Mitä mieltä nelikymppisestä, joka on sisustanut asuntonsa matkamuistoilla?

Tykkää varmaan matkailusta.

Ei oo stressaantunut palstalaisten wt-/junttikommenteista

Koska olen yli 40 vee itsekin i dont give a fuck miten joku elää elämänsä kunhan ei vahingoita muita.

Uteliaisuuteni heräisi ja varmaan kyselisin matkoista. 

Ihan kuin minun kotini. :) Tosi paljon hei kiinnostaa sinun mielipiteesi minun kodistani.

Sitä, että se varmaan tykkää sisustaa niin. 

Juntti maku mutta häntä varmasti piristää kun on muistot matkoista:) Uskon, että iloinen ja elämästään tykkäävä ihminen.

Minusta steriilit kodit on tylsiä, eivät kerro mitään asukkaasta.

Itseäni kiehtois kysellä matkoista . Itse oon heittänyt sitä roinaa roskiksiin. Aikansa kutakin. 

Varmaan on kiva itselle, jos on oikeasti käynyt niissä paikoissa.

Sen sijaan nämä sisustuskoristekaupoissa mytävät "afrikkalaiset puunuket" ja "alkuperäiskansan naamiot" yms jättää aika tyhjän olon.

Minulla ei ole koskaan ollut mitään himoa ostaa krääsää. Ei kotona eikä matkoilla. Joten aika alkupäässä mun ajatuksista olisi se, että pysyykö tällä ihmisellä raha näpeissä. Ja koska sisustus usein ilmentää asukasta jollain lailla, niin ajattelisin, että tämä ihminen haluaa korostaa omaa matkustusintoaan sisustuksella. Itse taas pidän ulkomaanjutut vähän vakan alla, enkä ole kiinnostunut muiden matkustamisista, niin mietin, että löytyyköhän meillä muita yhteisiä puheenaiheita. Pystyn kyllä vaihtamaan ulkomaankokemuksia toisen kanssa vaikka koko päivän. Mutta se ei ole millään tavalla intohimoni, joten tylsää on, jos mitään muuta yhteistä ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole koskaan ollut mitään himoa ostaa krääsää. Ei kotona eikä matkoilla. Joten aika alkupäässä mun ajatuksista olisi se, että pysyykö tällä ihmisellä raha näpeissä. Ja koska sisustus usein ilmentää asukasta jollain lailla, niin ajattelisin, että tämä ihminen haluaa korostaa omaa matkustusintoaan sisustuksella. Itse taas pidän ulkomaanjutut vähän vakan alla, enkä ole kiinnostunut muiden matkustamisista, niin mietin, että löytyyköhän meillä muita yhteisiä puheenaiheita. Pystyn kyllä vaihtamaan ulkomaankokemuksia toisen kanssa vaikka koko päivän. Mutta se ei ole millään tavalla intohimoni, joten tylsää on, jos mitään muuta yhteistä ei löydy.

Ei asunnon sisustus tarkoita sitä ettei olisi muita puheenaiheita.

Okei hänelle, mutten edes harkitsisi muuttamista yhteen. 

Mielummin sellainen kun joku Ikean sisustustaulu tai joku "Laugh, Love, Life " tai joku muu mahtava englanninkielinen teksti seinällä. Lisänä joku muka vanha ikkunanpoka yms.

Vierailija kirjoitti:

Itse taas pidän ulkomaanjutut vähän vakan alla, enkä ole kiinnostunut muiden matkustamisista, niin mietin, että löytyyköhän meillä muita yhteisiä puheenaiheita.

Niin, teillähän saattaa olla yhteistä esim. rivitanssi ja pitsinnypläys, mutta hän pitää ne jutut vakan alla :).

