Kuuluuko elämän olla tasaista harmaata pötköä?

En tiedä kuuluuko, mutta kyllä se on.

Mielestäni tasainen harmaa pötkö on vielä hyvä. Sitten tulee kurjuus, kun menee niin mustaksi että ei enää näe edes eteensä.

Ole itsekkäämpi. Ota aikaa ja katsele mikä on se millä voisit helpottaa kaikkien täällä oloa. Tiedä että monilla menestyjilläkin on ollut tuo vaihe.

Usko pois, löydät vielä kun jaksat roikkua täällä mukana!!

harmaata ja ankeaa, samaa sanoi tytär tänään, ei mitään iloa tai kivaa koskaan. elämä on mutta onneksi olemme terveitä ja lapset ennen kaikkea.

Harmittaa

Ei kuulu ollla. Jos se siltä tuntuu, asialle kannattaa yrittää tehdä jotain. Jos ei muuta, niin miettiä, mitkä asiat elämässä on kunnossa. Huonomminkin kun voisi olla.

Sellaista se on. Elämälläsi ei ole mitään merkitystä ja voit joko kuolla tai yrittää elää elämääsi nauttien.

Eihän se tasaisen harmaata kuulu olla. Oletko ikinä kokenut pienenkään hetken edes vähän onnellisempaa oloa?

Kyllä kuuluu. Terve ihminen pyrkii tasaiseen elämään ja kuluttaa vähän.  Häiriintynyt ihminen kaipaa koko ajan kiksejä ja haluaa kuluttaa paljon. Yleensä mainosten aivopesun uhreja.

Kaamosmasennusta? Mulla helpottaa ku kevät etenee.

Elämä on kuin aukirevitty Lakrisal-pötkö.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se tasaisen harmaata kuulu olla. Oletko ikinä kokenut pienenkään hetken edes vähän onnellisempaa oloa?

Lapsena olin mielestäni iloinen. Ja osasin innostua asioista.

Lapsuus ja yhtään kauempi menneisyys ei kuitenkaan tunnu omalta. Kuin olisi jonkun toisen muistoja.

En oikein tiedä mitä se onnellisuus on niin paha sanoa olenko sellaista tuntenut.

Oisko sulla AP masennus?

Olet hukannut ilon. Seuraavan kerran naurat, kiinnitä siihen huomiota ja hakeudu tilanteisiin jossa pääsee iloitsemaan.

Kun saa aina karkkia syödäkseen niin karkki ei tunnu enää ihmeelliseltä.

Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.

Vierailija kirjoitti:

Oisko sulla AP masennus?

vai melankoliaa?

Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni. Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu. Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa. Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät. Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!

Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.

Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu. Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.

Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea: varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta; vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.

Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.

Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.

Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.

Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru. Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.

Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.