Lue keskustelun säännöt.
Äitini on psykoottinen-kaipaisin tukea
14.12.2016 |
Olen siis 22-vuotias. Äidilläni on psykoosi, hänen isänsä oli skitsofreenikko. Olen korkeakouluopiskelija. Tuntuu, että kaikki hajoaa, en kestä enää, olen täysin menettänyt äitini. Olisi parempi, jos hän olisi kuollut, kuin että hän joutuu elämään mielisairaana raskailla neuroleptilääkityksillä. Tämä asia tuhoaa perheeni, isäni ja veljeni. Tunnen niin suurta avuttomuutta ja kauhua kun joudun seuraamaan tilannetta. Isäni ei eroa äidistäni, en ymmärrä minkä takia, no tämä on heidän välisensä asia. Haluaisin unohtaa koko tämän asian, sillä en pysty käsittelemään tätä. Onkohan mun mahdollista päästä kunnallisen kautta terapiaan käsittelemään tätä asiaa ja sen tuomaa häpeää ja ahdistusta, niin että oma opiskelukykyni säilyy? Sairauden aiheuttama stigma ei edes ole pahinta, vaan se mitä perheeni joutuu kokemaan.
Kommentit (18)
Soita terveyskeskukseen huomenna. Jos rahaa niin yksityiselle.
Sinuna koittaisin unohtaa äidin, luota siihen että isäsi huolehtii hänestä. Pidä vain isään yhteys ja tue häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteys finfamiin sieltä saa omaiset tukea nopealla aikataululla. Äitisi tilanne muuttuu ja hän saa hoitoa. Huomaat että ei hän ole minnekkään palaa takaisin kun psykoosi väistyy/ saadaan hallintaan.
Sinusta äitisi olisi parempi kuolla kuin saada sairauteensa hoitoa? Ja sinusta isäsi pitäisi hylätä sairas äitisi? Just.
No, skitsofrenia ja psykoositaipumus periytyvät. Tsemppiä. Kyllä noilla spekseillä saa keskusteluapua, mutta vain hoitsulta (lähihoitaja, terveydenhoitaja tai parhaimmillaan sairaanhoitaja). Tuettuun psykoterapiaan päähee vain, jos itsellä on psykiatrinen diagnoosi.
Et sinä äitiäsi menetä, hän on edelleen rakas äitisi ja muutakin kuin sairaus.
Kun psykoosi saadaan helpottamaan ja lääkitys ym. muu hoito kohdilleen, hän voi elää hyvinkin normaalia elämää.
Olisi varmasti hyvä päästä puhumaan, ihan jo senkin takia että sinulla on itselläsikin alttius sairastua vakavasti psyykkisesti.
En osaa sanoa mistä voisit saada tuota apua, opiskelijana varmaan ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon.
Reagoit aika voimakkaasti kun sanot toivovasi äitisi ennemmin olevan kuollut, ei psykoosi nyt niiin kamala asia ole ja yllättävän yleinen sairaus.
Ihan turhaan sitä häpeät,viittaa vähän siihen että sinulla on huono itsetunto.
Kannattaa keskittyä sen itsetunnon parantamiseen, koska siinä ei todella ole mitään hävettävää että äitisi on sairastunut psyykkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistuksen ymmärrän, mutta miksi häpeät? Häpeän tunne on opettettua, siihen liittyy myös ahdistuksesi, vika ei ole sinussa, ymmärrätkö? Normikuvio, et tarvi välttämättä terapiaa, paitsi jos huvittaa maksaa samasta, mitä täälläkin älytään ja muutamat on elämässään samat kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Sinusta äitisi olisi parempi kuolla kuin saada sairauteensa hoitoa? Ja sinusta isäsi pitäisi hylätä sairas äitisi? Just.
No, skitsofrenia ja psykoositaipumus periytyvät. Tsemppiä. Kyllä noilla spekseillä saa keskusteluapua, mutta vain hoitsulta (lähihoitaja, terveydenhoitaja tai parhaimmillaan sairaanhoitaja). Tuettuun psykoterapiaan päähee vain, jos itsellä on psykiatrinen diagnoosi.
