Vaimo on etäinen
Äh ompa vaikea kirjoittaa kun se ei ole minun tapa käydä asioita läpi. Mutta tässä tulee..
Olemme olleet vaimoni kanssa parikymppisistä yhdessä ja nyt yhd oloa takana jo 11vuotta joista muutama naimisissa. Lapsia kaksi tyttöä 1.5 ja 4 vuotiaat.
Olen ollut kotona sairaslomalla kohta 5kk selkäkipujen takia ja nyt näyttää siltä että se leikataan. Olemme pitkään kamppaillut rahan kanssa sillä muutamat viime vuosina tapahtuneista asioista on sekoittanut talouden täysin.. minun työkuviot ja tietenkin pari raskautta.. Muutoksia ja raskasta aikaa on ollut paljon todella paljon.. olemme aina ollet tiukasti yhdessä tai no olimme kunnes lapset tuli elämäämme. Se luonnollisesti jakoi tilanteen uusiksi ja vaimoni ei ole enää vain minun. Ymmärrän sen ja olen sisäistänyt roolini isänä hyvin. Kuitenkin toivoen että vaimoni löytäisi minut taas kun lapset irtaantuvat äidistä imetykset loppuu yms. No nykyisin tuntuu että olen huomattavasti enemmän halukas palaamaan lähemmäs toisiamme. Aamusta iltaan olen sivussa en saa huomiota en ole aviomies vaan isä. TÄYSIN.. halaan kosketan silitän kehun vaatteita meikkejä kauneutta sanon aina välillä että rakastan sinua ostan ruusun ja viinipullon kiitoksena että hän jaksaa minua ja vaikeaa tilannettani kun olen kotona ja kiukkuinen kivusta. Yritän näyttää hänelle että haluan taistella meistä.. mutta saan takaisin vain pieniä murusia meistä. Jos saamme kahdestaan olla ja käymme syömässä treffeillä ja meillä on hauskaa todella hauskaa niin hauskaa että illalla itken nukkumaan mennessä sillä olen saanut maistiaisen siitä mitä voisi olla. Maistiaisen meistä. No aamulla herätään ja tilanne sama.. arki määrää ja päivisin vaimoni ei huomaa minua ei halaa koske silitä kehu ei mitään.. tänään hän laski kätensä olkapäälleni koski kerran takapuoltani ja olin ihmeissäni.. siis päivällä tapahtui.. illalla hän tulee kainaloon ja lähemmäs mutta muuten emme ole me.. hän ei tee seksuaalista aloitetta koskaan siten että hän kiihottuisi minua katsellen.. tuntuu kun olisin veli jonka hän näkee alasti ei vilkaisua ei mitään.. (en ole ruma vaan usean mielestä komea harteikas mies) painoa hiukan kertynyt kotona olon johdosta kuitenkin.. en tiedä millä saisin hänet tajuamaan että en pysty elää elämää missä olen aviomies vain iltaisin.. haluan huomiota koskettelua seksiä myös ennen klo ilta yhdeksää.. kaipaan eniten niitä hetkiä että hän jää kiinni siitä että katsoo minua kiilto silmissään esim suihkussa tai pukiessani.. mitä teen että vaimoni pystyisi ottamaan minut arkeen aviomiehenä myös päiväs aikaan..itsetuntoni on todella alhaalla ja tuntuu että murenen aina kun toivoisin huomaavani hänestä että hän katsoo minua ihaillen ja hän ei edes huomaa.. joulu illalliselle olimme menossa perheeni luo ja lähtiessä kehuin häntä kauniiksi kun hän oli laittautunut.. hän katsoi minua ja vaatteitani ja sanoi kiitos.. aikoinaan hän olisi sanonut että samoin ja leveä hymy korvilla.. en tiedä mitä apua edes odotan kun kirjoitan..mutta kaipaan vaan meitä kovasti.. vaimoni on aina ollut hoikka kaunis mutta raskaus luonnollisesti muokannut kehoa.. en ole antanut sen häiritä vaan kehun ja kiihotun hänestä vaikka välillä on pitänyt esittää sillä on ollut totuttelua siihen että vatsa roikkuu ja tissit katoaa imetyksen loputtua.. mutta en ole esittänyt kiihottumistani vaan sen että hänellä olisi hyvä olo itsensä kanssa kun harrastamme seksiä.. sillä huomasin että hän häpeili itseään. Nyt tosin hän käy salilla ja ylimääräiset kilot on vähentyny huomattavasti .. paljon on asioita mitkä vaikuttaa meihin.. mutta olisin kiinnostunut kuulemaan naisen näkökulmaa asiaan.. miten saisin hänet näkemään minut taas.. nimimerkillä en jaksa enää olla se ketä lähestyy ja pettyy
Kommentit (8)
Tilanteenne on kyllä muuttunut melkoisesti mitä se on ollut. Naiselle noin yleensä on tärkeää primitiivisellä tasolla, että mies pitää perheestä huolen, kun hänen tehtävä on hoivata lapsia. Jos tämä asetelma muuttuu, niin se tuo naiselle epävarmuuden tunteen. Hän ei varmaan tarkoituksella sitä tee, mutta alitajuisesti sitä miettii, joka vaikuttaa käytökseen. Nyt kun töihin paluusi viivästyy todennäköisen selkäleikkauksen myötä, niin hän saattaa myös kokea menettämisen pelkoa. Näin ainakin itse miettisin tuossa tilanteessa. Ei ole helppoa lähestyä ja vahvistaa suhdetta, jos jotain sattuisikin. Se on primitiivinen puolustuskeino ja vaimosi ei voi sille tunteelleen mitään, vaikka noin järjellä hän ymmärtäisikin tilanteen väliaikaisuuden. Taloudellinen vastuu naiselle on kovempi pala, kuin miehelle.
