Miksi introvertit usein luulee olevansa fiksumpia kuin ekstrovertit?

Samoja tyyppejä kuin nää "erityisherkät", aina muita parempia. Kai Suomessa on sitten viisaan merkki kun istuu turpa ummessa eilä kestä muita ihmisiä tai elämää ylipäänsä. Argh.

Ööö... Mistä sait tämän ajatuksen päähäsi? Olen melkoisen introvertti ja minä ainakin pidän itseäni keskivertoa tyhmempänä. Uskon myös että omat asiani ei kiinnosta ketään ja olen tosi hämmästynyt jos joku uusi tuttavuus muistaa minusta jotain, nimen vaikkapa.

Se, että on erilainen, ei tarkoita, että on toista parempi.

Olen introvertti ja en todellakaan luule olevani fiksumpi, kuin joku kanssamatkustaja.

Ylpeys, kun vielä tuppaa käymään lankeemuksen edellä.

Sopii myös huonosti empaattiselle ihmiselle.

Viihdyn mainiosti omissa oloissani. Työssänikin viihdyn hyvin. Pyörin päivittäin reilun 60:n kollegan kanssa.

Palautuakseni ja jaksaakseni sosiaalisia tilanteita, tarvitsen yksinoloa ja omaa rauhaa. Aikaa olla kotona rakkaan aviomiehen kanssa.

En vaan tarvitse ja kaipaa jatkuvaa sirkusta ympärilleni :)

Koska kyseessä on tutkittu fakta. ;)

Itse asiassa me muut sen teemme. Aika yleistä on luulla, että se hiljainen tuijottelija pohtii syntyjä syviä. Ja hyväntuulisesta höpöttäjästä luullaan, että hänen ajatuksensa kulkevat ainoastaan sillä pinnallisella tasolla. Vähän nyt kärjistän toki.

Mykistelijä ei myöskään laita itseään likoon, ei voi mokata, jos ei edes osallistu.

Se jatkuva hölpötys ja kaakatus vaan antaa fiksustakin ihmisestä vähän yksinkertaisen kuvan.

Tai kääntäen kuten meilläpäin sanotaan, tyhmäkin vaikuttaa fiksulta kun pitää suunsa kiinni

Olen introvertti ja pidän itseäni älykkäänä. Näillä kahdella ominaisuudellani ei kuitenkaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Ääriextroverteillä menee jutut usein yli, jopa mauttomuuden puolelle. Se antaa helposti  tyhmän vaikutelman ainakin työpaikoilla. Joskus on fiksua pitää suu kiinni.

Koska olen fiksumpi. Toki en tunne tällä hetkellä yhtäkään itseäni viisaampaa ihmistä, joten tämä ei rajoitu pelkästään ekstrovertteihin.

Minä myönnän että joskus lankean tuohon ajatusmaailmaan, mutta se ehkä johtuu siitä että olen törmännyt vääriin ihmisiin. Ärsyttää silloin kun minulla on tarve olla yksin niin toinen omaa ymmärtämättömyttään tepastelee minun "yksityisalueelleni" ja toisaalta ihmettelee jotain elämäntapojani kuten sitä tarvetta olla yksin. Ilman mitään henkilökohtaista syytä. Tietääkseni meilkeinpä nurinkurisesti ekstrovertti ei kiinnitä yhtä paljon huomiota "äänettömiin viesteihin" kuten kehonkieleen ja sananpainoihin. Minä pidän enemmän tuosta äänettömästä keskustelusta jossa ei tarvitse kokoajan olla puhumassa. Saatan olla väärässä, mutta jostain olen saanut kyseisen kuvan.