Iltavuoroon menijät - onko aamu ja aamupäivä vain valmistautumista töihin lähtöön?
Vai osaatko "elää" ne tunnit ennen töihin lähtöä? Käydä ostoksilla, viikonloppuna vaikka museossa, tavata ystäviä lounaan merkeissä jne?
Kommentit (20)
Eikun nukkumista aamut, "eläminen" tapahtuu vapaapäivinä tai työvuoron jälkeen, itsellä aamuheräämiset on tuskaa niin yörytmi looginen valinta
Minä tykkäsin olla esim vaan joka toinen viikko töissä, palkka oli tietty kevyempi mutta sai myös omaa aikaa
On ne aikalailla just sitä töihin menon odottamista, meillä iltavuoro alkaa melko aikaisin. Ehkä ruokaostoksilla käyn, mutten juuri mitään muita asioita ota hoitaakseni. Pitäisi ehkä "elää paremmin" tässä mielessä, kiitos asian tuomisesta esille.
En todellakaan tarvitse koko aamupäivää töihin valmistautumiseen. Käytän tuon ajan niin kuin vapaa-aikaa muutenkin: teen kotitöitä, luen, käyn asioilla tms. Kavereita harvemmin mahdollista tavata aamupäivällä, mutta hyvin voisin tavata jos heille sopisi. Vaikka niin, että tavataan kahvilassa ja menen sieltä sitten suoraan töihin.
En oikein osaa tehdä mitään ennen työvuoroa kun tuntuu ettei ehdi ja mielessä koko ajan kolkuttelee ahdistus kun kohta pitää lähteä töihin. Vuoron jälkeen kello on paljon mutta heti en halua mennä nukkumaan. Sitten tulee valvottua liian myöhään ja seuraavana päivänä pakko nukkua pitkään ja oravanpyörä on valmis.
Siivoan ja pyykkään niin ei vapaapäivänä tarvitse. Kaupassa voin käydä. Nukun pitkään aah
Riippuu päivästä, tänään pyykkäsin ja laiskottelin, enkä sitten ehtinyt oikein muutakaan tehdä. Mutta kyllä pystyn "elämään" ne tunnit samalla tavalla kuin aamuvuoron jälkeiset tunnitkin, toki pidän mielessä että töihin täytyy lähteä ja paljonko on aikaa, mutta ihan samahan se on illastakin, silloin pitää vain joutua nukkumaan eikä töihin.
Itselläni on koiria, joten niiden lenkittämisen takia herään iltavuoroon mennessänikin yleensä ajoissa esim. klo 7, yleensä iltavuoro alkaa klo 14.
Käyn jumpassa, pesen pyykkiä, käyn kaupassa, laitan ruokaa. Nukkumaan en voi jäädä, kun on kouluikäiset lapset.
Valitettavasti kyllä. Oikein minnekään ei varovaisena ihmisenä uskalla lähteä, kun "entäs jos juna ei kuljekaan ja en ehdi töihin" tai "mitä jos unohdan työpaikan avaimet kotiin ja pitääkin tulla kodin kautta enkä ehdi" ja jos ihan kauhean aikaisin herää, on töissä loppuillan ihan naatti. Aamuvuorosta tykkään huomattavasti enemmän, vaikken varsinainen aamuihminen olekaan.
Juu en ikävä kyllä osaa elää ollenkaan, jos menen iltavuoroon. Iltavuoro alkaa klo 13.30 ja loppuu klo 21. Herään ehkä 10.30 ja sitten vain juon kahvia ja syön jotain. Sitten odotan vain hetkeä kun joutuu lähtemään odottamaan bussia, tuntia ennen vuoron alkua.
Tuntuu vain siltä, että työ ja työhön valmistautuminen vie kaiken ajan iltavuoropäivinä... En tekisi iltavuoroja, jos ei olisi pakko. Tekemäni työ vain on vuorotyötä ja kaikki eivät voi tehdä 8-16 päivää... Tiedän, että pitäisi olla kiitollinen, että ylipäätään on töitä.
Vierailija kirjoitti:
En oikein osaa tehdä mitään ennen työvuoroa kun tuntuu ettei ehdi ja mielessä koko ajan kolkuttelee ahdistus kun kohta pitää lähteä töihin. Vuoron jälkeen kello on paljon mutta heti en halua mennä nukkumaan. Sitten tulee valvottua liian myöhään ja seuraavana päivänä pakko nukkua pitkään ja oravanpyörä on valmis.
Tämän takia en halua iltatyötä. Kaikki arkipäivät menee "hukkaan".
Herään jossainvaiheessa aamua kaikessa rauhassa ja juon aamukahvia, ei kiirettä mihinkään. Teen jotain tarpeellisia juttuja ja otan rennosti. Rakastan iltavuoroja.
Mulla on yötyö, tänäänkin. Töihin klo 22, klo 21:15 on lähdettävä kävelemään bussille.
Tuntuu, että jo noin klo 15 alkaa ärsyttävä työmoodiin imeytyminen.
No jaksaako joku muka sen 8-16 vuoron jälkeenkään enää tehdä mitään? Suurin osa menee aamuvuoron jälkeen väsyneenä kotiin ja seuraavana aamuna täytyy taas kukon laulun aikaan olla töissä.
Aamupäivä ei ole vain töihin valmistautumista, vaan teen silloin kotitöitä tai käyn kaupassa tms. Ei sitten tarvitse vapaapäiviä tuollaisiin käyttää.
Iltavuorossa on huomattavasti pirteempi. Univelkaa ei ollenkaan, keho ja mieli on tyytyväisiä kun aina saa nukkua hyvin.
Mä tykkään iltavuoroista. Aamulla herään usein 8-9, syön aamupalan rauhassa, meen salille/uimaan, joskus nään kavereita, sit kotona meikkailen ja syön lounaan.
Aamuvuoron jälkeen en elä. Sillon oon ihan koomassa, koska en oo saanu unta juurikaan, aamuvuorot on jotenki fyysisesti raskaampia ja usein aamuvuoron jälkeen vaan makoilen sohvalla ja syön. Katon sarjoja.
Iltavuorot on mukavia, kun saa virkeänä mennä töihin. 12.00 asti voi olla asioita hoitamassa kaupungilla. Sitten syön ja alan valmistautumaan töihin.
Valmistautumista töihin. Yleensä tulee nukuttua/ maattua sängyssä mahdollisimman myöhään odotellen illan tuskaa.
Vähän päivästä riippuen. Joskus nukun pitkään, toisinaan taas teen kotitöitä, käyn uimassa tai lenkillä. Ihan fiilispohjalta mennään.
Ovat. Herään 11 ja pari tuntia aikaa käydä suihkussa ja lähteä menemään. Mukavata elämää