Yes! Pääsin yhdestä pahan ilman linnusta eroon!

Tiedän olevani pikkumainen tässä asiassa, mutta...

Lapseni harrastusjoukkueessa on erään lapsen äiti ite piru. Sitä olen nyt sietänyt muutaman vuoden. Meillä ei todellakaan henkilökemiat kohtaa ja aina välttelen tilanteita hänen kanssaan. Hän on päälle päsmäri, pomottaja, ellei jopa bully.
Mokkapalat jos on leikattu väärin, niin on roskis kamaa. Buffet tuotteita ei saa myydä edullisemmin matsien jälkeen. Usein haukkuu näin tekijät pystyyn paikan päällä. No, meillähän jää sitten tavaraa käsiin ja sitten ilmaiseksi jaellaan kullekin mukaan. Olen ehdottanut, että jos jokainen maksais omantunnon mukaan. Mutta sehän on sairasta, hänen mielestään.

Tänään tuli maailman paras sähköposti! Hän lapsensa lopettaa! Se on kurjaa, koska toi lapsi on kiva. MUTTA hän on nyt kaksi kautta istunut vaihtopenkillä, kun polvi ei kestä. Siellä se kultapieni istuu treenit, pelit ja turnaukset, että pysyy ideassa mukana. Kaikkihan sen näki, ettei lapsi nauti siellä olosta, mutta kun äiti käskee. Kun sitoudutaan, niin siitä ei luisteta. Okei, mä ymmärtäisin jos kyse olisi kesken kauden lopettamisesta.. Aloitti vielä uuden kauden polvi mäsänä.

Mä alan taas nauttimaan buffeteista ja pelimatkoista. :)