Lue keskustelun säännöt.
Miksi lasta ei saa opettaa tällä tavoin:
16.12.2016 |
Jos lapsi kiukuttelee ja tekee jotain pahaa, vaikka rikkoo tahallaan jotain. Miksi lasta ei saa rangaista niin, että sanoo "Nyt kun et uskonut ja rikoit tavaran x vaikka sinua kielsin. Minulla oli sinulle yllätys (lelu/jätski/uimahalliin meno), mutta nyt et sitä saa, koska käyttäydyit tyhmästi". Eli sellaisen asian jota lapsi ei ole etukäteen tiennyt, niin sen sanominen. Jos ymmärsitte mitä tarkoitan. Tuli ihan mieleeni vain, en itse tee tätä, mutta siis miksi näin ei saisi tehdä? Olisi mukava saada vastauksia perustelujen kanssa :)
Kun siis, eihän oikeassa elämässäkään aina tiedä, mitä hyvää olisi saanut jos olisit käyttäytynyt oikein. Niin en siis ymmärrä miksi näin ei saisi tehdä.
Kommentit (31)
Koska se yllätys on täysin evvk, kun siitä ei oltu aikaisemmin puhuttu. Miksi "rangaista" jonkin sellaisen pois ottamisella, mitä ei koskaan ollutkaan? Ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuossa tilanteessa sanoisin (jotain mennyt rikki, kielloista huolimatta,) että nyt kun sen kuitenkin rikoit, niin a) arestiin tottelemattomuudesta ja b) anteeksipyynti siltä kenen tavara tai ehkä jopa mahdollisesti c) lapsen omista tavaroista joku korvaava tilalle. Jos kyseessä jokin muu kuin toisen lelu, esim kahvikuppi tippuu pöydältä, niin lapsi saa imuroida ja siivota sotkut ja pyytää anteeksi. Jos kyseessä on lapsen oma lelu, niin sen menetys on jo tarpeeksi iso rangaistus lyhyen arestin/mietintä/keskustelutuokion kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit saanut miljoona euroa jos et olisi lukenut tätä viestiä. Nyt se meni sinulta sivu suun. Harmi.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei ole hyvä tapa siksi, että muistuttaa pikemminkin kostoa kuin oikean ja väärän opettamista. Meidän yhteiskunnassamme ei muutenkaan käytetä "silmä silmästä, hammas hampaista" -periaatetta, joten sitä ei kannata lapselleenkaan opettaa.
Kiitos vastauksesta! Miksi sinun mielestäsi muistuttaa enemmän kostoa, kuin "normaalia" rangaistusta?
t.ap
Lapsia ei saa opettaa nykyisin millään tavoin. Kaikki traumatisoi tai kasvattaa kieroon.
Onneksi minulla ei ole lapsia. En jaksaisi lässyttää heille teennäisesti ja katsoa vierestä kun tuhoavat asunnon ja kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei ole hyvä tapa siksi, että muistuttaa pikemminkin kostoa kuin oikean ja väärän opettamista. Meidän yhteiskunnassamme ei muutenkaan käytetä "silmä silmästä, hammas hampaista" -periaatetta, joten sitä ei kannata lapselleenkaan opettaa.
Millä tavalla tuo silmä silmästä juttu liittyy tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisit saanut miljoona euroa jos et olisi lukenut tätä viestiä. Nyt se meni sinulta sivu suun. Harmi.
Tämä ei mielestäni ollut kovin hyvä kommentti. Ei mielestäni liittynyt tähän.
vierailija kirjoitti:
Koska se yllätys on täysin evvk, kun siitä ei oltu aikaisemmin puhuttu. Miksi "rangaista" jonkin sellaisen pois ottamisella, mitä ei koskaan ollutkaan? Ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuossa tilanteessa sanoisin (jotain mennyt rikki, kielloista huolimatta,) että nyt kun sen kuitenkin rikoit, niin a) arestiin tottelemattomuudesta ja b) anteeksipyynti siltä kenen tavara tai ehkä jopa mahdollisesti c) lapsen omista tavaroista joku korvaava tilalle. Jos kyseessä jokin muu kuin toisen lelu, esim kahvikuppi tippuu pöydältä, niin lapsi saa imuroida ja siivota sotkut ja pyytää anteeksi. Jos kyseessä on lapsen oma lelu, niin sen menetys on jo tarpeeksi iso rangaistus lyhyen arestin/mietintä/keskustelutuokion kanssa.
