Miehen omituiset aivotukset

Paskassa suhteessa ei kannata olla. Yksin on ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

Paskassa suhteessa ei kannata olla. Yksin on ihanaa.

Olet oikessa. Tämän suhteen aikana oon monesti ajatellut kaiholla sinkkuaikoja. Mutta aina jokin on saanut jatkamaan, sokeus tai rakkaus en tiedä..

Ap

Sinua tuomitsematta ja tilanteesa enempää tietämättä, mutta olisiko mahdollista että SINÄ oikeasti käyttäytyisit huonosti? Tulee mieleen tekstistäsi eräs ystävä ja minä itse nuorempana; kiukuteltiin ja haettiin riitaa jostain jatkuvasti, ja oletettiin sen olevan normaalia käytöstä. Sitten kun mies kiukutteli takaisin vedettiin herneet nenään ja koettiin se väärinkohteluna. Näin jälkikäteen surettaa oma epäreilu käytös miestä kohtaan mitä ei silloin tunteiden vallassa pystynyt hahmottamaan. Eli siis kyseenalaista oma käytöksesi ja yritä hillitä itsesi jos huomaat käyttäytyvästi epäreilusti.

Vierailija kirjoitti:

Sinua tuomitsematta ja tilanteesa enempää tietämättä, mutta olisiko mahdollista että SINÄ oikeasti käyttäytyisit huonosti? Tulee mieleen tekstistäsi eräs ystävä ja minä itse nuorempana; kiukuteltiin ja haettiin riitaa jostain jatkuvasti, ja oletettiin sen olevan normaalia käytöstä. Sitten kun mies kiukutteli takaisin vedettiin herneet nenään ja koettiin se väärinkohteluna. Näin jälkikäteen surettaa oma epäreilu käytös miestä kohtaan mitä ei silloin tunteiden vallassa pystynyt hahmottamaan. Eli siis kyseenalaista oma käytöksesi ja yritä hillitä itsesi jos huomaat käyttäytyvästi epäreilusti.

Tiedän,etten ole täydellinen ja oon useasti katunut tekojani ja pyytänyt anteeksi, mutta mieskin on tehnyt virheitä, muttei ikinä näe mitä tekee eikä pyydä anteeksi. Eikä myöskään yritä hillitä itseään :/ Olen myös muuttanut itseäni tosi paljon hänen takiaan, ennen olin vielä temperamenttisempi, juttelin paljon miespuolisille kavereille ja kävin ulkona enemmän.

Otetaan esimerkkinä tämä: kerran meille tuli keskellä yötä riita, kun hän tuli myöhään kotiin eikä ollut ilmoittanut milloin saapuu eikä kenen kanssa on, eli oli periaatteessa teillä tietymättömillä. Riidan seurauksena haukkui mut huoraksi, hulluksi, haista paska idiootti, et ole normaali jne jne.. ei puhunut mulle päivään yhtään mitään ja kun yritin avata keskustelua ja sopia asioista sain osakseni vain kirosanoja.. Sovittiin asiat mutten ikinä saanut anteeksipyyntöä: tähänkin päivään asti hän kuulemma ajattelee minun ansainneen kaikki nuo sanat.

Ap

Siis ja pakko sanoa, että pahinta tässä on kun toinen ei saa mitään omatunnon tuskia. Tämmösten tapausten jälkeen hänen on ihan helppo mennä nukkumaan toivottamatta edes hyviä öitä.. ja mä sitten oon uneton ja syytän itseänib

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinua tuomitsematta ja tilanteesa enempää tietämättä, mutta olisiko mahdollista että SINÄ oikeasti käyttäytyisit huonosti? Tulee mieleen tekstistäsi eräs ystävä ja minä itse nuorempana; kiukuteltiin ja haettiin riitaa jostain jatkuvasti, ja oletettiin sen olevan normaalia käytöstä. Sitten kun mies kiukutteli takaisin vedettiin herneet nenään ja koettiin se väärinkohteluna. Näin jälkikäteen surettaa oma epäreilu käytös miestä kohtaan mitä ei silloin tunteiden vallassa pystynyt hahmottamaan. Eli siis kyseenalaista oma käytöksesi ja yritä hillitä itsesi jos huomaat käyttäytyvästi epäreilusti.

