Olin itselleni täysin rehellinen...
...purkamalla elämääni ja tekojani tekstimuotoon. Tajusin olevani ihmisenä aivan kamala hirviö, joka ei tunne huonoa omaatuntoa mistään ITSE muille tekemästään väärästä.
Olen ollut muita loukattuani ennemmin surullinen siitä, että heidän minusta saama kuva romuttuu jonkin väärän teon kautta. Minä kun näen kovasti vaivaa antaakseni ihannekuvan ihannekäytöksen ja manipuloinnin avulla.
Huomasin myös, että pienetkin vääryydet minua kohtaan ovat verisiä loukkauksia. Olen maailman uhri, Jeesus ristillä. Voi, korottamaan minut säälimällä. Manipuloin juuri säälin herättämisen kautta. Olen niin mestari siinä, että vuosia kusetin jopa itseäni. Tosiasiassa muut ihmiset ovat minulle lähinnä liikuteltavia osasia.
Hmm.
Kommentit (8)
No, saisko jonkun diagnoosin? Niitä kun jaellaan niin avokätisesti 😀
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ikävää jos noin. Hyvä, että asia on sinulle kirkastunut ja voit alkaa tietoisesti opetella toisenlaista suhtautumista muihin ihmisiin ja itseesi. Se on vuosien ja ehkä elämäsi mittainen projekti. Etkä ole ainut. Voit olla hyvilläsi kun tiedostat asian ja voit sen ainakin jollain tasolla ja jossain tilanteessa myöntää. Nyt vain harjoittelemaan ja muistat olla itsellesi armollinen kun et aina onnistu ja onnistuessasi saat olla ylpeä itsestäsi. Onnea matkalla kohti omaksi aidoksi itseksi tulemista.
Kerkesit. Kiitos!
Ap
Ja ehkä osaa kusetit ja ehkä osa oli niin laajakatseisia, että näkivät lävitsesi. Pitivät sinusta ja ymmärsivät ja halusivat sivuuttaa nämä piirteesi ja yrittivät antaa tilaa ja mahdollisuuksia sinulle jotta voisit turvallisesti yrittää olla oikea oma itsesi. Se että esittää muuta kuin oikeasti on tai haluaisi voida olla ei ole vaikeaa. Omana itsenä rehellisesti toisiin kunnioittavasti suhtautuminen on oikeasti aika vaativaa ja haastavaa ja haastaa ajoin meistä jokaisen koko elämänsä ajaksi. Se lienee koko ihmisenä kasvamisen keskeisin sisältö ja samalla avain onneen ja ymmärtämiseen. Näim jatkoksi tuohon edelliseni perään siis vilpittömät tsempit matkalle.
En saanut, enkä kommentoinut sillä ajatuksella. Vaan koska olet huomannut itsessäsi jotain josta et pidä ja jaluat sitä muuttaa. Ja se on oikein tervettä ja hyvä alku sille, että voi pyrkiä tilannettaan muuttamaan.
En nyt ymmärtänyt mihin kerkesin eikä silla kai nyt niin väliä olekaan. Yritin vain kertoa, että et ole ainut ja on hyvä asia, että olet huomannut itsestäsi moista. Ja voit niin halutessasi alkaa muuttaa käytöstäsi ja tapaasi suhtautua, ajatella ja ymmärtää itseäsi ja toisia. Ja se on jo itsessään hienoa.
Ja mitä dg:hin tulee, niin ei ole olemassa mitää n diagnoosia tai perustetta joilla voi perustella käytöstään ja sen varjolla vapautua vastuustaan, samoin kaikkien päihteiden kohdalla ne ovat vain selityksiä jotka voivat tuoda käytöstä ymmärrettävämmäksi mutta eivät tee siitä lainkaan hyväksyttävämpää.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä dg:hin tulee, niin ei ole olemassa mitää n diagnoosia tai perustetta joilla voi perustella käytöstään ja sen varjolla vapautua vastuustaan, samoin kaikkien päihteiden kohdalla ne ovat vain selityksiä jotka voivat tuoda käytöstä ymmärrettävämmäksi mutta eivät tee siitä lainkaan hyväksyttävämpää.
Vastuusta vapautumista ei tarkoita "diagnosointi" vaan sarkastisesti heitin tuon kun narskuleimoja isketään näillä palstoilla jokaiseen liikenevään lihakimpaleeseen. Itsereflektointihan juuri vastuuttaa kun tulee tietoiseksi omista puutteistaan.
Ap
Ikävää jos noin. Hyvä, että asia on sinulle kirkastunut ja voit alkaa tietoisesti opetella toisenlaista suhtautumista muihin ihmisiin ja itseesi. Se on vuosien ja ehkä elämäsi mittainen projekti. Etkä ole ainut. Voit olla hyvilläsi kun tiedostat asian ja voit sen ainakin jollain tasolla ja jossain tilanteessa myöntää. Nyt vain harjoittelemaan ja muistat olla itsellesi armollinen kun et aina onnistu ja onnistuessasi saat olla ylpeä itsestäsi. Onnea matkalla kohti omaksi aidoksi itseksi tulemista.