Juuri nyt kaipaisin poikaystävää
Vaan ei oo ei tuu. Vuosia sinkkuna ja sama meno näyttää jatkuvan. 95% ajasta olen täysin ok asian kanssa ja viihdyn yksin. Sitten tulee kuitenkin näitä masentavia hetkiä, kun tuntuu ettei täällä ole ketään minua varten. Ei minulla ole mitään annettavaa suhteelle. Jos kävisin treffeillä, mistä edes puhuisin siellä? Ei kukaan sanoisi minusta, että olipa hauska tyttö. Koska en ole. Olen liian tylsä.
Kommentit (17)
Kaikista parhaiten omaa kiinnostavuutta lisää sillä, että kerää niin paljon tietoa kuin mahdollista. Lue siis kirjoja taukoamatta vaikkapa 2 vuotta, niin alkaa olla jo jutun aihetta ja samalla huomaat, että onpa nämä muut itse asiassa aika helvetin tylsiä.
No lähde mun kanssa, niin tylsistellään kahdestaan.
Opiskelen, käyn töissä, luen jatkuvasti. Pitäisi olla joku intohimon kohde tai kiva harrastus, mistä jutustella. Vaan ei ole. Pitää kai vaan odottaa toista yhtä tylsää. En minä osaa enkä edes halua jutella urheilusta, musiikista tai leffoista.
Tuu munkaa leffaan sielä ei tarvi puhua. Ja toi puhuminen on muutenki sellanen asia et voit puhua ihan mistä vaan yhtä laille se toinen osa puoli yrittää miettiä koko ajan mielessään mitä kysyä tai vastata. Antaa mennä vaan puhut vaikka heinistä hetken ajan kunnes keksit taas järkevämmän kysymyksen jne..
Käyttäjä3474 kirjoitti:
Opiskelen, käyn töissä, luen jatkuvasti. Pitäisi olla joku intohimon kohde tai kiva harrastus, mistä jutustella. Vaan ei ole. Pitää kai vaan odottaa toista yhtä tylsää. En minä osaa enkä edes halua jutella urheilusta, musiikista tai leffoista.
Kyllähän kirjojen lukijoillekin on omat piirinsä. Vai luetko pelkkiä harlekiineja?
Luen kaikkea, viime aikoina historiallisia romaaneja/tietokirjoja.
Tinderiä olen yrittänyt mutta ei siitä mitään tule. En keksi puhuttavaa ja homma tyrehtyy heti alkuunsa.
Toivon samaa.
Mutta on aivan turhaa jäädä pois treffeiltä siksi ettei olisi puheenaiheita!
Pihuahan voi vaikka uutisista, mitä teki tänään, mikä oli viimeisin leffa/kirja/sarja jota katsonut. Puheliaisuuttakin voi harjoitella! Minä olen introvertti mutta sitä ei kukaan treffeillä uskoisi.
Käyttäjä3474 kirjoitti:
Luen kaikkea, viime aikoina historiallisia romaaneja/tietokirjoja.
Tinderiä olen yrittänyt mutta ei siitä mitään tule. En keksi puhuttavaa ja homma tyrehtyy heti alkuunsa.
Ihan varmasti on miehiä, jotka myös lukee historiallisia romaaneja ja tietokirjoja, mutta et taatusti löydä sellaista Tinderistä, muuta kuin satumaisella tuurilla.
Silloin kun maku on noin valtavirrasta poikkeava, on hakeuduttava omansa kaltaisten joukkoon erilaisten kerhojen ja vapaaehtoistoiminnan kautta.
Kyllä mä oon löytänyt tinderistä opettajia psykologeja lakinaisia ja käynyt treffeilläkin näiden kansa tinderissä voi olla ihan hyvin fiksujakin ihmisiä ketkä haluaa löytää sen oikean
MiäsHenkilö kirjoitti:
Käyttäjä3474 kirjoitti:
Luen kaikkea, viime aikoina historiallisia romaaneja/tietokirjoja.
