Onko lapsissa eroa jos ovat kotihoidettuja VS. päiväkotilapset? Millaisia?

Ei ole kahta samanlaista lasta

No nyt joku kyllä hyvän provon keksi. Ennustan että tämä on etusivulla monta päivää kun mammat jaksaa kinata.

Kotihoidetut tasapainoisia tosin ujoja.

No riippui varmaan vähän millainen vanhempi kotona kasvattaa...... :D

Kotihoidetut läheisempiä vanhempiinsa ja todellakin tasapainoisia. Päiväkoti ei oikeasti ole alle 3 vuotiaan paikka.

Päiväkotilapset tunnistaa siitä, että niillä on aina kurahousut, jos pihalla on yksikin pisara vettä. Kotihoidetuille kurahousut ovat kauhistus.

Tätä ette halua kuulla, mutta vielä yläkoululaisten sosiaalisissa taidoissa ja ryhmässä toimimisessa näkyy eroja päiväkodin hyväksi. Voi tietysti johtua siitäkin, että kotona pitkään viihtyvät naiset ei ole mitään parasta A-ryhmää koulutuksen tai yleensäkään henkisten voimavarojen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Kotihoidetut läheisempiä vanhempiinsa ja todellakin tasapainoisia. Päiväkoti ei oikeasti ole alle 3 vuotiaan paikka.

Kotihoidetut ovat riippuvaisia vanhempiensa välittömästä läsnäolosta. Myös kotihoitajat ovat riippuvaisia siitä lastensa jatkuvasta läsnäolosta. Se ei ole tervettä.

Tuo riippuvuus vanhemmista tulee esiin myös alkuopetuksessa. Eivät ole niin itsenäisiä, ovat usein arempia ja hiljaisempia. Erityisesti pojat ovat kovin avuttomia pukemisessa ja itsenäisessä toimimisessa.

T. Alkuopettaja

Päiväkodin täti täällä. Usein (ei aina) kotona kolmevuotiaaksi kasvaneet ovat rauhallisempia ja hyväkäytöksisempiä. Avuttomampia he ovat pukemisessa ja omatoimisuudessa, kun vanhemmat usein passaavat. Päiväkodissa vaaditaan jo kaksivuotiaalta hyviä pukemistaitoja. Päiväkodissa pitkää päivää tekevät lapset ovat usein levottomimpia. Päiväkoti n 6h päivällä ja yli 3v on hyvä paikka harjoitella kaverisuhteita yms. Kotona 3-vuotiaaksi olleiden vanhemmat harvoin ovat huonosti koulutettuja, vaan keskivertoa paremmin ja heillä on varaa tarjota lapselleen kotihoitoa kolmevuotiaaksi. Harva päiväkodin työntekijä laittaa lastaan alle 3-v hoitoon. Ei ole inhimillisiä nuo pienten ryhmät. Niissä henkilökunta sairastelee paljon ja sijaiset tuovat turvattomuutta pienille.

Luulisin, että kotihoitoon jää ja päätyy yleensä ne rauhallisemmat ja hiljaisemmat lapset. Ne, jotka esim. pikkusisaruksen syntyessä jäävät itkien päiväkotiin ja haikailevat kotiin. Päiväkodissa viihtyy taas hyvin vähän sosiaalisemmat ja seuraa sekä aktiviteettia kaipaavat lapset. Tämä saattaa johtaa viehearvioon siitä, että päiväkodissa kasvaisi sosiaalisempia lapsia.

Esim. oma esikoiseni on aina viihtynyt päiväkodissa hyvin, iloinen, puhelias, aktiivinen ja erittäin sosiaalinen lapsi, jolle olisi ollut kauhistus jäädä kotiin äidin ja pikkusiskon kanssa kokonaan, kysytty on. Kaverin samanikäinen lapsi taas otettiin vauvan synnyttyä kokonaan pois päiväkodista, koska jäi itkien ikkunaan haikailemaan äidin perään, ei puhunut kenellekkään päiväkodissa, itkeskeli ja ei halunnut leikkiä muiden kanssa. Sanoisin siis oman kokemukseni pohjalta, että riippuu tilanteesta ja lapsesta. Sekä lapsen luonteesta, iästä ja temperamentista enemmänkin kun hoitopaikasta. Kaikki ei sovi kaikille, eikä samat neuvot päde jokaiselle.

Mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Kotona 3-vuotiaaksi olleiden vanhemmat harvoin ovat huonosti koulutettuja, vaan keskivertoa paremmin ja heillä on varaa tarjota lapselleen kotihoitoa kolmevuotiaaksi.

Tämä on mutuiluasi eikä pidä paikkaansa. "Kun otettiin huomioon äidin ikä, koulutus, lasten lukumäärä ja työkokemus, kävi ilmi, että kotihoidon tuella olivat todennäköisemmin ne äidit, joilla on vähän koulutusta ja jotka eivät olleet ansiotyössä ennen lapsen syntymää eikä heillä ollut työsuhde voimassa lapsen syntyessä."

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/…

Oma lapseni meni 2-vuotiaana päiväkotiin. Ei puolenvuoden aikana sopeutunut. Aamut olivat tappelua, ja kun kävin häntä hakemassa, oli aina vain itsekseen nurkassa itkuisena. Onneksi jäin äitiyslomalle, niin ei tarvitse enää viedä. Oma lapseni on kyllä ujo, päiväkoti sopii varmasti paremmin vilkkaammalle ja sosiaalisemmalle lapselle.

Pienenä päiväkotiin muilutetut on yleensä reippaampia. Mutta se johtuu vaan siitä että niillä ei ole ollut muuta mahdollisuutta. Tosi pienet joutuu olemaan "reippaita", koska kellään ei ole aikaa niitä auttaa.

Se että kotihoidettu lapsi tulee 3-vuotiaana päiväkotiin eikä osaa esim. pukea ja riisua täydellisesti itse, ei ole mikään negaatio. Hänellä vain on ollut hoitaja, jolla on ollut aikaa huolehtia juuri hänestä. Suomalaiset vaan on kylmää kansaa ja näkee sen helposti lellimisenä.

Henk.koht. olen huomannut että ne vanhemmat jotka ovat hoitaneet lastaan pitkään kotona, ovat jotenkin kokonaisvaltaisemmin yleensäkin kiinnostuneet lapsensa voinnista, tunteista, tarpeista.. ehkä niiden tuntosarvien vuoksi se lapsi on myös käytännössä pistetty esim sen oman uran edelle pienestä pitäen.

T. Päiväkodin täti

Olen vielä kotona 2-v lapsen kanssa. Hän ei ole ujo, vaan reippaasti ottaa kontaktiasian toisiin lapsiin. Vieraita aikuisia saattaa aluksi ujostella, mutta jää sulaa yleensä 15 minuutissa.

Käymme arkisin perhekerhoissa, musiikkileikkikoulussa, liikuntakerhossa, puistoissa ym paikoissa, joissa käy yleensä ne samat lapset. Kavereita siis on. Ja tarjolla on laadukasta varhaiskasvatusta. En ymmärrä, mitä lisäarvoa lapsi saisi tässä vaiheessa siitä, että viettäisi päivät isossa lastentarharyhmässä?

Kotihoidetut ovat tasapainoisempia T. Entinen päiväkotilapsi

Lisää kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona 3-vuotiaaksi olleiden vanhemmat harvoin ovat huonosti koulutettuja, vaan keskivertoa paremmin ja heillä on varaa tarjota lapselleen kotihoitoa kolmevuotiaaksi.

Tämä on mutuiluasi eikä pidä paikkaansa. "Kun otettiin huomioon äidin ikä, koulutus, lasten lukumäärä ja työkokemus, kävi ilmi, että kotihoidon tuella olivat todennäköisemmin ne äidit, joilla on vähän koulutusta ja jotka eivät olleet ansiotyössä ennen lapsen syntymää eikä heillä ollut työsuhde voimassa lapsen syntyessä."

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/…

Ja tämä taas korreloi voimakkaasti lapsen tulevan koulutuksen kanssa (korkeasti koulutetuilla äidellä korkeasti koulutettuja lapsia). Ettei niillä päiväkotilapsilla keskimäärin niin kehnosti mene tulevaisuudessa.

Päiväkotilapset osaa kiusata toisia paremmin. On niitä ihmisuhdetaitoja että oppii olemaan kiusaaja eikä kiusattu.