Mikä siinä ärsyttää, että hoidan lapseni kotona, enkä laita täyteen ahdettuun päiväkotiin?

Se on vain kateellisten panettelua! Köyhillä ei ole varaa hoitaa kotona ja siksi he keksivät jos jonkinlaista syytä miksi lapset pitäisi laittaa hoitoon. Minäkin törmäsin outoihin asenteisiin kun hoidin lastani kotona. Koulun alettua huomattiin, että on paljon edellä muita mm. lukemisessa ja matematiikassa. Myöskään mitään sosiaalisia ongelmia (Joilla tietenkin peloteltiin...) ei ole ollut.

Miten ärsytys ilmenee? Meidän lapset on hoidettu 3-vuotiaiksi kotona, ja en ole koskaan kohdannut mitään negatiivista tämän suhteen.

Tosin, minä olin kouluikäiseksi kotona ja näin jälkeenpäin olen sitä mieltä, että ryhmässä olemisen harjoittelu vähän aiemmin olisi voinut olla hyvä juttu...jos lapsesi ovat jo lähempänä kouluikää niin ehkä joku ajattelee näin (en kyllä käsitä, miten joku kehtaa sanoa pyytämättä mielipiteitään toisen lastenkasvatuksesta).

Minäkin haluan johonkin pisteeseen saakka hoitaa lapseni kotona, mutta en silti lähde tuomitsemaan niitä, jotka hoitoon laittavat. Päiväkodissa saa varmasti laadukasta varhaiskasvatusta. Lapseni on nyt 1v ja toinen yrityksessä. Suunnitelmissa on, että mikäli toisen saamme, olisin kotona kunnes toinen lapsi noin 2-vuotias. Esikoinen saa kotona siis olla kauemmin, mutta varmasti alkaa kehossa jossain vaiheessa käymään hänkin.

Ei päätöksesi kaikkia ärsytä, mutta ilmeisesti olet itse herkistynyt niille kriittisille kommenteille. On hyvä, että saat hoitaa lapsia kotona. Arvosta sitä, ja arvosta myös toisenlasia ratkaisuja. Molemmat saattavat olla hyviä ratkaisuja. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tai huonoa ratkaistua. Me suomalaiset olemme vaan sellaisia joko-tai-ihmisiä. Opettele kestämään myös kritiikkiä, noin kauttaaltaan. Seuraavan kerran kun kuulet arvostelua asiasta, hymyile kepeästi ja sano, että tämä ratkaisu sopii meille erinomaisesti.  Sen jälkeen keskityt omiin puuhiisi lasten kanssa. Ei se sen kummenmaa ole.

Joo. Ja jotkut hoitaa muksunsa kotona ja käy kuitenkin töissä. Me niitä köyhiä vasta ollaankin. Kotihoidontuki voisi olla vähän realistisempi summa.

Olet niin etuoikeutettu ja lapsesi ovat etuoikeutettuja. Siitä kateellisuus.

Lasten tekeminen pitäisi kieltää vanhemmilta, joista kumpikaan ei ole varhaiskasvatuksen asiantuntija. Lapsistahan voi kasvaa virikkeettömässä ympäristössä ties mitä nuorisorikollisia. Ja pitäähän lastentarjanopettajillekin töitä järjestää.

Minusta ainakin on hienoa, että hoidat itse lapsenne. Minäkin hoidin eskariin asti, tuolloin eskari ei ollut pakollinen, mutta hyvä paikka opetella olemaan ryhmässä. Kaikki muuhan kyllä hoituu kotona vähintään yhtä hyvin kuin päiväkodissa, tietysti on vanhemmista kiinni millaista se kotihoito on. Joskus päiväkoti voi olla parempi paikka kuin koti, mikä on tietysti surullista.

Minusta oli ihanaa olla kotona ja tehdä kaikenlaista lasten kanssa. Sai tehdä mikä milloinkin kivalta tuntui, paljon askarreltiin, retkeiltiin, ulkoiltiin, luettiin ja musisoitiin. Eskariin mennessä lapset olivat oppineet itsekseen lukemaan, ekaluokalle mennessä opet ehdottivat siirtymistä suoraan tokaluokalle, koska käytännössä osasivat kaikki ekaluokalla opetettavat asiat. Sitä emme kuitenkaan halunneet monestakaan syystä. Mitenkään erityisesti en siis lapsiamme opettanut, mutta kun niin paljon kaikenlaista puuhailimme, niin ihan siinä sivussa vissiin oppivat.

