Teinin viiltely.

Itse viiltelin 13vuotiaana, kuvittelin että minulla on paha olo, nyt tajuan että ei ollut. Oli se myös huomionhakuisuutta. Vanhempani veivät minut psykologille, se auttoi. Siellä kävin vuoden pari silloin tällöin. Nyt ei mitään ongelmia, onneksi en viillellyt syviä niin jäljetkin ovat 10 vuotta myöhemmin poissa :)

Www.mielenterveystalo.fi nuorten mielenterveystalo. Viiltelyn omahoito-ohjelma.

Minkä maalainen

Viiltely on monesti huomionhakuisuutta, avunhuutoa ja joskus fyysinen kipu lieventää henkistä tuskaa. Arvet edelleen näkyvissä 15v jälkeen... Teininä muutokset aikuisuuteen olivat ahdistavia, aiheutti epävarmuutta omasta itsestä ja omalla kohdalla puhkaisi masennuksen. Hoito ja aikuisten tuki auttoi, kun ei tarvinnut selvitä yksin kaikista muutoksista mitä pääni kävi läpi.

Täällä yksi. Tytär 15 v. on viillellyt purkaakseen ahdistustaan - pienet murheet kasvavat isoiksi, koska ne eivät tule "ulos". Nyt diagnoosi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, lähete terapiaan saatu, tarkoituksena löytää keinoja ahdistuksen purkamiseen ja murehtimistaipumuksen hallintaan.

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi. Tytär 15 v. on viillellyt purkaakseen ahdistustaan - pienet murheet kasvavat isoiksi, koska ne eivät tule "ulos". Nyt diagnoosi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, lähete terapiaan saatu, tarkoituksena löytää keinoja ahdistuksen purkamiseen ja murehtimistaipumuksen hallintaan.

Pystyttekö puhumaan asiasta teinin kanssa? Miten "jäi kiinni " viiltelystä?

Ap

Kannattaa puhua avoimesti vaikka teini ei haluaisikaan. Teinille jää siitä kuitenkin tunne että vanhempi kestää ottaa sen vastaan.

Hyvä miettiä jotain vaihtoehtoista keinoa ahdistuksen lievittämiseen.

Ota yhteyttä kouluterkkaan, sitä kautta pääsee mmattiavun piiriin.

Aika yleistä teineillä, harmittaa tosi paljon nuorten puolesta kun siitä jää iholle pysyvä muistutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi. Tytär 15 v. on viillellyt purkaakseen ahdistustaan - pienet murheet kasvavat isoiksi, koska ne eivät tule "ulos". Nyt diagnoosi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, lähete terapiaan saatu, tarkoituksena löytää keinoja ahdistuksen purkamiseen ja murehtimistaipumuksen hallintaan.

Pystyttekö puhumaan asiasta teinin kanssa? Miten "jäi kiinni " viiltelystä?

Ap

Pystytään. Tytär on helpottunut kun on jäi kiinni, enkä läksyttänyt. Nukkui parvisängyssä pyjama päällä, vaikka huone on tosi lämmin. Epäily varmistui kun herättelin yhtenä aamuna ja näin käsivarret.

Ensimmäisellä kerralla kolme vuotta sitten nostin metelin ja otin yhteyttä kouluun (kuraattoriin ja psykologiin), mutta se ei ollut hyvä ajatus, tai ainakaan nuori ei kokenut, että siitä olisi ollut apua. Viiltelyssä oli kuitenkin pitkä tauko, kunnes se palasi nyt syksyllä. Syynä ilmeisesti suorituspaineet, 9. luokka voi olla kova, jos ei oikein tiedä, mitä tahtoo.

Nyt edetään nuorisopsykian poliklinikan kautta. Olen ollut mukana sekä hoitajan että lääkärin tapaamisessa, ja tuntuu, että meille molemmille oli todella helpottavaa saada asioille ja oireille nimi (dg) eikä vain pelkkää voivottelua - puhe kivakoulusta ja kavereista ei auta määräänsä pidemmälle.

Hänellä on siis arpia olkavarsissa, noin kymmenkunta näkyvää kummassakin. Hoidetaan rasvaamalla, mutta luulen, että kaikki eivät katoa.