Sinussa on kyllä potentiaalia lähestyä vaimoasi ihan puhetasolla ja kysyä, pelottaako häntä tilanne. Olet kuitenkin tehnyt hienosti ja korostanut teoillasi rakkautta. Pisteet siitä. Voit kysyä, helpottaisiko hänen tilannettaan, että asiat olisi toisin ja olisit töissä. Jos hän fiksu on niin pienen keskustelun jälkeen saisitte tilanteeseen selkeyttä. Ei hän sitä tahallaan tee. Lisäksi lasten myötä suhde muuttuu aina ja uusi rooli äitinä saa käytöksen muuttumaan. Vasta siinä vaiheessa, kun lapset osoittavat itsenäisyyttä ja irtaantumista vanhemmistaan, tilanne normalisoituu. Se vaihe voi kestää vuosia, eli tarkoitan, kunnes esim kuopus menee yläasteelle. Saatat myös itse kokea menettämisen pelkoa tilanteesi vuoksi, joten voit haluta normaalia enemmän merkkejä, että kaikki on hyvin ja olet rakastettu. Haluat kuitenkin kokea olevasi haluttu. Tämä tunne tulee miehelle usein taloudellisen tilanteen ollessa miehen hallussa ilman, että kokee vaimonsa etääntyneen.
Tässä vain yski näkökulma ja uskon, että varmasti jotain muutakin on.
Niin olen selkeästi huomannut että hän on tilanteesta väsynyt ja pelko taloudellisesta tilanteesta on läsnä.. en voi näille asioille kuitenkaan mitään tässä kunnossa vaikka kuinka sitä haluaisin. Muutimme kuukausi sitten ja se oli uskomattoman työn takana sillä edellinen asunto (okt jonka laitoimme vuokralle) piti siivota ja fiksata siihen kuntoon että sen voi vuokrata ja uusi paikka on 46vuonna rakennettu rintamamiestalo ja keittiö wc oli pakko rempata. Sain ne asiat tehtyä juuri ja juuri selkäni kanssa apuna minulla oli appiukko aina silloin tällöin. Kaksi lasta siinä sivussa ja kumpikin kotona vaimoni kanssa sillä vaimoni aloitti työt vasta kuukausi sitten ja lapset siis sitä myötä ekaa kertaa päiväkotiin. Eli kaikki asiat on muuttunu ja suurin osa hyväksi.. mutta selkääni en voi parantaa ja se tarkoittaa että talous tilanne ei muutu eikä myöskään minun mahdollisuus osallistua kotihommiin tai lasten vahtimiseen.. teen niitä aina kun pystyn mutta selkä rajaa aika paljon pois sillä välillä on pakko olla sängyssa.. mutta se ei voi olla niin että minun pitää odottaa pahimmassa tapauksessa puoli vuotta että selkä leikataan ja sitten pahimmassa tapauksessa 6kk sairaslomaa.. eli seuraava vuosi menisi näin miten nyt menee.. ehei ei ole vaihtoehto sillä se saattaisi jo vaikuttaa pysyvästi meihin.. tai niin ainakin pelkään.
Olen jutellut vaimolleni näistä, viimeksi torstaina kävimme elokuvissa ja syömässä. Istuimme autossa tunnin ennen näitä ja puhuimme tai tappelimme purimme olojamme toisille (sillä sillekkin on todella vähän aikaa kun.lapset aina läsnä) siinä tuli puheeksi se että miksi olin mustasukkainen vaimostani kun hän kävi keikalla ja jäi viesteilemään suosikki bändinsä jäsenen kanssa ja olin salaa2kertaa käynyt lukemassa näitä viestejä vaimoni reissun jälkeen. Sanoin että minua ohjaa pelko siitä että mentän.hänet. sillä hän tuli laivalta ihan eri ihmisenä levänneenä ja innoissaan. Pelkäsin.että se johtuu siitä että hän on nauttinut olostaan ja seurastaan vaikka tiesin että se oli hänelle ensimmäisiä kertoja kun hän pääsi vapaalle lapsen saannin jälkeen.ja se teki vain hyvää hänelle.. eli todellisuudessa tiedän että mitään ei tapahtunut eikä tapahdu mutta kun hänen.kiinnostuksensa mua kohtaan on niin.heikkoa ja sitten joku jätkä laivalla innostuttaa viesteilemään niin se oli valmis.. en enää ollut varma mistään.. ja reissun jälkeen hän poisti vielä muutaman viestin keskustelusta omien sanojensa mukaan suojellakseen minua sillä olin aikasemmin hänen ulkona ollessaan nähnyt joitain hänen kommentteja facebookissa sillä meidän pöytäkoneen.näytölle tuli viestiä näkyviin.kun.hän oli kirjautuneena edelleen.. ei niissä mitään ollu vanhoja kavereita näki baarissa mutta säikähdin silloin ja jäi jotenki pelkäämään.
