Introvertin ystävänpäivä

:(

Vuosiin en ollut ystävystynyt kenenkään kanssa. Menin noin vuosi sitten mukaan erityisherkkien toimintaan ja olen löytänyt jo kaksi hyvää ystävää + monta hyvää juttukaveria. Tapaamisissa kaikki haluaa yleensä puhua muutakin kuin hyvän päivän kuulumisia, joten siitä on helppo lähteä tutustumaan. Kysyä jatkettaisiko juttua kahden, vaikka kahvilassa tai kävelyllä. Mutta harrastuksissa, töissä jne. ihmissuhteet jäävät aika pinnallisiksi. 

Hyvin harvalla ihmisellä on edes yksi oikeasti hyvä ystävä. Ihmiset vaan liioittelee tuollaisissa kyselyyn perustuvissa tutkimuksissa. Harvassa on ne ihmiset jotka todella ymmärtävät toisiaan eivätkä aja vain omaa etua. Itse pyrin pitämään hieman etäiset suhteet ihmisiin joiden kanssa olen tekemisissä jotteivät tuppautuisi "ystäväksi".

Minun on vaikea uskoa, että suurimmalla osalla olisi tosiaan 3 tai enemmään hyvää ystävää, kavereita varmasti kyllä. Silti, tiedän kyllä mitä tunteita tuollaiset tutkimustulokset herättävät. Olisi kiva jos olisi edes niitä kavereita. Minä en ole koskaan osannut kunnolla tutustua ihmisiin. En lapsena enkä aikuisena. Koulukiusaaminen on pahentanut sitä, en lähde tekemään itseäni tykö enkä ehdota mitään. Minuun on iskostettu ajatus ettei kukaan oikeasti halua olla tekemisisissä kanssani. Toisaalta ehkä se on tottakin, koska muutkaan eivät lähesty minua.

Jep, yhtään ystävää ei ole. Työkavereita ja hyvänpäiväntuttuja, mutta ei ketään kenen kanssa tuntisin olevani samalla aaltopituudella, kenen kanssa voisin olla aidosti oma itseni. Tai on minulla mies sekä lapset, mutta ystäväksi kaipaisin naiskaveria. Yksi riittäisi, introverttina en usko että rahkeita riittäisi useampaan ystävyyssuhteeseen. Tuntuu vain että kiinnostuksenkohteeni poikkeaa niin tämän päivän valtavirrasta: sukututkimus, kansanperinne, käsityöt, kirjallisuus... Tämän päivän muodista ja trendeistä en todellakaan tiedä mitään ja ikää ei kuitenkaan ole kuin hieman päälle 30v :D

Eihän introverttiys liity ystävien määrään mitenkään. Olen kyllä itsekin introvertti eikä ystäviä juuri ole, mutta se johtuu itselläni sosiaalisten tilanteiden pelosta. Introvertin ja ekstrovertin ero on lähinnä siinä, että toinen väsyy ihmisten seurasta ja toinen saa siitä energiaa. Ei liity sosialiisuuteen tai sosiaalisiin taitoihin.

Vierailija kirjoitti:

Minun on vaikea uskoa, että suurimmalla osalla olisi tosiaan 3 tai enemmään hyvää ystävää, kavereita varmasti kyllä. Silti, tiedän kyllä mitä tunteita tuollaiset tutkimustulokset herättävät. Olisi kiva jos olisi edes niitä kavereita. Minä en ole koskaan osannut kunnolla tutustua ihmisiin. En lapsena enkä aikuisena. Koulukiusaaminen on pahentanut sitä, en lähde tekemään itseäni tykö enkä ehdota mitään. Minuun on iskostettu ajatus ettei kukaan oikeasti halua olla tekemisisissä kanssani. Toisaalta ehkä se on tottakin, koska muutkaan eivät lähesty minua.

Älä ajattele noin!

Jos et pyydä ketään ikinä minnekään, ei kukaan muukaan pyydä sinua, joskus on vain tehtävä aloite että juttu alkaa luistamaan. Itse olen ollut tilanteessasi mutta ehdottele tapaamisia niin kyllä se siitä

