Lue keskustelun säännöt.
Pelkäätkö kuolemaa?
13.12.2016 |
Onko kuolema asia joka pelottaa sinua? Uskotko kuolemanjälkeiseen elämään? Itseä ei pelota kuolema, koska uskon vahvasti, että meidän olemassa olo lakkaa, eli eipä me siitä tiedetä mitään, mutta siitä huolimatta vaikka näin ajattelen, tuntuu todella jännältä kuvitella, että on tuntematta/tietämättä mistään mitään... :D
Kommentit (7)
Ei pelota. Lähinnä toivon, että kuolema tulee olemaan kivuton. En usko taivaaseen, jumalaan, uudelleensyntymään tms., vaan että kaikki loppuu kun ihminen kuolee. Ruumis toki palaa tai mätänee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en pelkää kuolemaa, mutta pelkään että joudun onnettomuuteen jossa vammaudun /menetän jalkani tai käteni.
En pelkää. Aiemmin pelkäsin ja vieroksuin sitä.
Sitten menetin äitini äkillisesti, isä sairastui haimasyöpään, itse kävin läpi avosydänleikkauksen ja isovanhemmat sekä suurinosa suvusta ovat kuolleet.
Joten toisaalta odotan itsekkin kuolemaa, en tietenkään jatkuvasti mieti sitä mutta tiedän sen olevan väistämättä edessä. Toiveena on lähdön olevan nopea ja kivuton.
En omaa kuolemaani. Läheiset ovat sitten asia sinänsä. Itse olen elänyt jo niin pitkään, että nuorinkin lapsi on teini-iässä, joten selvinnevät kyllä, vaikka minua ei olisi. Kaikki edessä olevat päivät ovat bonusta. Ihan kiva, jos niitä vielä riittää, mutta jos ei, niin sitten ei.
En pelkää, ainoastaan kuolintapa vähän pelottaa. Jos se on tuskallinen ja todella kivulias, niin apua! Minusta on oikeastaan mielenkiintoista, että kun kuolen, saan tietää mitä sitten tapahtuu. Onko henki vielä elossa ja liihottelee tuttujen luokse johonkin autuuden tilaan? En ole kristitty enkä usko muuhun kuin henkimaailmaan ja johonkin Lähteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pelkää. Aiemmin pelkäsin ja vieroksuin sitä.
Sitten menetin äitini äkillisesti, isä sairastui haimasyöpään, itse kävin läpi avosydänleikkauksen ja isovanhemmat sekä suurinosa suvusta ovat kuolleet.
Joten toisaalta odotan itsekkin kuolemaa, en tietenkään jatkuvasti mieti sitä mutta tiedän sen olevan väistämättä edessä. Toiveena on lähdön olevan nopea ja kivuton.
Niin edellä olevan kirjoittanut tässä. Oma ikäni on 37 vuotta ja kysyisin minkä ikäisiä te muut olette?
En enää.