Mutta sanoin hänelle suoraan että siksi pelkään että hän jättää tai pettää koska hän ei näytä mitään kiinnostusta minuun.enää ja on tosi etäinen.. ymmärsi kyllä..kai..
Vaimoni on siis aina ollut enemmän semmonen poikatyttö että ei se ole mikään merkki huonosta jos se jonkun kanssa viesteilee eikä niissä ollu mitään outoa niissä viesteissä.. ja se ei ole nyt tarinan pointti että vaimoni viesteilee sillä se asia on puhuttu ja selvä.. ja kun kirjoitit tuossa että se vaimon pelko saattaa aktivoida mussa pelon ja siksi tarkkailen häntä ja hänen reagointeja katseita sanoja mua kohtaan tarkemmin niin se kyllä voi hyvinkin olla myös sitä että pelko naamioi väsymyksen vaikeaan tilanteeseen näyttämään siltä että hän on etäinen.. en tiiä.. pitäiskö mun mennä jonnekki missä näistä vois puhua ihan livenä..
Jos puhut yhtä pitkään ja vaikeasti kuin kirjoitat, niin ei ihmekään, että vaimo kyllästyy.
Kuuntele välillä. Vähän sama kuin kappalejako tekstissä.
No ne on kaksi eri asiaa kirjoittaminen ja kuunteleminen.. kuten alkuun sanoin että en hoida asioita yleensä kirjoittamalla. Yksi syy siihen on se että en osaa kirjoittaa oppien mukaan.. kyllä luit oikein.. se aika elämästä kun istuttiin äidinkielen tunneilla en ollut mukana juurikaan.. ja se kostautuu sitten näin.
Mutta kiitos vinkistä silti.
En valitettavasti osaa auttaa, mutta jos yhtään lohduttaa niin meitä on monia miehiä samassa tilanteessa.
niin ja eilen tein päätöksen että en harrasta mitään seksuaalista hänen kanssaan viikkoon ja katson mitä hän sanoo siihen.. onko sillä mitään vaikutusta siihen miten hän katsoo minua..
Tätä kirjoittaessani tajusin sen että kuinka paljon se sattuu että vaimoni ei kiihotu enää minusta ei ole keinoa millä saisin hänet syttymään ilman että suoraan lähestyn.. ja minusta tuntuu että hän pitää silmiään kiinni paljon enemmän nykyisin..
Vaikeita asioita nämä ja niitä pohtiessa tulee aina paha mieli..
Alan ymmärtää niitä miehiä jotka pettävät vaimojaan kun joku heistä kiinnostuu.. sillä se tunne että joku ei kiihotu sinusta mitenkään on aika paska siihen verrattuna mitä kesällä koin kun yhdessä poikien tapahtumassa yksi tyttö olisi ollut minusta kiinnostunut (en petä enkä tule ikinä pettämään tehdään se nyt selväksi) mutta se tunne kun nousin paljusta munasillaan ja se tyttä sattui näkemään... se ilme kun hän skannasi minut varpaista päähän ja hymyili, hymyili todella leveästi. Illan tullen hän tulikin alasti eteeni mutta torjuin hänet heti ja lähdin nukkumaan juhlista ettei tulisi mitään vääriä käsityksiä.. mutta se tunne mikä siitä tuli huh huh olin hetken taivaassa sillä aika kauan olen ollut pelkkää ilmaa mitä tulee alastomuuteen. Kokeilin tänään jotain mitä olen muutaman kerran uskaltanut tehdä (yleensä hyvällä menestyksellä)..hän viesteili minulle ensin että otatko kahvia ja että hän laittaa nuorimman nukkumaan ja lähtee salille venyttelemään. (Vanhempi tyttö oli siis vielä isovanhemmilla kylässä eli olisimme olleet kahden kun taapero nukkuu) ja lähetin hänelle kuvan aamu erektiossa olevasta peniksestäni ja kirjoitin että mäkin tarvisin.apua venyttelemisessä. Hän vastasi hymiöllä aikani odotin että reagoiko muuten ja laitoin että mutta voit mennä salillekkin jos haluat hymiö. Hän vastasi että yeah right hymiö.. jotenkin ymmärin.että hän innostui leikistä mutta lapsen saatuaan nukkumaan hän sanoi vain että menen salille moi... jäi todella nolo ja tyhmä olo koko kuvasta ja lähestymisestä...