Onhan se vähän hassua omasta mielestäni:) Meidän sisustukseen tuollainen turistikrääsä ei kyllä sopisi, sen verran simppeliä ja sävysävyyn on kaikki. Meillä ei ole mitään muitakaan koriste-esineitä missään näkyvissä lukuun ottamatta yhtä vitriiniä missä on perittyä taidelasia vuosikymmenten varrelta. Siihen ei oikein "I love Phuket" muki sopisi;D

Meillä matkamuistot kulkee mahassa makumuistoina ja koneella valokuvina. Ostan myös suurimman osan vaatteistani ja kaikki laukkuni matkoilta, saan persoonallisempaa ja edullisemmin. Lapsella on Berliinin karhu Buddy-Bear kaapin päällä - sopii hyvin hänen sisustukseensa ja siinä on kuitenkin tarina takana, ei ole pelkkä matkamuisto. http://www.buddy-baer.com/fi/classic-buddy-bears/events-in-cities/berlin.html

Meillä on koti täynnä matkamuistoja. Matkustamme paljon ja lähes aina ostamme ainakin jotain pientä.

Lähes kaikki taulut ovat ulkomailta, kuten tyynynpäälisiä, torkkupeitot. Niitä on nyt liikaa, mutta ei voi mitään. Kuten joulukoristeet. Olemme usein joulun ulkomailla ja ostin nytkin kivan valosarjan -70% alesta .

Petivaatteet ovat yleensä eri kokoa kuin Suomessa, mutta esim Virosta ostettu päiväpeitto on käytössä.

Nyt ostin viimeksi Amerikasta todella kivat hengarit, korurasian sekä valikoiman mikropopkorneja. Makuja, joita meillä ei ole.

Esim mukeissa käytämme 10 v vanhoja Muumi mukeja ja nukkejakaan ei tule ostettua, suurimmat syyt ovat sukupuolijakauma ja nuorin ei ole enää alle kouluikäinen.

Meidän koti on persoonallinen , ei blogiainesta. Mutta on meidän koti ja me tykätään. Se on kuitenkin se pääasia .

Veikkaan että on reissannut paljon.

Meillä on sombrero seinällä. Tapasin mieheni Amerikassa. Olen mieheni kanssa samassa työpaikassa töissä ja meidän amerikkalainen kollega kutsui meidät, kuten monet muut häihinsä.

Emme olleet aikaisemmin tavanneet , olemme mieheni kanssa siis olimme, eri paikkakunnilla töissä. Tämä amerikkalainen taas tekee projekteja monessa eri tiimissä ja työtä tehdään paljon Skypessä , aikaerosta huolimatta .

Häät olivat pääsiäisen jälkeen ja päätin viettää pääasiäisen New Yorkissa, joten kun sain kutsun , muuttui matka niin että jatkoin häihin ja tulin häiden jälkeen kotiin.

Harjoitusdinnerillä meidät esiteltiin.

Häissä oli teemana kansainvälisyys ja morsian pyysi jokainen tuo kotoaan jotain kotimaista. Ja jossain vaiheessa nämä arvottiin, jokainen sai jonkun.

Minä sain Meksikosta tulleelta vieraalta tämän megaison sombreron, joka oli mielestäni aivan hirveä. Kyseinen päähine on ollut arvokas, on täynnä hopeakoristeita ja moni oli selkeesti kateellinen. Minä toin mielestäni hyvin kauniin esineen, valkoisen Aalto-maljakon, joka ei herättänyt mitään kiinnostusta. Mutta mieheni sai sen.

Häiden jälkeen seurustelu alkoi, mutta sombrero on ja pysyy. Mieheni kertoi myöhemmin hän tiesi heti en tykkää hatusta mutta olin niin vakuuttava, ilme ei paljastanut mitään. Se miten sain hatun Suomeen on sula mysteeri. Lähtöselvityksessä kerroin mitä on tapahtunut, virkailija näki arvokkuuden ja laittoi vain tarroja pakettiin.

En ikinä luovu tästä.

Mulla on vitriinissä 27 HardRock-Cafe lasia.