Lue keskustelun säännöt.
Tunteet solmussa kahden miehen kanssa
Vuoristorata
14.12.2016 |
Minulla on perustavanlaatuinen (tai ainakin siltä kovasti tuntuva) ongelma. Olen parisuhteessa mutta korviani myöten ihastunut toiseen mieheen. Ja tätä on jatkunut kauan ja tarina on monimutkainen, aloitanpa alusta:
Muutamia vuosia sitten olin vielä parisuhteessa, kun työn kautta tapasin tämän miehen. Silloinen parisuhteeni oli kovasti jo kuolemassa ja päädyinkin lopulta eroon osittain ihastumiseni takia.
Noh, aloitin sitten ”säätämisen” tämän uuden miehen kanssa. Hänkin oli juuri tahollaan eronnut ja vaikkei mitään silloin sanonutkaan, olen myöhemmin kuullut, että hän kipuili tuon eron takia vielä pitkään. Meillä oli aivan ihana kesä, jonka aikana suurinpiirtein asuin hänen luonaan. Tapasin häntä töissä ja vaikka yritimme olla salassa, työkaverimme kuitenkin tiesivät suhteesta. Halusin kuitenkin enemmän; halusin että mies sitoutuisi minuun ja voisimme virallisesti sanoa seurustelevamme. Minusta tuntui, ettei suhteemme ollut aito enkä oikein tiennyt onko hän vain minun kanssani vaiko oliko hänellä muita. Hän sanoi, että rakastaa minua, mutta ei halua nyt antaa asioiden vain olla. Minä hölmönä pitkään uskoin, että hän vielä haluaisi sitoutua, mutta niin ei koskaan käynyt. Lopulta aloin hermostua ja vaadin vastauksia. Mies hermostui ja lopulta päädyimme ”eroamaan” (vaikkemme koskaan kunnolla yhdessä olleetkaan).
Tuohon aikaan tapasin myös nykyisen mieheni. Aluksi vain tapailimme, mutta suhde alkoi syventyä. Kaipasin kuitenkin kovasti tätä ”kesämiestäni”, sillä hän sai minulle tunteen, jota kukaan ei ole koskaan aikaisemmin minulle saanut, enkä siis pystynyt sitoutumaan. Tapailin tällöin myös muita miehiä, sillä etsin kovasti rakkauden tunnetta, jota en kuitenkaan koskaan saanut. Tiedän, että tämä oli typerää, mutta halusin hieman katsoa muutakin tarjontaa, vaikka tämä syksyllä tapaamani mies oli jo hyvin ihastunut minuun.
Keväällä lämmittelimme uudestaan tunteitamme tämän kesämieheni kanssa. Tunteet olivat jälleen kuumia ja intohimoisia ja minun oli hyvä olla. Jälleen kerran epäilykseni kuitenkin heräsivät, sillä hän ei vieläkään halunnut sitoutua. Kapinamielessä tapailin myös syksyllä tapaamaani miestä. Kun tämä kesämies sitten jäi kiinni valehtelusta (hän oli ollut toisen naisen kanssa vaikka väitti muuta) murruin ja erosimme jälleen. Hän vaihtoi yksikköä työpaikallamme, emmekä nähneet koko kesänä. Jatkoimme tapailua syksyllä tapaamani miehen kanssa. Kesän lopussa aloimme tämän miehen kanssa seurustelemaan.
Seurustelua kesti seuraavan vuoden tammikuuhun asti, jolloin ”otimme taukoa” sen takia, etten saanut tunteitani kasaan. Kesämieheni oli jotenkin jäänyt minulle ”hampaankoloon” ja halusin vain olla yksin ja selvitellä ajatuksiani. Päätin, että nyt on pysyttävä sinkkuna ja annettava itselleni aikaa. Kävin treffeillä, mutta tein myös sen virheen, että olin intiimeissä yhteyksissä sekä kesämiehen, että tämän eksäni kanssa. Kesämies ei kuitenkaan vaikuttanut muuttuneen, joten en vienyt asiaa hänen kanssaan pidemmälle. Kesäkuussa aloimme jälleen virallisesti seurustelemaan tämän nykyisen mieheni (eli syksyllä tapaamani miehen, jonka olin jo kerran jättänyt) kanssa.