Tiedän,etten ole täydellinen ja oon useasti katunut tekojani ja pyytänyt anteeksi, mutta mieskin on tehnyt virheitä, muttei ikinä näe mitä tekee eikä pyydä anteeksi. Eikä myöskään yritä hillitä itseään :/ Olen myös muuttanut itseäni tosi paljon hänen takiaan, ennen olin vielä temperamenttisempi, juttelin paljon miespuolisille kavereille ja kävin ulkona enemmän.

Otetaan esimerkkinä tämä: kerran meille tuli keskellä yötä riita, kun hän tuli myöhään kotiin eikä ollut ilmoittanut milloin saapuu eikä kenen kanssa on, eli oli periaatteessa teillä tietymättömillä. Riidan seurauksena haukkui mut huoraksi, hulluksi, haista paska idiootti, et ole normaali jne jne.. ei puhunut mulle päivään yhtään mitään ja kun yritin avata keskustelua ja sopia asioista sain osakseni vain kirosanoja.. Sovittiin asiat mutten ikinä saanut anteeksipyyntöä: tähänkin päivään asti hän kuulemma ajattelee minun ansainneen kaikki nuo sanat.

Ap

Silti kuulostaa että huono olo on teidän molempien syytä aikalailla tasavertaisesti. Miten esimerkiksi sinä haukut tai käyttäydyt riitojenne aikana? Mistä tiedät että hän ajattelee sinun ansaitsevan nuo sanat; oletko vain riitelyn aikana ottanut asiaa puheeksi vai oikeasti normaalisti joskus kun riitaa ei ole ollut? Pelkästään se, että joku toinen voi käydä nukkumaan riitelyn päätteeksi ei ole mitään erityistä, ihan kuin hakemalla hakisit toisen käytöksestä jotain haukuttavaa taikka syytä uhriutua.

Hienoa että olet muuttanut käytöstäsi toisen takia, mutta myös tämä särähti korvaan. Sen pitäisi olla oletus että osataan kohdella toista oikein, eikä siitä pidä saada mitään palkintoa.

En ymmärrä naisia, jotka ovat paskassa suhteessa. Jos ei ole suhteeseen valmis, olkoon yksin. Kuulostaa, että sinulla on huono itsetunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinua tuomitsematta ja tilanteesa enempää tietämättä, mutta olisiko mahdollista että SINÄ oikeasti käyttäytyisit huonosti? Tulee mieleen tekstistäsi eräs ystävä ja minä itse nuorempana; kiukuteltiin ja haettiin riitaa jostain jatkuvasti, ja oletettiin sen olevan normaalia käytöstä. Sitten kun mies kiukutteli takaisin vedettiin herneet nenään ja koettiin se väärinkohteluna. Näin jälkikäteen surettaa oma epäreilu käytös miestä kohtaan mitä ei silloin tunteiden vallassa pystynyt hahmottamaan. Eli siis kyseenalaista oma käytöksesi ja yritä hillitä itsesi jos huomaat käyttäytyvästi epäreilusti.

Tiedän,etten ole täydellinen ja oon useasti katunut tekojani ja pyytänyt anteeksi, mutta mieskin on tehnyt virheitä, muttei ikinä näe mitä tekee eikä pyydä anteeksi. Eikä myöskään yritä hillitä itseään :/ Olen myös muuttanut itseäni tosi paljon hänen takiaan, ennen olin vielä temperamenttisempi, juttelin paljon miespuolisille kavereille ja kävin ulkona enemmän.

Otetaan esimerkkinä tämä: kerran meille tuli keskellä yötä riita, kun hän tuli myöhään kotiin eikä ollut ilmoittanut milloin saapuu eikä kenen kanssa on, eli oli periaatteessa teillä tietymättömillä. Riidan seurauksena haukkui mut huoraksi, hulluksi, haista paska idiootti, et ole normaali jne jne.. ei puhunut mulle päivään yhtään mitään ja kun yritin avata keskustelua ja sopia asioista sain osakseni vain kirosanoja.. Sovittiin asiat mutten ikinä saanut anteeksipyyntöä: tähänkin päivään asti hän kuulemma ajattelee minun ansainneen kaikki nuo sanat.

