Onko sadomasokistin kärsimys oikeaa kärsimystä?
Seksuaaliset (sado-)masokistit määrittelevät tarkoin, millaista kärsimystä haluavat, millä aikataululla ja kuinka suurella voimalla aiheutettuna. He valitsevat lisäksi itse, kuka kipua/alistamista/nöyryytystä tms. aiheuttaa ja millaisissa olosuhteissa. Sadomasokistit hallinnoivat koko tapahtumasarjaa turvasanoilla ja muilla etukäteen sovituilla koodeilla.
Sadomasokistit sanovat nauttivansa kärsimyksestä ja toisinaan heihin viitataan poikkeuksellisen älykkäinä ja rohkeina oman tiensä kulkijoina, jotka eivät pelkää ihmiselon varjopuolta: kärsimystä.
Mutta onko näin? Onko sadomasokistinen kärsimys oikeaa kärsimystä? Vai jääkö kärsimyksen ydin pois, jos siitä tehdään "mittatilauskokemus"?
Kommentit (9)
Olennaista kärsimyksessä on sen hallitsemattomuus. Sen takia s/m-kärsimys ei ole oikeaa kärsimystä.
Tietenkin se periaatteessa on tuota. Mutta jos turvaamaa ei olisi voisi toinen kuolla tai vammaista jotenka se turvasana turvaa myös tuomiolta ja ikäviltä asioilta.
Emmehän me tiedä kuinka paljon sm henkilöt saavat tyydytystä sellaisessa tapahtumassa jossa on nöyryytystä yms ilman väkivaltaa. Esim työsuhde tms.
Henkilöhän haluaa olla alistettu joten hän myös siksi hakee seuraa alistavista.
Kyllä tuska varmasti on oikeaa muuta joillain tuskan kokemisen kynnys kasvaa ja halutaan että se on entistä pahempaa.
Nauttivat kivusta, joka ei välttämättä heille ole kärsimystä. Kärsiminen ja nauttiminen ovat mielestäni vastakohtia. Asioista voi nauttia tai kärsiä
En minä sitä kärsimiseksi sanoisi vaan kivuksi.
Minä näen kivun ja nautinnon rajan hyvin häilyvänä, mutta kärsimykseksi en sitä koe.
Alistettu hallitsee koko ajan tilannetta turvasanoineen ja määrittelee rajat kivulleen. En kutsuisi kärsimykseksi, kivuliaaksi kyllä.
Olisihan se varmaan mukava kesken synnytyksen huutaa turvasana ja lähteä menemään. Siis oikea kärsimys on hallitsematonta kipua, ei voi tietää milloin loppuu tai edes milloin alkaa.
Vähän sama asia kuin huvipuistolaitteissa, sydän hakkaa ja pelkäät hullun lailla mutta tiedät että se loppuu kohta. Luistelet autolla alamäkeen jarruttomassa autossa, sydän hakkaa ja pelkäät hullun lailla mutta et voi tietää päättyykö matka rotkoon vai hiljeneekö vauhti itsekseen ilman että kuolet.
Hallittu kärsimys/pelko ei ole ihan oikeaa mutta kuka sitä oikeaa tässä tapauksessa haluaisikaan.
Olisipa hammaslääkärin penkissäkin turvasana.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa hammaslääkärin penkissäkin turvasana.
On, se on: puudutus!
Eihän tuo mitään kärsimystä ole :D