Ainoa ongelma koulussa on ollut se, että meidän lapset eivät ole tahtoneet jaksaa sitä "härdelliä", minkä osa oppilaista aiheuttaa, varsikin yläkoulussa. Mutta eiköhän aika moni muukin lapsi siihen ole väsynyt, opettajista puhumattakaan. Nyt on esikoinen jo yliopistossa ja keskimmäinen tämän kevään abi, nuorin yläkoulussa.

Kyllä sua ap arvostetaan ja itse myöhemmin muistelet lämmöllä tätä aikaa. Teet arvokasta työtä!

Olen ollut 5 vuotta kotona, some on ainoa paikka missä olen törmännyt haukkumiseen.

Nyt kuopus on menossa hoitoon poikkeuksellisesti jo reilu 2-vuotiaana, sitä minulle taas on ihmetelty että miksi nyt jo.

Vierailija kirjoitti:

Se on vain kateellisten panettelua! Köyhillä ei ole varaa hoitaa kotona ja siksi he keksivät jos jonkinlaista syytä miksi lapset pitäisi laittaa hoitoon.

Köyhäthän ne juuri hoitavat lapsensa kotona. Ihan tilastollinen tosiasia, ei mikään mielipide. Mitä parempi on perheen sosioekonominen asema, sitä aiemmin lapsi laitetaan päivähoitoon. 

Vierailija kirjoitti:

Miten ärsytys ilmenee? Meidän lapset on hoidettu 3-vuotiaiksi kotona, ja en ole koskaan kohdannut mitään negatiivista tämän suhteen.

Tosin, minä olin kouluikäiseksi kotona ja näin jälkeenpäin olen sitä mieltä, että ryhmässä olemisen harjoittelu vähän aiemmin olisi voinut olla hyvä juttu...jos lapsesi ovat jo lähempänä kouluikää niin ehkä joku ajattelee näin (en kyllä käsitä, miten joku kehtaa sanoa pyytämättä mielipiteitään toisen lastenkasvatuksesta).

Meillä tuo harjoittelu tapahtui kerhossa. Kävi 4-6 vuotiaana kerhossa 2 krt viikossa. Hyvin sopeutui eskariin sen jälkeen. :) Eli pakko siinäkään tilanteessa ei ole päikkyyn laittaa. 

Niih, kyllä se olisi parasta hoitaa se pieni kotona ja maksaa siitä hoitavalle kunnon korvaus. Liian kiire on nykyään monella perheellä ja lapset oirehtivat. Harvalla kuitenkaan mahkuja jäädä kotiin muutamalla satasella edes kuukausiksi saatika muutamaksi vuodeksi.

Kyllä meillä eron huomaa. 2 hoidettu kotona ( puhuivat aikaisin ja selkeästi, puhe moninaista, rauhallisia ja oppivat luonnosta, kirjaimet ja numerot, luistelemaan, hiihtämään ym.) 2 olleet hoidossa 9kk-> ( kieli huonoa, änkyttävät, syövät kynsiään, eivät osaa numeroita tai kirjaimia, väsyneitä, ärtyisiä, kipeinä jatkuvasti) Syytän tästä myös kiirettä kotona ja vuorotyötä, ei vaan ole aikaa lapsille kotona. Arki on selviytymistä ja taistelua. Mut ei ole nykyään varaa olla kotona edes hetkeä kun miehen työtilanne huononi.

 Joidenkin kohdalla se, että lapsesta tehdään oman egon jatko, vallankäytön kohde, jonka avulla vanhempi  voi päteä. He ovat hurmoksellisen vakuuttuneita, että vain he tietävät, mikä heidän lapselleen on hyväksi ja heidän mukaan oma koti on lapselle paras paikka vähintään kouluikään saakka. Mutta mitään perusteluja tälle ei koskaan esitetä. Se on vain uskonkappale, jonka kyseenalaistaminen on lähes henkilökohtainen loukkaus.