Tinderiä olen yrittänyt mutta ei siitä mitään tule. En keksi puhuttavaa ja homma tyrehtyy heti alkuunsa.
Ihan varmasti on miehiä, jotka myös lukee historiallisia romaaneja ja tietokirjoja, mutta et taatusti löydä sellaista Tinderistä, muuta kuin satumaisella tuurilla.
Silloin kun maku on noin valtavirrasta poikkeava, on hakeuduttava omansa kaltaisten joukkoon erilaisten kerhojen ja vapaaehtoistoiminnan kautta.
Niissä kerhoissa ym tuntuu olevan sellaista jengiä, joka on asiaan vihkiytynyt ja tietää siitä kaiken... Mä luen ihan mielenkiinnosta kaikenlaista. No jaa. Ehkä täytyy etsiytyä joillekin nettifoorumeille, missä kynnys osallistua keskusteluun on matalampi.
MiäsHenkilö kirjoitti:
Käyttäjä3474 kirjoitti:
Luen kaikkea, viime aikoina historiallisia romaaneja/tietokirjoja.
Tinderiä olen yrittänyt mutta ei siitä mitään tule. En keksi puhuttavaa ja homma tyrehtyy heti alkuunsa.
Ihan varmasti on miehiä, jotka myös lukee historiallisia romaaneja ja tietokirjoja, mutta et taatusti löydä sellaista Tinderistä, muuta kuin satumaisella tuurilla.
Silloin kun maku on noin valtavirrasta poikkeava, on hakeuduttava omansa kaltaisten joukkoon erilaisten kerhojen ja vapaaehtoistoiminnan kautta.
Niissä kerhoissa ym tuntuu olevan sellaista jengiä, joka on asiaan vihkiytynyt ja tietää siitä kaiken... Mä luen ihan mielenkiinnosta kaikenlaista. No jaa. Ehkä täytyy etsiytyä joillekin nettifoorumeille, missä kynnys osallistua keskusteluun on matalampi.
Roinatan kirjoitti:
Kyllä mä oon löytänyt tinderistä opettajia psykologeja lakinaisia ja käynyt treffeilläkin näiden kansa tinderissä voi olla ihan hyvin fiksujakin ihmisiä ketkä haluaa löytää sen oikean
En epäile, mutta sanon kuitenkin, että koulutus ei ole tae fiksuudesta. Siitä tuutista pääsee läpi monenmoista. Minäkin!
Juu tiedän koska esim tää opettaja tai joka oli valmistunut ammattikorkeen koulun jonkun aineen opettajaksi. Oli kyllä mun mielestä jotenkin joissain asioissa tietämättömämpi mitä minä. Fiksuutta nyt voi olla muutenkin monenlaista. Mut pointti oliki se et ei kaikki siel tinderis vaan munaa tai pesää halua.
Karsee yksinäisyys kieltämättä taas. Tartutitte muhunkin ton ongelman.
Jos miehellä on edes yksi kaveri, ei hänen intresseissään ole jutella syvällisiä sinun kanssasi tai ainakaan se ei ole tärkein asia.
Tätä ei tarvitse tulkita niin ettei naisen fiksuus tai lukeneisuus tai jopa hauskuus olisi miehen mielestä hienoa, mutta se ei tee naisesta yhtään houkuttelevampaa tyttöystävää tai ainakaan nuo asiat eivät ole top kympissä tärkeysjärjestyksessä.
Eikä naisellekaan miehen syvällisyys välttämättä ole hirveän tärkeää, mutta tuntuu hyvältä sanoa niin, koska niin sanoessaan nainen (tai mies) määrittelee itsensäkin epäsuorasti syvälliseksi (ja kiinnostavaksi) ihmiseksi.
Sama kohtalo suurimalla osalla miehistä. Kukaan nainen ei kiinnostu. Naiset sentään jakavat saman alfan keskenään panoringissä.