Minä luovuin kokonaan ystävistä kun alkoi tuntua siltä, että olen läheisriippuvaisten yksinäisyyttä pelkäävien riippakivien ympäröimä. Olen itse varsin introvertti tapaus ja nämä roikkujat olivat selkeän ekstroverttejä, ihmisiä jotka tarvitsevat ihan kenet tahansa lähelleen, että voivat olla ja elää. Pitivät minua ystävänä, vaikka oikeaa ystävyyttä se ei kyllä ollut. Yksi todellinen ystävä jäi jäljelle ja vaikka meillä on välimatkaa noin 500 km niin silti olemme paljon yhteyksissä omien rajojemme mukaan, hänkin on näet introvertti. Ymmärrämme toisiamme ja emme kummaksu jos toinen haluaa olla parikin viikkoa tavoittamattomissa. Elämä on nyt tosi paljon helpompaa kun ei tarvitse rampata "ystävän" kanssa ostoksilla "ystävän" pillin mukaan eikä tarvitse ravata kenenkään vessakummina kun ei edes pissalle osata yksin mennä. Yksinäisyys on ihanaa ja toivoisin, että kalenteriin tulisi yksinäisyydestä nauttivien ystävättömien päivä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän introverttiys liity ystävien määrään mitenkään. Olen kyllä itsekin introvertti eikä ystäviä juuri ole, mutta se johtuu itselläni sosiaalisten tilanteiden pelosta. Introvertin ja ekstrovertin ero on lähinnä siinä, että toinen väsyy ihmisten seurasta ja toinen saa siitä energiaa. Ei liity sosialiisuuteen tai sosiaalisiin taitoihin.

Tämä. Introverttien aivot käsittelevät ympärillä tapahtuvaa syvemmin kuin ekstroverttien aivot, ja siksi introvertit tarvitsevat omaa aikaa latautuakseen ekstrovertteja enemmän. :)

Olisiko sulla joku erityinen harrastus mikä kiinnostaisi ja mistä voisi lähteä hakemaan samanhenkisiä ihmisiä ympärille?

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harvalla ihmisellä on edes yksi oikeasti hyvä ystävä. Ihmiset vaan liioittelee tuollaisissa kyselyyn perustuvissa tutkimuksissa. Harvassa on ne ihmiset jotka todella ymmärtävät toisiaan eivätkä aja vain omaa etua. Itse pyrin pitämään hieman etäiset suhteet ihmisiin joiden kanssa olen tekemisissä jotteivät tuppautuisi "ystäväksi".

Niin, juuri myös miettinyt pidänkö tahallaan hieman etäisenä alitajuisesti suhteita, ettei tule liian läheistä kontaktia. Toisaalta ulkoisesti muut näkevät minut usein itsevarmana, ulkoisesti olen pitkä ja melko harteikas, joskus olen saanut kommenttia että olisin jopa välinpitämättömän oloinen ihmisiä kohtaan, vaikka olenkin yrittämällä yrittänyt olla entistäkin ystävällisempi, ja muutenkin olen aina lapsesta lähtien ollut ystävällinen tasapuolisesti kaikille. Näissä tilanteissa en ymmärrä missä mättää. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän introverttiys liity ystävien määrään mitenkään. Olen kyllä itsekin introvertti eikä ystäviä juuri ole, mutta se johtuu itselläni sosiaalisten tilanteiden pelosta. Introvertin ja ekstrovertin ero on lähinnä siinä, että toinen väsyy ihmisten seurasta ja toinen saa siitä energiaa. Ei liity sosialiisuuteen tai sosiaalisiin taitoihin.

Tämä. Introverttien aivot käsittelevät ympärillä tapahtuvaa syvemmin kuin ekstroverttien aivot, ja siksi introvertit tarvitsevat omaa aikaa latautuakseen ekstrovertteja enemmän. :)

Olisiko sulla joku erityinen harrastus mikä kiinnostaisi ja mistä voisi lähteä hakemaan samanhenkisiä ihmisiä ympärille?

Kyllä itseasiassa taiteellisuus on ollut aina yksi vahvuuksista ja kiinnostuksista, musiikki olisi yksi haaveeni ja soittaa yhtyeessä. Osaan kyllä soittaa hyvin, mutta en vain tunne ketään muuta kuka olisi musikaalinen tai jakaisi bändihaaveita edes harrastuspohjalta.

Moni ei päästä lähelleen, pitää jotain suojamuureja yllä, eikä oikein anna itsestään. Tämmöisen henkilön kanssa on vaikea ystävystyä.

Itse ystävystyn aikuisiällä helposti. Jos jonkun kanssa synkkaa hyvin niin siitä on helppo syventää. Kyllä mä sanon että mulla on ainakin 4-5 hyvää ystävää, kaksi jo lapsuudesta saakka. Ei se ole mahdotonta.

Itse olen introvertti ja minulla on silti 4 hyvää ystävää sekä jonkun verran kavereita. Ovat tulleet tutuiksi kalastus- ja valokuvausharrastusten myötä. Yksi heistä vanha lapsuuden luokkakaveri ja ainut extrovertti. Harvoin pidetään yhteyttä, mutta tavataan säännöllisesti harrastusten parissa. Jos pyydetään, niin osallistun (joskus pakolla) tapahtumiin, mutta en koskaan hakeudu ja etsi sosiaalista elämää.

Minäpä olenkin niin introvertti, etten edes haluaisi yhtään ystävää. En koe tekeväni ihmissuhteilla yhtään mitään, joten vältän niitä niin paljon kuin voin.