Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita poliittisesti jakautuneita pareja?
19.11.2016 |
Hei! En muista että tästä olisi keskusteltu. Onko teillä miten selkeä jakolinja parisuhteessa poliittisessa maailmankuvassa? Miten se ilmenee arjessa? Onko siitä haittaa vai ehkä hyötyäkin? Onko suhde kärsinyt tai peräti loppunut tuohon asiaan liittyvistä syistä? Näkyykö tämä asia mielestänne riidoissa?
Onko ollut vaikeuksia saada suhde käyntiin?
Entä te, joille näin ei ole käynyt - miten tärkeää teille olisi, että oltaisiin samoilla linjoilla poliittisesti?
Meillä on vuosi kestetty toisiamme, mutta olen alkanut nyt miettiä, isoko osa ongelmista on peräisin erilaisista arvoista ja maailmankuvista. Meillä miehellä on kummaa taipumusta sovinismiin, ja koen joutuvani altavastaajaksi tavalla, joka on uutta. Vastaavasti tunnen hänen tulkitsevan minua tavoilla, joista en itseäni tunnista mutta jotka ilmeisesti kuuluvat hänen odotuksiinsa vasemmistolaisuudesta.
Entä jos asia ei kosketa itseänne, onko teillä havaintoja muiden suhteista?
Kommentit (6)
Eroja on lähinnä suhtautumisessa maahanmuuttopolitiikkaan. Olen ratkaissut asian siten, että olen pitänyt mielipiteeni omana tietonani. Vaimo myös luulee että äänestän kokoomusta, vaikka olen äänestänyt persuja jo vuosia.
Arkielämässä ei näy mitenkään, kummallakin on maltillisen sivistysporvarin arvomaailma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen vasemmistoliiton kannalla ja mies väittää olevansa nukkuvien puolueessa mutta kyllä hänen mielipiteet aika vahvasti perus-suomalaisiin menee. Ja tottakai meillä tulee välillä kiistoja politiikasta mutta ei kamalaa huutotappelua. Hyväksytään molemmat se että ollaan erimieltä ja ettei näistä asioista kannata tapella. Kumpikaan ei myöskään tyrkytä omia mielipiteitä toiselle vaan kunnioittaa toisen kantaa.
Mieki tilaan vasemmistonuorten lehteä ja kun se postilaatikkoon tulee, mies vain tuo sen minulle ja saattaa ehkä lohkasta jotai 'siinä on sulle kommarilehti' tai vastaavaa mutten ota itteeni.
Ei kannata puhua uskonnosta eikä politiikasta ollenkaan. Vanha sääntö. Siis ei missään Suomessa. Ei kylässä eikä kotona.
Onhan noita Kanki-Kaikkosen perhe ja merikukkakin taisi käydä keskusta-oikeiston läpi oikeissakin poliitikoissa.
Isäni äänesti kokoomusta ja äitini kommunistista työväenpuoluetta. Pistääkö kukaan paremmaksi?
Kertokaa toki laajemminkin, ei tarvitse rajoittua pelkkään puoluepolitiikkaan. Eli onko maailmankuvien eroavuudesta ongelmia?
ap
Alue: Aihe vapaa
Aika paljon kysymyksiä mutta vastataan joihinkin. Ei ollut vaikeaa saada suhdetta käyntiin eikä ole loppunut ainakaan vielä 11 vuoden jälkeen. Tosin ei kyllä asuta yhdessä eikä o lla naimisissa eikä ole tai tule lapsia ainakaan minulle, että onko edes kunnon suhde... :)
Erilaisuus viehättää, miehen ei tarvi olla itseni kopio. Tosin voisihan se olla harmonisempaa jakaa enemmän yhteisiä poliittisia arvoja. Miehen maailmankuva keskustalais-kokoomuslainen ja minun punavihreä. Tosin jotain yhteistä on löydetty perussuomalaisten teeseistä, tykätään Jussi Niinistöstä ja tiukemmasta maahanmuuttopolitiikasta, kun punavihreät tai keskusta-kokkarit keskimäärin.