Onko se tapa että käynti neuvolassa on isä mukana?

Sama suomeksi, kiitos?

Ei isän kai mikään pakko sinne ole mennä, mutta kyllä meillä ainakin halusi pari kertaa käydä tavallisessa neuvolassa ja sen lisäksi kaikissa ultraäänissä. Ja kyllä siellä kysellään esim. isän suvun sairauksista ja muista tiedoista, jotka on helpompi kalastella isältä itseltään. Jos ei ole avioliitossa niin isyydentunnustuksenkin voi tehdä neuvolassa, ja siinä häntä tarvitaan myös. Kertoo aika paljon isästä itsestään jos ei tahdo neuvolaan, omasta mielestäni... Eri asia jos töistä ei vaan yksinkertaisesti saa vapaata sen vertaa tms.

Isä saa tulla jos haluaa, ei tarvitse.

Meillä mies kävi pari ekaa kertaa, ei tullut sen jälkeen kun piti turhana. Pidin itsekin koko touhua aika turhana, en olisi mennyt itsekään paikalle jos ei olisi pitänyt ottaa niitä kokeita.

Mutta ei taida isää paljoa lapsi kiinnostaa, kun ei kiinnosta edes kertaa käydä. Meillä halusi ehdottomasti mukaan, ennen kuin selvisi mitä roskaa se touhu on.

Kyllä meillä on isä joka kerta mukana neuvolakäynnillä.

Mikä perkele äidinkielessämme on nykyään niin vaikeaa? Miksi sitä pitää raiskata häpeilemättä ja suoltaa ulos siansaksaa jonka lukeminen aiheuttaa päänsärkyä eikä koko asiasta saa mitään tolkkua?

Miksi? Onko vika opetusjärjestelmässä, asenteissa, geeneissä vai missä? Eikö tuon oman lyyrisen oksennuksen katselu yhtään hävetä?

Älkää helvetissä nyt ainakaan lisääntykö.

neuvolakäynnillä

Vierailija kirjoitti:

Mikä perkele äidinkielessämme on nykyään niin vaikeaa? Miksi sitä pitää raiskata häpeilemättä ja suoltaa ulos siansaksaa jonka lukeminen aiheuttaa päänsärkyä eikä koko asiasta saa mitään tolkkua?

Miksi? Onko vika opetusjärjestelmässä, asenteissa, geeneissä vai missä? Eikö tuon oman lyyrisen oksennuksen katselu yhtään hävetä?

Älkää helvetissä nyt ainakaan lisääntykö.

Mulle tuli mieleen, että aloituksen kirjoittanut ei välttämättä ole (syntyperäinen) suomalainen / suomenkielinen.

Itse olen saanut lapset silloin kun ei vielä kouhkattu niin kauheasti isän mukana olosta. Meillä mies tuli yhden kerran mukaan kun odotin esikoista, kuuntelemaan sydänääniä. Edes ultrassa ei ole ollut kertaakaan eikä kukaan edes kysellyt saati ehdottanut että isäkin voisi tulla. Ultrakin oli vain yhden kerran odotusaikana, rakenneultraan ei silloin laitettu jos ei ollut mitään syytä. Nykyään kuulema myös lastenneuvolaan halutaan isä paikalle, meillä ei ole ollut koskaan, eikä siitäkään kukaan koskaan sanonut mitään. Ja itse pidän hölmönä, että siellä lastenneuvolassa pitäisi molempien vanhempien juosta, kyllä siellä yksi vanhempi riittää, oli se sitten isä tai äiti. Ja odotusaikana kyllä riittää että äiti on siellä, isä kerkee kuulla ne asiat sitten kotona. Itse olisin voinut synnyttääkin ilman isää mutta itse halusi mukaan :)

Vierailija kirjoitti:

Mikä perkele äidinkielessämme on nykyään niin vaikeaa? Miksi sitä pitää raiskata häpeilemättä ja suoltaa ulos siansaksaa jonka lukeminen aiheuttaa päänsärkyä eikä koko asiasta saa mitään tolkkua?

Miksi? Onko vika opetusjärjestelmässä, asenteissa, geeneissä vai missä? Eikö tuon oman lyyrisen oksennuksen katselu yhtään hävetä?

Älkää helvetissä nyt ainakaan lisääntykö.

Tajuat kai ettei suomi on ole kuin hyvin, hyvin, marginaalisen pienen ryhmän äidinkieli. Kirjoituksesta paistaa läpi niin selkeästi vieraan kielen vaikutus, että tuskinpa suomi on kirjoittajan äidinkieli.

Olen kiitos mielissäni. Ne odotamme ensimmäistä lasta ja mies on kovasti iloinen. Olemme muuttaneet Saksasta ja meidän tapa ei ole käydä yhdessä neuvolassa. Meidän kotimaassa ei ole sellaista.