Lapselle paivakotipaikka puheterapeutin ja foniatrin suosituksesta. " Riittaako" mielestanne puolipaivahoitopaikka vai kannattaako hakea kokopaivaista?

Omasta mielestäni kyllä puolipäiväinen riittäisi.



T. tuleva puheterapeutti

Vierailija:

Hei sinä tuleva puheterapeutti! Uskotko päiväkodin positiiviseen vaikutukseen puheenkehityksessä?

Jos lapsella ei ole mitään ongelmia / riskitekijöitä kielen kehityksen osalta, lapsi voi varsin hyvin olla kotona - kotonaoleminen ei sinänsä ole riski.

Mutta jos siis lapsella on joitain ongelmia / riskejä, suositellaan ehdottomasti päiväkotia.

T. tuleva pt

silti päivän ei tarvitse olla kovin pitkä. meillä pojalla ongelmia puheen ymmärtämisessä ja käsitteissä, tarkkaamattomuutta.

päivän pituus 8.00- 14.40.

tosin olen vienyt pojan vasta 9.00, koska ei koskaan mukamas ehditä 8.00, mutta pyritään jatkossa aloittamaan päivähoito 8.00.

aamupiiriin olisi hyvä ehtiä, koska aamupiiri on hyvä lapselle, jolla esim. kiellellistä ongelmaa tai keskittymiskyvyn ongelmia.

jatkossa sitten näkee pääseekö lapsi erityisryhmään tai pienryhmään.

Tuttavaperheemme 3v ei vielä puhunut kun muutamia sanoja ja laitettiin päiväkotiin puheterapeutin suosituksesta sen vuoksi. Lapsen äiti ihmetteli suuresti kuinka kukaan ehtii siellä hälinässä keskittymään hiljaiseen ja rauhalliseen lapseen, joka menee joukon mukana ja on omatoiminen, eli tarvetta puhua ei välttämättä tule.



Omalla kolmevuotiaallani on epäilty mutismia, hän ei puhu kuin pari perheen ulkopuoliselle aikuiselle. Tyttöni on muutenkin arka. Puheterapeutti ehdotti että odotellaan vielä josko lapsi kehityksen ymötä reipastuisi, mutta viisivuotiaana voisi vaikka laittaa päiväkotiin tutustumaan jo tuleviin eskarikavereihin, samalla myös vieraisiin aikuisiin (joita toki tapaa kotihoidossakin). Tähän ihmettelin että entä jos päiväkodin henkilökunta vaihtuu tiheään, aralle lapselle on kova paikka jos juuri tutuksi tullut aikuinen vaihtuukin toiseen. Kuulemma silloinhan lapsi vain joutuu puhumaan aina vain uusille aikuisille, se on hyvä. Oma näkemykseni on, että lapsen ei todellakaan ole pakko puhua kenellekään ellei halua, monet mutistit käyvät päiväkodin läpi puhumatta yhdellekään aikuiselle. Ja jos luottamuksellinen suhde johonkin aikuiseen syntyy, tämän poislähteminen ei todellakaan ole hyvä juttu.



Eli itse pidän lapsen kotihoidossa, hän saa käydä kerhossa kahdesti viikossa, jossa on tutut aikuiset. Lisäksi tavataan muita lapsia vanhempineen puistoissa, kyläillessä, perhekahvilassa jne. Pelkkä päiväkoti ei ole autuaaksitekevä asia ellei siihen sisälly puheterepiaa säännöllisesti (esim. viikoittain), pienryhmä tms.