Joidenkin kohdalla se, että meillä on kyllä varaa on vain huonosti piilotettua itsekorostusta. Tosi asiassa mies tekee töistä jaksamisen äärirajoilla, lapsilta puuttaa riittävä elatus ja joka sentti pitää laskea naisen tehdessään tästäkin oman egon jatkon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on vain kateellisten panettelua! Köyhillä ei ole varaa hoitaa kotona ja siksi he keksivät jos jonkinlaista syytä miksi lapset pitäisi laittaa hoitoon.

Köyhäthän ne juuri hoitavat lapsensa kotona. Ihan tilastollinen tosiasia, ei mikään mielipide. Mitä parempi on perheen sosioekonominen asema, sitä aiemmin lapsi laitetaan päivähoitoon. 

No tästä tietoa enemmän kiitos. Sinulla on varmasti esittää faktaa.

Vierailija kirjoitti:

 Joidenkin kohdalla se, että lapsesta tehdään oman egon jatko, vallankäytön kohde, jonka avulla vanhempi  voi päteä. He ovat hurmoksellisen vakuuttuneita, että vain he tietävät, mikä heidän lapselleen on hyväksi ja heidän mukaan oma koti on lapselle paras paikka vähintään kouluikään saakka. Mutta mitään perusteluja tälle ei koskaan esitetä. Se on vain uskonkappale, jonka kyseenalaistaminen on lähes henkilökohtainen loukkaus.

Joidenkin kohdalla se, että meillä on kyllä varaa on vain huonosti piilotettua itsekorostusta. Tosi asiassa mies tekee töistä jaksamisen äärirajoilla, lapsilta puuttaa riittävä elatus ja joka sentti pitää laskea naisen tehdessään tästäkin oman egon jatkon.

Vau. Eli sinä olet se oikein toiminut?

Ihan tässäkin sivustolla keskusteltu päivähoidon tilasta.

Kuule, otappa lääkkeesi ja heräile taas tähän päivään. Mikä ihme sua risoo?

Niin, minustakin olisi kiva kuulla faktoja kotona lapsensa hoitavien varakkuudesta! (Olen tuo eka vastaaja.) Itse olen yrittäjä, mutta hoitanut lapseni kotona työn ohessa. No problem. Lienenkö väärässä, mutta minusta tuntuu, että monien on ns. pakko mennä töihin saadakseen rahaa elämiseen ja siksi laittavat lapsen / lapset hoitoon. Eri asia sitten ovat työttömät ja muut sosiaalipummit ja luuserit, jotka ovat kotona siksi, että he eivät joko pääse tai halua töihin.

Vierailija kirjoitti:

Taloudellinen tilanteemme mahdollistaa minun kotona olon, niin miksi laittaisin lapsiani päivähoitoon tai edes virikehoitoon?

Varhaiskasvatus päiväkodeissa on pelkkä vitsi! Kotona lapseni saavat syliä niin paljon, kuin haluavat. Puistoissa tapaavat muita lapsia. Ulkoilemne, pelaamme, askartelemme ja teemme retkiä. Kyllä mielestäni lapseni saavat parempaa varhaiskasvatusta kotona, kuin päiväkodissa.

Tämä päätökseni hoitaa lapseni kotona tuntuu vain ärsyttävän monia. Miksi?

Olet äiti, jota arvostan suuresti! Itse toimin muinoin samalla tavalla omien lasteni kanssa. Omat vanhemmat antavat parasta mahdollista varhaiskasvatusta! :)

Kunnioitan APn valintaa! Ihanaa, että teillä on noin hyvä tilanne. Minäkin hoidan päiväkoti-ikäisiä lapsiani kotona juurikin parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen vuoksi. Onhan tämä nykyinen päiväkotien tila pelkkä vitsi... en voisi ikinä laittaa lapsiani sinne.

Meillä vaan ei rahaa ole niin paljon. Joudumme elämään todella tiukasti siihen asti että minäkin palaan työelämään. Kunpa tilanne päiväkodeissa parantuisi.

