Miten keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta hoidetaan

Luultavasti tarvitset sekä keskusteluapua että masennuslääkityksen

Ei tietenkään voi. Ei siitä ole muuta kuin hetkellinen, välittömiä oireita helpottava hyöty siltä osin, mitä se puhuminen siinä hetkessä auttaa.

Keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen auttaa pitkä kuntoutuspsykoterapia. Lääkkeitäkään ei kannata poissulkea, jos toimintakyky on vaakalaudalla. Ne ovat vähän kuin kävelykeppi vaikeimman yli, eivätkä voi olla pääasiallinen hoito, mutta pahimman yli ne voivat auttaa.

Kannattaa tutustua psilosybiinin mahdollisuuksiin. Siitä lisää esim. tuolla: https://www.theguardian.com/science/2016/may/17/magic-mushrooms-lift-se…

Psykedeelejä ei ole vielä mahdollista tutkia ja hyödyntää suomalaisissa mielenterveyspalveluissa laillisen statuksensa vuoksi, mutta niitä ei ole vaikea hankkia ja kokeilla harkituissa olosuhteissa itse. Minulla on niitä erittäin rohkaiseva kokemus masennusvuosiltani. Suosittelen harkitsemaan.

Onko olemassa madennuslääkkeitä jotka eivät lihota? Lihominenhan se vasta masentaakin.

Vierailija kirjoitti:

Onko olemassa madennuslääkkeitä jotka eivät lihota? Lihominenhan se vasta masentaakin.

Fluoxetin ei lihota. Sitä käytetään mm. ahmimishäiriöiden ja bulimian hoitoon. Se on SSRI-lääke ja vaikutusprofiililtaan samantapainen kuin muutkin kaltaisensa. Mutta kaikille ei sovi kaikki lääkkeet, vähän kuin e-pillerimerkkiäkin saa joskus hakea.

Suosittelen terapiaa.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen terapiaa.

Ei ole varaa terapiaan ja opiskeluterveydenhuolto tarjoaa muutaman käynnin terveydenhoitajalka ja tarvittaessa lääkäri määrää masennuslääkityksen. Siinä kaikki.

J

Mieti mitä elämältä haluat. Älä jää kotiin, hae vaikka se maitopurkki kaupasta. Lääkekokeilut eivät ole riskittömiä. Toimintakykyä lisäävät mutta itse ainakin lähestulkoon sekosin masennuslääkkeistä. Osta kalanmaksaöljyä pullossa ja tarkista ravintosi muutenkin. Voitko pitää taukoa opiskelussa ja tehdä jotain kuntouttavaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään voi. Ei siitä ole muuta kuin hetkellinen, välittömiä oireita helpottava hyöty siltä osin, mitä se puhuminen siinä hetkessä auttaa.

Keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen auttaa pitkä kuntoutuspsykoterapia. Lääkkeitäkään ei kannata poissulkea, jos toimintakyky on vaakalaudalla. Ne ovat vähän kuin kävelykeppi vaikeimman yli, eivätkä voi olla pääasiallinen hoito, mutta pahimman yli ne voivat auttaa.

Kannattaa tutustua psilosybiinin mahdollisuuksiin. Siitä lisää esim. tuolla: https://www.theguardian.com/science/2016/may/17/magic-mushrooms-lift-se…

Psykedeelejä ei ole vielä mahdollista tutkia ja hyödyntää suomalaisissa mielenterveyspalveluissa laillisen statuksensa vuoksi, mutta niitä ei ole vaikea hankkia ja kokeilla harkituissa olosuhteissa itse. Minulla on niitä erittäin rohkaiseva kokemus masennusvuosiltani. Suosittelen harkitsemaan.

Psilosybiiniä kasvaa Suomen luonnossa.

Amfetamiinit ja niiden johdannaiset, sekä ATS:t= Amfetamiinin tyyppiset stimulantit, esim. bupripioni myyntinimellä Voxra. Nämä vähentävät ruokahalua, vaikka eivät tietystikään itsessään laihduta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen terapiaa.

Ei ole varaa terapiaan ja opiskeluterveydenhuolto tarjoaa muutaman käynnin terveydenhoitajalka ja tarvittaessa lääkäri määrää masennuslääkityksen. Siinä kaikki.

Se on kyllä huono tilanne, kun terpiaan ei ole varaa. Mutta lääkehoito ilman keskusteluapua ja tarkkailevaa hoitokontaktia on oikeastaan jopa vaarallista. SSRI-lääkkeiden sivuvaikutukset voivat olla rankkoja ja niihin kuuluu mm. kohonnut itsemurhariski. Tilasi saattaa huonontua radikaalisti.

Onko kaupunkisi mielenterveyspalveluissa akuuttipäivystystä? Jos opiskelijaterveydenhuolto ei parempaan pysty, julkinen puoli saattaa vielä pystyä.

Kelan tukemat kuntoutuspsykoterapiat ovat satasen luokkaa kuukaudessa. Jos sellaiseen on mitenkään mahdollista venyä, vaikka lainaamalla tai sossun avulla, kannattaa kyllä. Omin avuin keskivaikeasta-vaikeasta masennuksesta on hyvin vaikea toipua ja pitkittyessään se vaikeutuu ennestään.