Lue keskustelun säännöt.
Onko meidän 1v. ihan normaali - todella riippuvainen äidistään?
03.11.2016 |
Nukahtaa vain tissille (poislukien rattaisiin ja autoon). Pari kertaa on yritetty nukuttaa isän kanssa, mutta huutaa joka kerta vaan kovempaa ja kovempaa. Pinnasänkyyn en voi laskea, koska huutaa kurkkusuorana jo laskiessa, eikä rauhoitu silittelyyn.
Sylissä pitäisi olla kokoajan, mitä tahansa teen. Sen hetken, kun joudun pakon edessä laskemaan sylistä, vaikkapa kuumia kattiloita nostellessa, huutaa kurkku suorana vieressä. Näissä tilanteissa ei tosin AINA itke, saattaa vaan huutaa vähän kuin komentaisi.
Ymmärrän, että saattaa kuulua ikään, murehdin vaan sitä, että olenko saattanut jotenkin itse aiheuttaa tämän. Pikkuvauvana olin todella tarkka siitä, että itkuun vastataan heti, eikä huudateta, mutta olenkohan silti saattanut jossakin välissä vastata itkuun liian hitaasti tai epäjohdonmukaisesti vai mistä tämä johtuu? Onko kenelläkään muulla tällaista?
Toisessa ketjussa puhuttiin siitä, että äidit ei saa tehtyä mitään, kun taapero on heti tekemässä pahojaan. Meidän taapero ei ole tekemässä pahojaan vaan huutaa perääni lahkeessa roikkuen. Huh.
Kommentit (7)
Kuulostaa minusta normaalilta yksivuotiaalta. Meidän lapset ovat olleet sellaisia. Ja nyt ystäväni lapsi. Kantoreppua tms kehiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin lohduttaa tiedolla, että minulla oli samanlainen "apina" tuonikäisenä. Huusi heti jos laittoi lattialle... Nyt on reipas 9-vuotias, jota ei meinaa kavereilta kotiin saada:). Nauti läheisyydestä, se taatusti loppuu aikanaan!
Kyllä olet tehnyt oikein ja muistan kun oma esikoinen oli 1v. Roikkui lahkeessa ja itki kun laitoin ruokaa. Roikkui aina ja kokoajan.
Ajan kanssa helpotti. Pidä lasta sylissä niin paljon kuin voit, ja kun et voi niin älä kärsi huonosta omasta tunnosta. Se on luonnollista että äidinkin täytyy käydä vessassa.
Toisen lapsen kanssa osasin odottaa tätä ja ostin kantonrepun.
Tämä vaihe laantuu ja tulee takaisin eri ikävuosina. Kadun vieläkin kun annoin 2 vuotiaani huutaa lattialla syliin. Enkä ottanut. Huusi siinä sitten itkien tunninkin, minä raivoissani, en varmasti ota siinähän huudat. Tilanne helpottui heti kun päätin että nostan lapsen heti syliin kun aloittaa tuon itkuraivohuudon. Huutaminen loppui kun lapsi tiesi että äiti ottaa ja rakastaa vaikka hän huutaa.
Voimia sinulle, ole itsellesi armollinen.
Kiitos lohduttavista sanoistanne! Yksi vaihe siis vaan muiden joukossa :)
Ap
Kysymykseen "onko normaali " voi vastata että on. Monelle yksivuotiaalle ihan tavanomaista käytöstä. Jos tuo rinnalle nukahtaminen on rasite niin siitä voitte alkaa opetella pois. Huutoa varmaan tulee, mutta lapsen voi aina rauhoittaa uudestaan ja pistää taas sänkyyn. Vaatii varmasti satoja toistoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et oo pilannut mitään vaikka nukkuu tissille. Oppii se siitä pois jossain vaiheessa joka tapauksessa. Meillä oli samanlaista, aina välillä koetettiin että mitä jos isi nukuttaa. Ei huudatettu vaan annettiin nukkua tissille jos niin halusi. Eräs ilta 1v 5kk iässä ei huutanutkaan. Vähän kitisi pari minuuttia ja nukahti isin kanssa. Sen jälkeen ei oo ollu ongelmia sen asian suhteen. Antakaa välillä tilaisuus koettaa nukkua isin kanssa, katsokaa jos olisikin valmis siihen :) tsemppiä!
Tuo on just pahin äitiintakertumisikä, ollut ainakin meillä, pian helpottaa. Mulla tuo loppui, kun lopetin imetyksen 1 v 3 kk ikäiseltä. Kieltämättä olet myös opettanut lapsesi huonoille tavoille (tissille nukahtaminen), siitä on todella vaikea oppia tuon ikäisenä pois.