Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En oikein jaksaisi näitä ulkomailla asuneita, jotka pöyristyvät suomalaisten tavoista...
03.01.2017 |
"Kun palaan Suomeen, hämmennyn – emme osaa edes tervehtiä toisiamme"
"Olen viime vuodet asunut osa-aikaisesti Keski-Euroopassa. Siellä naapurien jokapäiväinen tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen on luonnollista. Lenkkipolulla vastaan tulevia ja samassa hississä olevia tervehditään aina. Puolituttavat saattavat pysähtyä jalkakäytävällä, tervehtiä toisiaan kädestä pitäen, vaihtaa muutaman sanan ja jatkaa matkaa hymysuin."
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005029758.html
Onko vaikea ymmärtää, että tuo tyhjänpäiväinen löpinä ei tarkoita, että heitä oikeasti kiinnostaisi? Se on vain tapa. Samalla tavalla kuin Suomessa on tapa, että ei löpistä turhua. Erityisesti USA:ssa ollaan muka niin kauhean ystävällisiä ja kiinnostuneita toisesta, vaikka oikeasti ei kiinnosta pätkääkään.
Kyllä minä arvostan Suomessa sitä, että silloin kun jotain sanotaan, nini sitä tarkoitetaan oikeasti, eikä lässytetä turjia. Eikö monikulttuurisuuden pitäisi tarkoittaa myös sitä, että arvostetaan myös sitä, miten asiat tehdään Suomessa?
Kommentit (8)
Entäs tää? Mä asun Suomessa, mutta sellaisessa paikassa, jossa on tapana tervehtiä tuntemattomiakin ihmisiä monissa tilanteissa. Kyllä musta jo nykyään tuntuu hieman oudolta, jos ollaan jossain melko intiimissä tilassa, jossa ei kiinnitetä mitään huomiota kanssaihmisiin. Olen asunut täällä 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä tämä tervehtimiskyvyttömän metsäläiskansan sivistymätön maa on rankattu jatkuvasti maailman parhaimpien joukkoon.
Enemmän merkitsee se, miten oikeasti ihmisiä kohdellaan.
Esimerkki: olin viime kesänä Kaliforniassa enkä tajunnut, miten saan tilattua taksin paikallisesta taksikeskuksesta. Minulla oli käytössä paikallinen sim-kortti puhelimessa. Kysyin apua varmaan parilta kymmeneltä ihmiseltä, kahvilasta, kadulta, kaupasta. Kukaan, ei yksikään "osannut" tilata taksia vaikka olisi saanut tehdä se minun puhelimellani. Lopulta vohkin jonkun muun tilaaman taksin, kuljettaja kysyi olenko se ja se ja sanoin että yes yes, let's go.
En voisi kuvitellakaan, että Suomessa kävisi näin. Jos joku ulkomaalainen pyytäisi tilaamaan itselleen taksin, veikkaan että 90% vastaantulijoista tekisi sen ihan ilman muuta ja kahvilasta ja kaupasta pyydettynä varmaan 100% tilaisi sen taksin.
Minulle tällainen merkitsee paljon enemmän kuin se, että joku jää lässyttämään lenkkipolulla että onpas kaunis sää.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän merkitsee se, miten oikeasti ihmisiä kohdellaan.
Esimerkki: olin viime kesänä Kaliforniassa enkä tajunnut, miten saan tilattua taksin paikallisesta taksikeskuksesta. Minulla oli käytössä paikallinen sim-kortti puhelimessa. Kysyin apua varmaan parilta kymmeneltä ihmiseltä, kahvilasta, kadulta, kaupasta. Kukaan, ei yksikään "osannut" tilata taksia vaikka olisi saanut tehdä se minun puhelimellani. Lopulta vohkin jonkun muun tilaaman taksin, kuljettaja kysyi olenko se ja se ja sanoin että yes yes, let's go.
En voisi kuvitellakaan, että Suomessa kävisi näin. Jos joku ulkomaalainen pyytäisi tilaamaan itselleen taksin, veikkaan että 90% vastaantulijoista tekisi sen ihan ilman muuta ja kahvilasta ja kaupasta pyydettynä varmaan 100% tilaisi sen taksin.
Minulle tällainen merkitsee paljon enemmän kuin se, että joku jää lässyttämään lenkkipolulla että onpas kaunis sää.