En tiedä varakkuudesta mutta viime vuonna luin amerikkalaisen tutkimuksen lasten kotonaolosta ja siinä korostettiin nimenomaan sitä, että mitä koulutetummat vanhemmat, sitä varmemmin lapsi päivähoidossa pienestä pitäen. En nyt jaksa googlailla. Olihan siellä tuloksena sekin, että päivähoidossa käyneet olivat menestyneempiä kuin kotohoidossa olleet, mutta eiköhän tuo tulos oikeasti tule siitä vanhempien koulutuksen tasosta ja kodin arvostuksesta. En tiedä, voiko tällaisia tutkimustuloksia suoraviivaisesti vetää Suomen tilanteeseen.

Loogisesti ajateltuna kuitenkin äidin kouluttamattomuus on aina vaikuttanut lapsen sosioekonomiseen asemaan eli amerikkalaisessa kotiäitikulttuurissahan se äiti saattaa olla collegen käynyt eikä välttämättä päiväkään töissä eikä mitään jatko-opintoja, isä sitten vaikka kuinka koulutettu ja menestynyt professori tms. Faktahan on, että perheen asemaan vaikuttaa nimenomaan äidin koulutuksen taso. Tämän luin jostain opiskelujen aikaisesta tenttikirjasta (kasvatustieteen opinnot) eli enpä nytkään pääse laittamaan linkkiä. On kuitenkin aika vakiintunut ajattelutapa, että äidin "taso" määrittää koko perheen tason eli jos äiti on uhrannut uransa kotiäitiydelle, vaikuttaa se varmasti myös lasten ajattelutapaan ja ainakin tyttäret saattavat herkemmin noudattaa samaa ajattelumallia.

On sitten taas kokonaan eri asia, onko sillä mitään väliä, onko nainen perheessä kouluttamattomampi/ammattitaidottomampi. Oma äitini teki töitä (olimme oikeasti köyhä perhe eikä varaa ollut olla kotona kummallakaan vanhemmalla) ja kummasti me kaikki kolme tytärtä olemme myös ahkeroineet 15-vuotiaasta lähtien erilaisissa töissä ja opinnoissa. Vanhin sisareni on yrittäjä eikä ole pitänyt yhdenkään lapsen kohdalla kunnollista vanhempainvapaata. Keskimmäinen sisareni on lääkäri ja on ollut jokaisen lapsen kanssa kotona, kunnes nämä ovat olleet 2-vuotiaita (vanhin sai olla kotona 4-vuotiaaksi), ja minä olen ns. ammattikasvattaja ja lapsia olen hoitanut miehen kanssa vaihtelevasti kotona ja isovanhemmatkin ovat olleet tässä apuna. Toisaalta otin erittäin vaativan työtehtävän, kun vanhin lapseni oli 1,5-vuotias ja jouduin puolen vuoden aikana matkustamaan paljon ja olemaan poissa kotoa. Lapsi ei ollut päiväkodissa, joten sädekehäni varmaan kiiltää silti.

Minusta on upeaa, että elämme maassa, jossa nainen voi valita ihan oikeasti, mitä elämällään tekee. En pidä ahtaita muotteja hyväksyttävinä ja koen, että työäitien ankara arvostelu on tietynlaista propagandaa sekin. Lapsen hyvinvointi koostuu paljosta muustakin kuin muutaman vuoden kotona olemisesta, ja erittäin yhteiskuntakelpoisia yksilöitä kasvaa niistä päiväkotihoidetuistakin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö ajattelisi lapsen parasta mutta välillä ja tietyissä tilanteissa on ihan ok ajatella äidinkin parasta.

Ja nuorimmainen lapseni on joka tapauksessa menetetty tapaus, kun syntyi sektiolla eikä ollut päivääkään täysimetetty. Tuon jälkeen on aivan sama, nököttikö kotihoidossa vai ahtaassa päiväkodissa, kun seurauksena on allergiat, oppimisvaikeudet ja korvatulehduskierteet siksi, etten kunnollisten äitien tavoin kyennyt puskemaan häntä pimpistäni ja sitten mukavuudenhaluni vuoksi halusin lämmitellä pulloja keskellä yötä ennemmin kuin vain unisesti tarjota tissiä nälkäiselle vauvalle.

Suo siellä, vetelä täällä ja kaikki on aina äidin syytä.