Mikä oli ensimmäinen puhelimesi?

Mobira Cityman nmt, yli 800g painava tiilikivi.

https://cache.osta.ee/iv2/auctions/1_1_5158893.jpg

Seuraava oli Mobira Cityman 150

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/47/Nokia_150_and_nokia…

Nokia 3210, sain sen jouluaattona 2000 ollessani 13-vuotias.

Nokia 2210, ostin omilla rahoilla 18v v 1997

Nokia 2110, ostin omilla rahoilla 18v v 1997

Siemens jotain.. Pystyi vastaanottamaan tekstareita muttei lähettämään niitä. Vuosi oli 95 ja vieläkin muistan sen ärsyttävän soittoääneen tilulilulitiluliluli!

Ericsson gh198

En muista mallinimeä, mutta mitä nokian puhelinta kutsuttiin banaaniksi, oli kaarevan mallinen.

Mobira Talkman MD50. Olin jotain 22v kun sain sen.

Nokia 6110. Ostin sen vuonna 1998. On vieläkin tallessa.

Joku nokialainen 95 tai 96. Ei voinut viestitellä ollenkaan.

Meidän perheen Eka matkapuhelin oli joskus jo 80-luvun alussa. Iso laatikko, sellainen A4-arkin kokoinen ja 10 cm paksu. Kun halusin soittaa isälleni, piti soittaa keskukseen, mistä yhdistivät hänelle. Joulun ajan keskus oli kiinni :D

Vierailija kirjoitti:

Joku nokialainen 95 tai 96. Ei voinut viestitellä ollenkaan.

Meidän perheen Eka matkapuhelin oli joskus jo 80-luvun alussa. Iso laatikko, sellainen A4-arkin kokoinen ja 10 cm paksu. Kun halusin soittaa isälleni, piti soittaa keskukseen, mistä yhdistivät hänelle. Joulun ajan keskus oli kiinni :D

ARP :)

Meillä oli kans sellainen

Nokia 3210. Muistaakseni 3310 tuli samoihin aikoihin ja olin vähän harmissani kun en saanut sitä. En muista tarkkaa ikää, alakoulussa olin kuitenkin.

Nokia 3310 rippilahjaksi vanhemmilta vuonna 2002.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku nokialainen 95 tai 96. Ei voinut viestitellä ollenkaan.

Meidän perheen Eka matkapuhelin oli joskus jo 80-luvun alussa. Iso laatikko, sellainen A4-arkin kokoinen ja 10 cm paksu. Kun halusin soittaa isälleni, piti soittaa keskukseen, mistä yhdistivät hänelle. Joulun ajan keskus oli kiinni :D

ARP :)

Meillä oli kans sellainen

Jep. Tuon puhelimen yksi puhelinmuseon pitäjä ottikin kokoelmaansa.

Lähes inhosin kännyköitä, tajusin kyllä ne käteviksi, mutta toisaalta ärsytti jo silloin se ihmisten puhelimen nyplääminen. Sain sitten joululahjaksi 3310:n 2001 eikä ollut paluuta. Rakastuin soittareihin ja tekstareihin kuten pikkulapsi nalleensa :)

Mä en muista minkä merkkinen se oli, mutta siinä oli sellainen pyöreä, tai sellainen putkimainen akku puhelimen toisessa reunassa. :)

Joku 90-lukulainen Nokiahan se oli, mahdollisesti 1600-sarjaa. Ja olin silloin jo ihan keski-ikäinen täti-ihminen. Itse asiassa pikkuveli komensi hankkimaan puhelimen turvaksi, kun ajoin paljon pitkää matkaa. Olihan se aikamoinen halko, ei hukkunut kassin pohjalle. Kun sitten 2000-luvun alkuvuosina vaihdoin sen 3310:aan, tuntui se uppoavan jopa pieneen käsilaukkuun, ettei aina ehtinyt edes vastata.