Mutta jos ne ei oikeasti osannut tilata taksia? Monissa maissa tiltaan suoraan taksiyhtiöltä, ei ole taksikeskusta. Monilla on luotetttvaksi havaittujen taksifirmojen nimet puhelimessa, ja taksit jakaa käyntikortteja. Ja taksiyhtiö haluaa tietää sun nimen ja osoitteen tarkkaan. (Itse käytän sukulaisen englanninkielistä nimeä, en rupea ääkkösiä selittämään). Ja amerikoissa se on "cab".
Amerikkalaiset tarjoilijat ovat superystävällisiä. Ei siksi, että niitä kiinnostaisi yhtään, vaan siksi, että ne vonkaavat sinulta tippiä.
En minä ainakaan halua maksettua ystävyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän merkitsee se, miten oikeasti ihmisiä kohdellaan.
Esimerkki: olin viime kesänä Kaliforniassa enkä tajunnut, miten saan tilattua taksin paikallisesta taksikeskuksesta. Minulla oli käytössä paikallinen sim-kortti puhelimessa. Kysyin apua varmaan parilta kymmeneltä ihmiseltä, kahvilasta, kadulta, kaupasta. Kukaan, ei yksikään "osannut" tilata taksia vaikka olisi saanut tehdä se minun puhelimellani. Lopulta vohkin jonkun muun tilaaman taksin, kuljettaja kysyi olenko se ja se ja sanoin että yes yes, let's go.
En voisi kuvitellakaan, että Suomessa kävisi näin. Jos joku ulkomaalainen pyytäisi tilaamaan itselleen taksin, veikkaan että 90% vastaantulijoista tekisi sen ihan ilman muuta ja kahvilasta ja kaupasta pyydettynä varmaan 100% tilaisi sen taksin.
Minulle tällainen merkitsee paljon enemmän kuin se, että joku jää lässyttämään lenkkipolulla että onpas kaunis sää.
Mutta jos ne ei oikeasti osannut tilata taksia? Monissa maissa tiltaan suoraan taksiyhtiöltä, ei ole taksikeskusta. Monilla on luotetttvaksi havaittujen taksifirmojen nimet puhelimessa, ja taksit jakaa käyntikortteja. Ja taksiyhtiö haluaa tietää sun nimen ja osoitteen tarkkaan. (Itse käytän sukulaisen englanninkielistä nimeä, en rupea ääkkösiä selittämään). Ja amerikoissa se on "cab".
Otin ohiajaneen taksin kyljestä numeron muistiin. Ja kai joku olisi voinut soittaa siihen tietämäänsä luotettavaan taksifirmaan? Ja eihän turistilla nyt välttämättä mitään osoitetta ole jos on menossa vaikka lentokentälle.
Suomalaiset sanovat mitä tarkoittavat ja jossei ole mitään erityistä syytä tutustua, ollaan omissa oloissa
Minäkään en ymmärrä tuota puheliaisuutta ja huomioimista kohteliaisuuden vuoksi, kun se ei ole kuitenkaan oikeaa kohteliaisuutta. Kehutaan minua ja ulkonäköäni ja taitojani, kutsutaan kylään ja ehdotetaan yhteistyötä, sovitaan seuraavasta yhteydenotosta aikana xx.xx. Klo xx.xx ja kas kummaa yhteydenottoa ei tule tai pahimmillaan jo tilattua työtä ei tehdä, koska eihän kello 10 tarkoita kello 10 tai ei ainakaan viikon tarkkuudella.
Alue: Aihe vapaa
Jos suomalaiset haluaisivat olla samanlaisia kuin etelä- tai keskieurooppalaiset tai latinalaisamerikkalaiset tai ruotsalaiset, he olisivatkin samanlaisia. Suomalaiset nyt vain haluavat olla sellaisia kuin täällä on oltu ja ollaan, ja minun mielestäni valittajat saavat mennä ihan vapaasti elämään sinne, missä väestö on mieluisampaa.
Olihan noita maailmanmatkaajia jo minunkin koulukavereinani 70-80-luvuilla. Kaikki oli niin paljon paremmin ihan kaikkialla muualla kuin Suomessa, ja jollei kehumista muualta keksitty, osattiin ainakin haukkua kotimaata. Ja käsittääkseni kaikki nuo valittajat kävivät koulunsa Suomessa ja jäivät Suomeen asumaan ja perhettään kasvattamaan. Ei ollut kiire sinne, missä maa oli kultaa ja vesistöt hunajaa.