Eivät automaattisesti periydy. Usein sekoitetaan kasvatusmetodit periytyvyyteen. Elämäntavan ja opit ovat opittuja, skitson vanhemman taipumuksia joko ottaa tai ei, siihen vaikuttaa ympäristö melkolailla. Siis se oma suojeltu persoona, pääseekö tervettä ympäristöä kokemaan skitson vaikutuspiirissä ja siten moralisoimaan itseään kohtaan, mikä elämäntapa on hyväksi ja mikä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinusta äitisi olisi parempi kuolla kuin saada sairauteensa hoitoa? Ja sinusta isäsi pitäisi hylätä sairas äitisi? Just.
No, skitsofrenia ja psykoositaipumus periytyvät. Tsemppiä. Kyllä noilla spekseillä saa keskusteluapua, mutta vain hoitsulta (lähihoitaja, terveydenhoitaja tai parhaimmillaan sairaanhoitaja). Tuettuun psykoterapiaan päähee vain, jos itsellä on psykiatrinen diagnoosi.
Eivät automaattisesti periydy. Usein sekoitetaan kasvatusmetodit periytyvyyteen. Elämäntavan ja opit ovat opittuja, skitson vanhemman taipumuksia joko ottaa tai ei, siihen vaikuttaa ympäristö melkolailla. Siis se oma suojeltu persoona, pääseekö tervettä ympäristöä kokemaan skitson vaikutuspiirissä ja siten moralisoimaan itseään kohtaan, mikä elämäntapa on hyväksi ja mikä ei.
Muistan jostain lukeneeni, että psykoosin/mielisairauden synnyssä perimällä eli alttiudella oli n.30-40% merkitys ja ympäristöllä 60-70%.
En muista ihan tarkkoja prosentteja, mutta jokatapauksessa ympäristöllä oli paljon suurempi vaikutus sairastumiseen tai sairastomattomuuteen kuin geeneillä.
Aika rankka paikka ja ymmärrän, että toivot nopeaa ratkaisua.
Siskollani oli psykoottinen masennus ja hän oli osastolla. Mietin itsekin kuinka jaksan/pystyn sopeutumaan tilanteeseen. Miten kohdata siskoni sairaus ja sekavuus.
Hae itsellesi keskusteluapua. Kun alat voida paremmin niin tilanne ei tunnu liian raskaalta. Löytyisikö joku vertaistukiryhmä myös tueksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota YTH:n yhteyttä. Saat varmaan sieltä ajan, kun kerrot tilanteesi. Tuonne finfamiin kannattaa ottaa myös yhteyttä, saat sieltä tukea, ja huomaat että et ole yksin.
Kun äiti saa hoitoa, hän kuntoutuu. Hienoa, että isäsi jaksaa seisoa äidin rinnalla. Voimia sinulle!
Ensinnäkin psykoosi voi muokata ihmisestä toisenlaisen, jota voi olla hankala tuntea. Varjon entisestä. Erilailla käyttäytyvän. Samaten vahvat lääkkeet voi muuttaa ihmistä. On myytti että kaikille olisi oikea lääke tai psykoosi vaan hoidetaan kun lääkitys menee kohdilleen.
Skitsofreenikon läheisillä voi olla yhtä vaikeaa kuin jonkun dementiaa/alzheimeria sairastavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kurkkaapa www.finfami.fi
Mitäs sitten, kun narsistinen äiti on psykoottinen? Ei taida autta yhteisterapiat, koska äiti ei ikinä sellaiseen lähtisi. Äidillä on vain omaterapia, jossa hän pyörittää terapeuttia miten haluaa ja selittää muille, miten terapeuttikin antaa diagnooseja kuolleille sukulaisille, joista terapeutti ei tiedä mitään.
Irlannissa oli julkisuuskampanja jossa jaettiin tietoa mielenterveyshäiriöihin sairastuneista. Kampanjan tulos oli todella positiivinen!
Miksi Suomessa ei järjestetä samanlaista kampanjaa? Ennakkoluulot ja häpeä varmasti vähenisivät sekä itsemurhat!. Avoimuus ja tieto auttaisi meitä kaikkia.
Jokaisella meistä on suvussa mielenterveyshäiriöön sairastunut ja osalla voi olla monta.
Miksi siis vaieta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin psykoosi voi muokata ihmisestä toisenlaisen, jota voi olla hankala tuntea. Varjon entisestä. Erilailla käyttäytyvän. Samaten vahvat lääkkeet voi muuttaa ihmistä. On myytti että kaikille olisi oikea lääke tai psykoosi vaan hoidetaan kun lääkitys menee kohdilleen.
Skitsofreenikon läheisillä voi olla yhtä vaikeaa kuin jonkun dementiaa/alzheimeria sairastavan.