Tämä oli hyvä kommentti, kiitos. Mutta miksi se pitäisi etukäteen tietää? Mitä tarkoitat tuolla että "mitä ei koskaan ollutkaan"? Eikä sitä pois oteta, vaan ilmoitetaan että "nyt kun puheesta huolimatta et uskonut ja toimit väärin, et saa tätä kivaa juttua, jonka olisit muuten saanut". Eikö tuosta voi lapsi ottaa opikseen, että kannattaisi käyttäytyä kunnolla?
En todellakaan haasta täällä mitään riitaa, vaan ihan aidosti kiinnostaa teidän mielipiteet.
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei ole hyvä tapa siksi, että muistuttaa pikemminkin kostoa kuin oikean ja väärän opettamista. Meidän yhteiskunnassamme ei muutenkaan käytetä "silmä silmästä, hammas hampaista" -periaatetta, joten sitä ei kannata lapselleenkaan opettaa.
Kiitos vastauksesta! Miksi sinun mielestäsi muistuttaa enemmän kostoa, kuin "normaalia" rangaistusta?
t.ap
Ainakin itse pidän lastenkasvatuksessa tärkeänä sitä, että lapset oppivat vanhempien esimerkistä myös, sitä, miten ongelmatilanteissa toimitaan. Yleensä kai aikuiset pyrkivät jotain rikottuaan tavalla tai toisella hyvittämään aiheuttamansa haitan. Siksi opettaisin mieluummin sellaisen tavan.
Itse ainakin voisin pyytää toista aikuista ihmistä korvaamaan aiheuttamansa vahingon, mutten kyllä ikinä sanoisi, että "olin ajatellut mennä kanssasi teatteriin, mutta nyt en kyllä sitten menekään" tmv. Koska en myöskään halua, että lapseni toimisi jälkimmäisellä tavalla, en halua antaa siihen mallia.
Vierailija kirjoitti:
vierailija kirjoitti:
Koska se yllätys on täysin evvk, kun siitä ei oltu aikaisemmin puhuttu. Miksi "rangaista" jonkin sellaisen pois ottamisella, mitä ei koskaan ollutkaan? Ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuossa tilanteessa sanoisin (jotain mennyt rikki, kielloista huolimatta,) että nyt kun sen kuitenkin rikoit, niin a) arestiin tottelemattomuudesta ja b) anteeksipyynti siltä kenen tavara tai ehkä jopa mahdollisesti c) lapsen omista tavaroista joku korvaava tilalle. Jos kyseessä jokin muu kuin toisen lelu, esim kahvikuppi tippuu pöydältä, niin lapsi saa imuroida ja siivota sotkut ja pyytää anteeksi. Jos kyseessä on lapsen oma lelu, niin sen menetys on jo tarpeeksi iso rangaistus lyhyen arestin/mietintä/keskustelutuokion kanssa.
Tämä oli hyvä kommentti, kiitos. Mutta miksi se pitäisi etukäteen tietää? Mitä tarkoitat tuolla että "mitä ei koskaan ollutkaan"? Eikä sitä pois oteta, vaan ilmoitetaan että "nyt kun puheesta huolimatta et uskonut ja toimit väärin, et saa tätä kivaa juttua, jonka olisit muuten saanut". Eikö tuosta voi lapsi ottaa opikseen, että kannattaisi käyttäytyä kunnolla?
En todellakaan haasta täällä mitään riitaa, vaan ihan aidosti kiinnostaa teidän mielipiteet.
t.ap
Lapsi ei odottanut saavansa mitään, joten sanomalla lapselle, ettet saa mitään on ihan turhaa. Jos lapsella ei ole maitoa mukissa, niin se, että sanot, ettei sinulla ole maitoa mukissa, ei tunnu miltään, se ei ole mikään rangaistus. Se on toteamus.
Jos olet kertonut aikaisemmin, että menette huvipuistoon, lapsi käyttäytyy huonosti ja vaikka sanot, että jos jatkat, ette mene huvipuistoon. Lapsi jatkaa huonoa käytöstä, ja sanot ettette mene huvipuistoon = rangaistus. Lapsella oli tulossa oleva huvipuistoreissu, nyt ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tulee varmasti miljoona alapeukkua ja curling-mamman leima otsaan, mutta meidän lapsille on se tavaran rikki meno ollut ihan riittävä rangaistus. Eivät tosin ole muutenkaan koskaan yrittämällä yrittäneet rikkoa tavaroitaan.