Ap

Silti kuulostaa että huono olo on teidän molempien syytä aikalailla tasavertaisesti. Miten esimerkiksi sinä haukut tai käyttäydyt riitojenne aikana? Mistä tiedät että hän ajattelee sinun ansaitsevan nuo sanat; oletko vain riitelyn aikana ottanut asiaa puheeksi vai oikeasti normaalisti joskus kun riitaa ei ole ollut? Pelkästään se, että joku toinen voi käydä nukkumaan riitelyn päätteeksi ei ole mitään erityistä, ihan kuin hakemalla hakisit toisen käytöksestä jotain haukuttavaa taikka syytä uhriutua.

Hienoa että olet muuttanut käytöstäsi toisen takia, mutta myös tämä särähti korvaan. Sen pitäisi olla oletus että osataan kohdella toista oikein, eikä siitä pidä saada mitään palkintoa.

Mä en pysty haukkumaan, mulle tulee jälkeenpäin tosi huono olo jos olen niin tehnyt. Mun riiteleminen on esimerkiksi kiroilua ja äänen sävyn tiukkenemista, paitsi joskus jos olen tosi vihainen saatan huutaa (ennen huusin enemmän, mutta nykyisen takia olen joutunut hillitsemään). Voin huutaa esimerkiksi "miks vitussa sä tulit näin myöhään kotiin etkä ees ilmottanut mitään???" Se on pahinta mitä voin tehdä :D Ja puhuttiin pari päivää sovinnon jälkeen ja hän sanoi että kyllä, ansaitsit ne sanat mitkä sanoin, kun kysyin että vieläkö hän ajattelee samoin sanoistaan.

Vaikutat ikävältä vinkuvalta akalta. En ihmettele, ettei mies jaksa sun itkuja. Tosin miehesi saattaa olla samanlainen itkupilli. Sovitte siis yhteen.

Henkistä väkivaltaa,ei tule muuttamaan tapojaan kun ei kadu ja pyydä anteeksi sekä syyllistää sinua,itse eroaisin

Mikä voisi olla huonommin, jos olisit yksin? Kukaan ei haukkuisi, kukaan ei olisi vihainen... ja mikä tärkeintä, voisit odottaa oikeaa onneasi joka hetki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskassa suhteessa ei kannata olla. Yksin on ihanaa.

Olet oikessa. Tämän suhteen aikana oon monesti ajatellut kaiholla sinkkuaikoja. Mutta aina jokin on saanut jatkamaan, sokeus tai rakkaus en tiedä..

Ap

Lopeta.Tuo.Suhde. HETI. Ei tuo olel rakkautta vaam riippuvaisuutta.

Mies haukkui huoraksi? Ja jatkoit suhdetta?

Onks hienoo kun on mies? Hienompaa kun ilman?

Miehesi kuulostaa narsistilta. Jätä se äkkiä ennenkuin itsetuntosi on tuhottu ja syytät kaikesta itseäsi. Olen narsistin tytär, joten tiedän mistä puhun.

Jotkut ihmiset ovat tottuneet jo lapsuudenkodistaan saakka riitelemään pikkukinatkin kovaäänisesti, riehuen, kaikki loukkaavimmat sanat käyttäen, se on heille normaalia. Heidän on vaikeaa käsittää, että erilaiseen kotikulttuuriin tottuneelle jää tuollaisista tilanteista pelko ja ahdistus, ja että joku voi ottaa nuo loukkaukset tosissaan. Tällainen ihminen voi mennä raivokohtauksen jälkeen rauhallisin mielin nukkumaan, koska tuollainen riitely on hänelle yhtä arkista kuin tiskikoneen tyhjentäminen. Aamulla ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, koska siltä sellaisesta ihmisestä tuntuu, "veriset" yhteenotot ovat arkista arkea, jotka tapahtuvat ja unohtuvat välittömästi. 

Monesti tällaiset riitelijät ovat kasvaneet alkoholistiperheessä tai muuten turvattomassa kotiympäristössä, mutta eivät aina. Mietipä miehesi perhetaustaa, samoin omaasi.