Voi olla, mutta yhtälailla voi olla että äiti parantuu ja kuntoutuukin ihan hyvin.
Psykoosiin sairastuneista kuitenkin selvä vähemmistö on heitä, joiden toimintakyky alenee huomattavasti ja "mikään hoito ei auta".
Ehkä ei kannata heti maalailla piruja seinille ja ajatella pahinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinusta äitisi olisi parempi kuolla kuin saada sairauteensa hoitoa? Ja sinusta isäsi pitäisi hylätä sairas äitisi? Just.
No, skitsofrenia ja psykoositaipumus periytyvät. Tsemppiä. Kyllä noilla spekseillä saa keskusteluapua, mutta vain hoitsulta (lähihoitaja, terveydenhoitaja tai parhaimmillaan sairaanhoitaja). Tuettuun psykoterapiaan päähee vain, jos itsellä on psykiatrinen diagnoosi.
Eivät automaattisesti periydy. Usein sekoitetaan kasvatusmetodit periytyvyyteen. Elämäntavan ja opit ovat opittuja, skitson vanhemman taipumuksia joko ottaa tai ei, siihen vaikuttaa ympäristö melkolailla. Siis se oma suojeltu persoona, pääseekö tervettä ympäristöä kokemaan skitson vaikutuspiirissä ja siten moralisoimaan itseään kohtaan, mikä elämäntapa on hyväksi ja mikä ei.
AP:lla on pelkästään geneettisesti kymmenkertaistunut riski sairastua skitsofreniaan. Jo älynväläys "eivät automaattisesti periydy" paljasti, että tämä keskustelu genetiikasta meni vessasta alas ennen kuin alkoikaan.
Vierailija kirjoitti:
Irlannissa oli julkisuuskampanja jossa jaettiin tietoa mielenterveyshäiriöihin sairastuneista. Kampanjan tulos oli todella positiivinen!
Miksi Suomessa ei järjestetä samanlaista kampanjaa? Ennakkoluulot ja häpeä varmasti vähenisivät sekä itsemurhat!. Avoimuus ja tieto auttaisi meitä kaikkia.
Jokaisella meistä on suvussa mielenterveyshäiriöön sairastunut ja osalla voi olla monta.
Miksi siis vaieta?
Kannatan juuri avoimuuden vuoksi. Itsemurhien takana on ahdistuneisuus, jota tekevät mm. narsistivanhemmat. Nämä vanhemmat näyttävät ulospäin aina hyviltä, todellisuus muuta, miten kohtelevat lapsiaane eriarvoisesti. Yleensäkin, että kaikista ihmisyyden nurjistakin puolista olisi itsekullakin rohkeutta puhua avoimesti, auttaisi sekä itseä, läheisiä että ympäristöä.
Mun isä on skitsofreenikko ja sisaruksellani ollut useita psykooseja. Nää asiat ja tilanteet voi olla ihan kauheita, mutta sun elämä ei pääty tähän.
Tärkeintä on, että pidät nyt huolta itsestäsi. Kuulostaa siltä että voit aika huonosti. Älä stressaa isäsi voinnista äläkä pakota itseäsi tapaamaan äitiäsi, jos se ahdistaa liikaa. Älä tunne syyllisyyttä mistään. Puhu veljesi kanssa tilanteesta jos pystyt, jakakaa tunteitanne ja tukekaa toisianne, jos teillä on sellaiset välit että tuo on mahdollista. Voit periaatteessa saada Kelan tukemaa terapiaa asian käsittelyyn, mutta tarvitset siihen lääkärin lausunnon ja esim. masennusdiagnoosin. Nopeammin tukea saat esim. oppilaitoksesi terveydenhuollosta. Myös Fimfam, mielenterveyspotilaiden omaisten yhdistys on tosi hyvä. Hae apua mistä tahansa kunnes saat!
Skitsofreenikon lapsen todennäköisyys sairastua skitsofreniaan on 12% ja tauti puhkeaa yleensä ennen ikävuotta 30. Yksittäinen psykoosi on pienempi asia ja voi parantua täysin.
Ennen kaikkea pidä huolta itsestäsi, nyt ja tulevaisuudessa.
Kokeile YTHS:n kautta ensin. Jos ei onnistu niin terveyskeskuksen kautta.
Toivottavasti äitisi paranee, ja toivon sinulle voimia jaksaa tämä vaihe.