Sain itkuisen puhelun vaariltani, että kukaan ei ollut muistanut hänen syntymäpäiväänsä
Hävettää, että unohdin sen itsekin. Vaari muistaa kyllä minun, veljeni, meidän lapsemme ja vanhempiemme syntymäpäivät. Aina muistaa vähintään soitolla, lapsia pienellä lahjalla. Miten voisin korvata unohdukseni?
Kommentit (14)
Mee sinne ja vie kukkia ja halaa. Sano, että laitat kalenteriisi joulukuulle merkinnän, että muistat laittaa synttärim ensi vuoden kalenteriin.
Ei kai vaarit vetistele jonkun pikkuasian takia? Ei minunkaan syntymäpäiviä kukaan muistanut vaikka itse muistan muiden, mutta eihän nyt tuollaisesta kannata murehtia.
Mäkin toivoisin, että saisin isältäni itkuisen puhelun samasta aiheesta. Veisin isän heti pois hirviö-vaimonsa vaikutuspiiristä.
Olisi mukavaa kun isä paljastaisi kaivanneensa minua. Mutta ei...
4
Voisitte juhlia syntymäpäiviä jälkikäteen, voisitko mennä vaarin luo kakkukahveille (viedä itse kakkua tarjottavia) tai kutsua vaari kotiisi. Voisit kutsua myös muita sukulaisia mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai vaarit vetistele jonkun pikkuasian takia? Ei minunkaan syntymäpäiviä kukaan muistanut vaikka itse muistan muiden, mutta eihän nyt tuollaisesta kannata murehtia.
Mun isä on alkanut vanhemmiten vetistellä. Ja siis mulla on ollut semmonen tapa, että oikein ääneen olen toivonut, ettei kukaan muistelisi mun syntymäpäiviä, enkä itse muista kuin pikkulasten syntymäpäiviä. Mutta noi vanhukset alkaa tosiaan muistuttamaan pikkulapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai vaarit vetistele jonkun pikkuasian takia? Ei minunkaan syntymäpäiviä kukaan muistanut vaikka itse muistan muiden, mutta eihän nyt tuollaisesta kannata murehtia.
Minun äitini ääni väristen syyllistää joka kerran, kun hänelle ei ole soitettu kiitossoittoa onnittelukortista heti sen tultua.
Vanhuksille on lapset ja lapsenlapset yleensä erittäin tärkeitä. Kun ei elämässä enää tapahdu mitään kivaa ja ei ole elämältä enää juuri odotettavaa, niin ainoa elämän merkitys tuntuu olevan enää jälkipolvien elämän seuraaminen.
Tämän tajuaa sitten vasta, kun itse on vanhus.
Ei kannata odottaa ensi vuoteen vaan juhlitte vaarin synttäreitä jälkikäteen. Ei koskaan tiedä mitä tapahtuu ja onko vaari elossa vuoden päästä ja vaikka jos onkin niin vuosi on pitkä aika odottaa jos elämässä ei tapahdu mitään jännittävää/mielenkiintoista. Ravintola oli myös hyvä ehdotus.
Yksinäiselle vanhukselle tuo on varmasti isompi juttu kuin ruuhkavuosia elävälle.
Itse olen vaarin ainoa lapsenlapsi enkä ikinä unohtaisi hänen syntymäpäiväänsä. Tuntuu pahalta vaarisi puolesta :( Ehdottomasti kannattaa pyytää anteeksi ja viedä vaikka kortti ja kukkia, suklaata tai mistä nyt vaari pitää.
Itse juhlimme joka vuosi niin, että vien vaarin syömään, sitten menemme vanhempieni luokse, pelaamme Trivial Pursuitia, shakkia ja korttia. Annamme kukkia ja kortin, joskus jonkun lahjan jos tiedämme että toivoo jotakin erityisesti. Esimerkiksi viimeksi uusia Reino-tossuja kun vanhat olivat kuluneet. :)
Olemalla vähemmän persereikä.