Lue keskustelun säännöt.
Ruumiin hyvinvointi vaikuttaa myös mielenterveyteen. Tuossa eräässä ketjussa yksi lynkattiin
26.07.2007 |
kun kehotti ahdistuksesta kärsivää miettimään elämäntapojaan.
On aivan totta, että epäterveellinen, rytmitön elämä voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja muita mielenterveysongelmia.
Kofeiini, tupakka, liian rasvainen ruokavalio, liian vähän vitamiineja ja raitista ilmaa. Ne kaikki vaikuttavat myös aivoihin, joista moni häiriö on peräisin.
On tärkeää olla tasapainossa niin ruumiillisesti kuin henkisestikin, ja nämä kaksi ovat riippuvaisia toisistaan.
Huomaatte kai miten tulee tosi pöhnä olo jos joutuu olemaan koko päivän sisällä, jos normaalisti ulkoilee päivittäin? Jo yksi päivä vaikuttaa! Jos jää vain sisätiloihin niin siihen tottuu: aivojen ja ruumiin normaalitilaksi tulee keskivertoa ahdistuneempi ja sairaalloisempi tila, mitä pienet asiat horjuttaa helpommin, ja tästä aiheutuu kurjissa tapauksissa paniikkia, ahdistusta, masennusta, ärstymystä...
Kommentit (12)
Nuorena kun mulla oli masennusta ja nukahtamisvaikeuksia, niin kellään ei tullut mieleen tarkistaa mun elämäntapoja tai mahdollisia muita sairauksia. Pääsähän mulla vaan oli vikaa...
No, nyt olen kovasti yrittämässä muuttaa tapojani, ne nimittäin ovat olleet aivan kamalat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdeksi mielenterveysongelmien kasvun ja erityisesti masennuksen lisääntymisen syyksi on esitetty, että ihmiset eivät tee enää ruumiillista työtä ja ovat vähemmän ulkona.
Uskon, että se on osaltaan totta.
Esim B6 vitamiinit auttaa alakuloisuuteen. Mutta ongelma on se, että kun on jo liian masentunut ja väsynyt ei enää jaksa tarttua mihinkään. Ennaltaehkäisevänä keinona hyvät elintavat ovatkin tosi tärkeitä.
Heti tulee aprempi mieli kun jaksaa kävellä vaikka ihan pienen lenkin tai kauppaan ees taas. Pikkuhiljaa voi parantaa rytmejä.. ja uni on myös tosi tärkeää ja se milloin nukkuu, esim yötyöläiset stressaantuvat paljon nopeammin, sitä ei kauaa jaksa, tai se vahingoittaa...
on kuitenkin vaikeaa pitää yllä oikeasti hyviä elämäntapoja, varsinkin ruoasta on niin helppo lipsua, mutta kunhan edes jotenkin pitää perusjututista huolta, sekin auttaa!
Kyllä mäkin tiedän, että voisin paremmin, jos eläisin terveemmin. Olen masentunut ja ahdistunut ja fobiat jyllää. Poltan tupakkaa, en jaksa syödä terveellisesti, pakotan itseäni oksentamaan, en enää juuri poistu kotoa (liikkumaan tai raittiiseen ilmaan) muuten kuin kauppaan, terapiaan tai muille välttämättömille jutuille. En saa öisin juuri nukuttua (sentään olen lopettanut unilääkekierteen) ja päivisin juon kamalat määrät kahvia, ihan vaan että pysyn hereillä. Vedän liikaa särkylääkkeitä. Unohtelen lääkitystäni.
Tää ei ole kuitenkaan mulla niin päin, ettäkö huono olo olisi suoraan seurannut elintavoista. Sen sijaan elintavat ovat luisuneet luisumistaan, kun olo on mennyt huonommaksi. Totta kai tiedän, että mielikin piristyisi, jos jotenkin saisi itseään niskasta kiinni, ja eläisi terveellisemmin. Niskasta kiinni ottamiset vaan eivät oikein ota toimiakseen - oon vaan niin luuseri kai sitten. Oon " ylpeä" , että saan itseni suihkuun ja muistan harjata hampaat...
Toivon kovasti, että psykoterapian ja muun hoidon myötä saan voimaa siihenkin, että jaksan pitää huolta fyysisestäkin terveydestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sinnittelet päivän kahvitta väsynä ja painut pehkuihin klo 21. Kaikki normaali elämä alkaa unirytmistä. Päivällä toimitaan ja yöllä nukutaan.
Tiedän kyllä, että ei pitäisi. Nukuinkin tossa päiväuniaikaan torkut itsekin, mutta muuten en voi nyt ruveta päiväsellä nukkumaan.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän sen, sillä olen hoitanut mielenterveyttäni aktiivisesti kaikki aikuisvuoteni, kunnes pienten vauvojen myötä liikkumaan pääsy tuli mahdottomaksi univelkojen ja oman ajan puutteen vuoksi.
Vaikea masennushan siitä seurasi eikä helpottanut suklaan ja keksien syöminen ja sillä hankitut 25 lisäkiloa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en oikein osannut muotoilla sanojani, mutta tätä juuri tarkoitin t. se joka lynkattiin
Mulla on itselläni esim. psykiatrinen omahoitaja, joka (toisin kuin psykoterapeutti) ei koeta kaivella päätäni sen kummemmin, vaan nimenomaan tukea normaalin elämän jutuissa. Kyllä hän ainakin koettaa kovasti kannustaa etsimään hyvää päivärytmiä, vähentämään kahvinjuontia, syömään säännöllisesti ja terveellisesti, lähtemään edes lyhyille kävelylenkeille yms. Parempina aikoina " tottelenkin" häntä ihan kivasti. Nyt just taas tällä hetkellä ei vaan oikein suju.
8/10
TIEDÄN että voisin paremmin jos huolehtisin itsestäni ja ruokavaliostani enemmän.