Olenko itsekäs vai ajatteleeko äitini vain itseään?

Äitini on ainut lähisukulaiseni, ja tulin totta kai hänen luokseen jouluna ettei hänen tarvitse olla joulua yksin. Olemme viettäneet mieheni kanssa edellisen joulun ulkomailla, ja sovimme nyt, että minä menen äitini luokse, ja mieheni menee viettämään omien sukulaistensa kanssa joulua aatoksi ja joulupäiväksi. Suunnittelimme äsken, että mieheni voisi tulla huomenna aamusta käymään äidilläni aamupalalla, jonka jälkeen lähtisimme yhdessä vielä mieheni sukulaisille ja äiti jäisi kotiin.

Kun ilmoitin äidilleni äsken, että lähtisin jo aamulla, enkä vasta iltapäivällä niinkuin aiemmin oli puhetta, hän loukkaantui tästä täysin ja meille tuli tästä todella paha riita. Hänen mielestään olen itsekäs kun jätän äitini yksin ja lähden käymään mieheni vanhemmilla huomenna. Tiistaina olen joka tapauksessa menossa töihin, joten maanantai-iltana minun on palattava kotiini takaisin. Äitini myös huomautti, että minun olisi pitänyt ottaa töistä vapaata ensi viikko, jotta voisin olla hänen seuranaan kotona kun hän on niin yksinäinen.

Yritin selittää äidille, että olen ollut hänen luonaan jo perjantai-iltapäivästä asti, ja haluan käydä myös mieheni vanhemmilla piipahtamassa. Olenko tosiaan nyt itsekäs kun en ole koko joulua äitini seurassa?

Tunnen olevani inhottavassa tilanteessa kun olen äitini ainut lähiomainen, ja hän on aika masentunut. Mutta jos ajattelen aina vain äitiäni, en pysty juhlapyhinä tekemään mitään muuta kuin viettämään hänen kanssaan aikaa. Jos käyn mieheni sukulaisilla, olen itsekäs enkä ajattele muita kuin itseäni.