Jatkoa seuraavassa viestissä
Kommentit (2)
Vuoristorata kirjoitti:
Nyt tämä kesämieheni on jälleen ottanut yhteyttä. Hän on kertonut, että on viimeinkin valmis parisuhteeseen ja vaikka hänellä on tässä ollut monia naisia, minä olen se, jonka kanssa suhdetta voisi oikeasti ajatella. Hän on kertonut, että hänellä on edelleen tunteita minua kohtaan. Menin aivan sekaisin. Nykyisessä parisuhteessani olen joutunut olemaan paljon yksin, sillä mies matkustaa paljon töiden takia. Se on selkeästi rasittanut suhdettamme. Tästä lähtötilanteesta oli hyvin helppo alkaa jälleen haaveilla paremmasta ja tämä haaveilu kulminoituu nyt täysin tähän kesämieheeni. Olemme nähneet tänä vuonna vain muutamia kertoja, mutta edelleen koen, että meillä on syvä yhteys, samanlainen huumorintaju ja tunnemme toisiimme vetoa myös seksuaalisesti (joka on minulle hieman harvinaista). Olen edelleen täysin ihastunut häneen, niin kuin olen aina ollut.
Tiedän, että kuulostan todella lapselliselta ja heikolta. Tiedän, että minun kuuluisi vain osata päättää, että olen nykyisen mieheni kanssa (joka on muuten ihana ja tekee puolestani vaikka mitä), mutta olen ollut koukussa tähän kesämieheen siitä lähtien kun tapasimme muutama vuosi sitten enkä osaa lopettaa hänen ajattelemistaan. Rakastan nykyistä miestäni, mutta en ole varma olenko koksaan ollut syvästi rakastunut häneen. Minusta tuntuu, etten ymmärrä omia tunteitani enkä ajatuksiani, ja satutan lopulta vain kaikkia.
Nykyinen mieheni tietää ihastumisestani tähän kesämieheen ja se luonnollisesti tuntuu hänestä pahalta. Kesämies on aina ollut hänelle kipupiste, sillä hän on kokenut olevansa minulle aina ”varavaihtoehto”. Kuitenkin hän edelleen sanoo rakastavansa minua ja tekevänsä vuokseni ja suhteemme eteen mitä vain.
En välttämättä kaipaa ratkaisuita, sillä järkeni sanoo pitämään kiinni nykyisestä suhteestani, joka tuo minulle tulevaisuudessa turvaa ja stabiiliutta. Kesämies tuo varmasti hetken suurta intohimoa, hullaantumista ja rakkautta, mutta en osaa sanoa kestäisikö se elämän. Hän ei missään nimessä ole huono mies, hän on todella fiksu, hänen huumorintajunsa on mahtava, hän olisi loistava isä ja sitoutuessaan myös loistava kumppani. Hänen kanssaan vain olisi vaikeampaa olla yhdessä, sillä asumme eri paikkakunnilla ja työrytmimme ovat hyvin erilaiset. Lisäksi minua hävettäisi todella paljon jättää nykyinen mieheni TAAS tämän miehen takia (enkö ole oppinut mitään?!). Haluaisin vain olla onnellinen ja haluaisin myös rakkautta. En ole varma, tunnenko sitä nykyisen mieheni kanssa enää ikinä.
Enemmänkin kaipaan muilta samankaltaisia kokemuksia. Miten olette ratkaisseet tilanteen? Tuntuu, että haluan kaksi miestä enkä osaa luopua kummastakaan. Mutta pakkohan minun on.