Jos on pakko rangaista, sen olisi syytä jotenkin opettaa syy-seuraussuhteita. Tyyliin jos rikkoo pyöränsä, joutuu kävelemään. Tuollainen "etpä saakaan kivaa yllätystä x" vain hämärtää niitä. Lapsihan alkaa odottaa kivoja yllätyksiä palkinnoksi vain siitä, ettei perseile.
Teet sillätavoin kuin sinusta oikealta tuntuu.
Jos rupeat täältä häiriintyneiden ja yksinkertaisten ihmisten palstalta mitään kasvatusneuvoja kyselemään ja niitä vielä käytäntöön panemaan, olet huono äiti ja sinusta pitäisi melkein tehdä lasuilmo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit saanut miljoona euroa jos et olisi lukenut tätä viestiä. Nyt se meni sinulta sivu suun. Harmi.
Tämä ei mielestäni ollut kovin hyvä kommentti. Ei mielestäni liittynyt tähän.
"Yllätyksen" todenmukaisuuteen voi luottaa ihan yhtä paljon kuin aloituksen skenaariossa. Olitko oikeasti saamassa miljoonan? Oliko lapsi oikeasti saamassa yllätyksen? Annetaanko lapselle mitään mahdollisuutta korjata tilanne ja saada se mukamas sivu suun mennyt kiva juttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei ole hyvä tapa siksi, että muistuttaa pikemminkin kostoa kuin oikean ja väärän opettamista. Meidän yhteiskunnassamme ei muutenkaan käytetä "silmä silmästä, hammas hampaista" -periaatetta, joten sitä ei kannata lapselleenkaan opettaa.
Kiitos vastauksesta! Miksi sinun mielestäsi muistuttaa enemmän kostoa, kuin "normaalia" rangaistusta?
t.ap
Ainakin itse pidän lastenkasvatuksessa tärkeänä sitä, että lapset oppivat vanhempien esimerkistä myös, sitä, miten ongelmatilanteissa toimitaan. Yleensä kai aikuiset pyrkivät jotain rikottuaan tavalla tai toisella hyvittämään aiheuttamansa haitan. Siksi opettaisin mieluummin sellaisen tavan.
Itse ainakin voisin pyytää toista aikuista ihmistä korvaamaan aiheuttamansa vahingon, mutten kyllä ikinä sanoisi, että "olin ajatellut mennä kanssasi teatteriin, mutta nyt en kyllä sitten menekään" tmv. Koska en myöskään halua, että lapseni toimisi jälkimmäisellä tavalla, en halua antaa siihen mallia.
Ja tämän siis kirjoitti numero 2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit saanut miljoona euroa jos et olisi lukenut tätä viestiä. Nyt se meni sinulta sivu suun. Harmi.
Tämä ei mielestäni ollut kovin hyvä kommentti. Ei mielestäni liittynyt tähän.
Minusta se taas osui villakoiran ytimeen.
On hölmöä rangaista lasta fiktiivisellä yllätyksellä, josta lapsi ei ole aiemmin edes tiennyt. Lapsen pitäisi tietää, mikä on kiellettyä ja miten rikkomuksista rangaistaan, ex tempore rankaisu tekee lapsen elämästä ei-ennakoitavaa ja turvatonta.
Joten tuollaisilla rankaiseminen vaikuttaa enemmänkin vittuilulta ja kostolta.
Mutta toki, tuo on helpompaa kuin keskustella lapsen kanssa siitä, mikä meni väärin ja antaa asiaankuuluva, KONKREETTINEN rangaistus. Aika moni vanhempi menee nykyään siitä yli, mistä aita matalin.
Joten siinä mielessä tuo kommentti oli enemmän kuin osuva.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Olisit saanut miljoona euroa jos et olisi lukenut tätä viestiä. Nyt se meni sinulta sivu suun. Harmi.
Lapsi kyllä ymmärtää, kun häntä kielletään ja sanotaan toistuvasti mikä on väärin ja mikä oikein. Ja jos siitä huolimatta ei usko kieltoja ja tekee tahallaan pahojaan, niin rangaistus on paikoillaan.
