Apua mitä tehdä kun asunto ja asuinpaikka on vääriä mutta vaikea muuttaa. Kerrostaloista ja miehistä ym..

Olemme 40-v pariskunta. Asumme töiden takia Helsingissä, mutta emme ole tänne sopeutuneet. Ja asumme kerrostalossa, vaikka vihamme kerrostaloasumista. Ei ole kuitenkaan ollut varaa omakotitaloon täällä. Olemme kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa ikävä kyllä tulevaisuutta ei ole, koska ei ole töitä. Saimme molemmat ihan ok työpaikat Helsingistä, ja se on se syy olla täällä. Muualta ei molemmille ole töitä löytynyt, vaikka olemme etsineet kovastikin. Lapsia ei ole. Tämä elämä tuntuu kuitenkin "vääränlaiselta" ja tylsältä. Kerrostalossa ei keksi mitään tekemistä, mies viettää vapaa-aikansa vain telkkarin edessä, koska kuulemma mitään kiinnostavaa ei ole täällä olemassa. Ja ymmärrän sen, koska hän haluaisi laittaa pihaa, tehdä lumitöitä, haravoida, hakata halkoja, grillata pihalla, rassata autoa pihassa tai autotallissa (kerrostalon parkkiruudussa se ei oikein onnistu), käydä ennen töihin menoa juoksemassa metsässä. Hän ei ole ollenkaan sen tyyppinen että joku sähly tai vastaava häntä kiinnostaisi. Minä olen vähän samanlainen kuin mies, mutta toki se autonrassaus ei ole minun juttu. Mutta emme osaa sopeutua kaupunkiin! Mitä täällä voi meidäntyyppiset ihmiset tehdä? Miten ylipäätään voi nauttia kerrostalossa asumisesta - kertokaa miten se tehdään? Ja onko joku ollut samantapaisessa tilanteessa ja onnistunut keksimään kivan elämän itselleen kuitenkin? Vai onko tulevaisuus vain telkkarin edessä masentumista?