Onko kesämiehesi joku alfauros?jos hän sinusta oikeasti pitäisi niin ei olisi sinua alkuaikoina pois päästänyt...jos mies aidosti rakastaa ja pitää niin ei silloin olisi tapaillut muita..varmaan joku nainen on hänet jättänyt,kun nyt sinua lämmittelee?varo,ettei taas toistu tuo vanha kuvio ja olet menettänyt lopullisesti tämän nykyisen miehesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt tämä kesämieheni on jälleen ottanut yhteyttä. Hän on kertonut, että on viimeinkin valmis parisuhteeseen ja vaikka hänellä on tässä ollut monia naisia, minä olen se, jonka kanssa suhdetta voisi oikeasti ajatella. Hän on kertonut, että hänellä on edelleen tunteita minua kohtaan. Menin aivan sekaisin. Nykyisessä parisuhteessani olen joutunut olemaan paljon yksin, sillä mies matkustaa paljon töiden takia. Se on selkeästi rasittanut suhdettamme. Tästä lähtötilanteesta oli hyvin helppo alkaa jälleen haaveilla paremmasta ja tämä haaveilu kulminoituu nyt täysin tähän kesämieheeni. Olemme nähneet tänä vuonna vain muutamia kertoja, mutta edelleen koen, että meillä on syvä yhteys, samanlainen huumorintaju ja tunnemme toisiimme vetoa myös seksuaalisesti (joka on minulle hieman harvinaista). Olen edelleen täysin ihastunut häneen, niin kuin olen aina ollut.
Tiedän, että kuulostan todella lapselliselta ja heikolta. Tiedän, että minun kuuluisi vain osata päättää, että olen nykyisen mieheni kanssa (joka on muuten ihana ja tekee puolestani vaikka mitä), mutta olen ollut koukussa tähän kesämieheen siitä lähtien kun tapasimme muutama vuosi sitten enkä osaa lopettaa hänen ajattelemistaan. Rakastan nykyistä miestäni, mutta en ole varma olenko koksaan ollut syvästi rakastunut häneen. Minusta tuntuu, etten ymmärrä omia tunteitani enkä ajatuksiani, ja satutan lopulta vain kaikkia.
Nykyinen mieheni tietää ihastumisestani tähän kesämieheen ja se luonnollisesti tuntuu hänestä pahalta. Kesämies on aina ollut hänelle kipupiste, sillä hän on kokenut olevansa minulle aina ”varavaihtoehto”. Kuitenkin hän edelleen sanoo rakastavansa minua ja tekevänsä vuokseni ja suhteemme eteen mitä vain.
En välttämättä kaipaa ratkaisuita, sillä järkeni sanoo pitämään kiinni nykyisestä suhteestani, joka tuo minulle tulevaisuudessa turvaa ja stabiiliutta. Kesämies tuo varmasti hetken suurta intohimoa, hullaantumista ja rakkautta, mutta en osaa sanoa kestäisikö se elämän. Hän ei missään nimessä ole huono mies, hän on todella fiksu, hänen huumorintajunsa on mahtava, hän olisi loistava isä ja sitoutuessaan myös loistava kumppani. Hänen kanssaan vain olisi vaikeampaa olla yhdessä, sillä asumme eri paikkakunnilla ja työrytmimme ovat hyvin erilaiset. Lisäksi minua hävettäisi todella paljon jättää nykyinen mieheni TAAS tämän miehen takia (enkö ole oppinut mitään?!). Haluaisin vain olla onnellinen ja haluaisin myös rakkautta. En ole varma, tunnenko sitä nykyisen mieheni kanssa enää ikinä.
Enemmänkin kaipaan muilta samankaltaisia kokemuksia. Miten olette ratkaisseet tilanteen? Tuntuu, että haluan kaksi miestä enkä osaa luopua kummastakaan. Mutta pakkohan minun on.