin paremmin olemaan lapsille läsnä silloin kun ovat luonani.
En kannata viikko-viikko -systeemiä ennen teini-ikää jos silloinkaan. Meillä lapset isällään joka toinen viikonloppu ja arkisin näkevät mahdollisimman usein. Menkää lasten ehdoilla. Jos ikävä hillitön niin tehkää kompromisseja, ettei kaikkien sydämet mene rikki. Lapset on pieniä vain hetken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista joka tapauksessa aina kun ydinperhe hajoaa.... en ymmärrä alapeukkuja?
Ei kokemusta?