Ei se mene mitenkään niin, että tuijotetaan vain lasta, ja kun lapsi tekee tai sanoo jotain, karjaistaan "HAA! NYT TEIT VÄÄRIN, ET SAA TÄTÄ KARKKIA MINKÄ OLISIT SAANUT JOS OLISIT TEHNYT NIINKUIN MINÄ AJATTELIN!"
Eli tämä sun kommentti ei oikein toimi.
Palkinto saadaan hyvästä käytöksestä. Olematonta palkintoa ei voi viedä pois jos käytös ei kohtaa odotusta.
Aikuisten elämästä: Saat palkkaa 2500€/kk mutta jos jätät tulematta töihin (muuten kuin sairausloma) 2 päivänä palkasta poistetaan 2 päivän osuus, eikös vain?
Jos saat palkkaa 2500€/ kk ja jätät tulematta töihin (muuten kuin sairausloma) 2 päivänä, pomo ilmoittaa ettet saakaan suunniteltua yllätysbonaria olkoot vaikka 200€/jouluna kun jätit tulematta.
Normaalistihan saisit varoituksen joka tässäkin tapauksessa olisi ehkä harkinnan arvoinen asia kun lapsesta on kyse. Vai kuinka?
Muuten kasvatusasiantuntijat ovat sitä mieltä, että palkinnoillakaan ei pitäisi kiristää. Esimerkiksi jos sanoo, että "Pääset huvipuistoon jos käyttäydyt nätisti Aino-tädin luona", pitää olla henkisesti valmistautunut siihen, että myös vie lapsen huvipuistoon.
Koska
A) Nätisti käyttäytyminen on lapselle aivan liian abstrakti käsite.
B) Jos lapsi menee ja yrittää käyttäytyä nätisti ja epäonnistuu, hänelle muodostuu käsitys, ettei hän _voi_ käyttäytyä nätisti, koska ei vaan osaa.
Uskon vahvasti siihen, että positiivisella vahvistamisella ja ikätasoisesti selittämällä ja perustelemalla päästään parhaaseen lopputulokseen, jossa lapsi alkaa itse tarjota haluttuja käytöksiä.
Jos taas rankaisuista puhutaan, tuo negatiivinen rankaisu (poistetaan jotain kivaa) on ehkä millin parempi kuin positiivinen rankaisu (lisätään epämiellyttävää). Rankaisuja parempi ja positiivista vahvistamista huonompi malli voisi olla negatiivinen vahvistaminen, missä epämiellyttävyys loppuu, kun käytös muuttuu halutuksi (esim. pääsee pois jäähyltä).
Tuo positiivinen vahvistaminen vaatii alkumetreillä kasvattajalta enemmän ponnistuksia, mutta taatusti johtaa parhaaseen lopputulokseen eli työ palkitsee kyllä tekijänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit saanut miljoona euroa jos et olisi lukenut tätä viestiä. Nyt se meni sinulta sivu suun. Harmi.
Tämä ei mielestäni ollut kovin hyvä kommentti. Ei mielestäni liittynyt tähän.
Minusta se taas osui villakoiran ytimeen.
On hölmöä rangaista lasta fiktiivisellä yllätyksellä, josta lapsi ei ole aiemmin edes tiennyt. Lapsen pitäisi tietää, mikä on kiellettyä ja miten rikkomuksista rangaistaan, ex tempore rankaisu tekee lapsen elämästä ei-ennakoitavaa ja turvatonta.
Joten tuollaisilla rankaiseminen vaikuttaa enemmänkin vittuilulta ja kostolta.
Mutta toki, tuo on helpompaa kuin keskustella lapsen kanssa siitä, mikä meni väärin ja antaa asiaankuuluva, KONKREETTINEN rangaistus. Aika moni vanhempi menee nykyään siitä yli, mistä aita matalin.
Joten siinä mielessä tuo kommentti oli enemmän kuin osuva.
Ohis
Miksi siitä yllätyksestä pitäisi siis tietää aiemmin?
Eikö se ole ok, että kun tekee pahojaa, tulee rankaisu, joka tuntuu pahalta ja opettaa olemaan hölmöilemättä? Vai mikä on rankaisun tarkoitus?
t.ap
Mun mielestä ei ole hyvä tapa siksi, että muistuttaa pikemminkin kostoa kuin oikean ja väärän opettamista. Meidän yhteiskunnassamme ei muutenkaan käytetä "silmä silmästä, hammas hampaista" -periaatetta, joten sitä ei kannata lapselleenkaan opettaa.