Lue keskustelun säännöt.
Rasittavia (mielenterveydellisiä?) ongelmia
19.10.2016 |
Mistähän tämä johtuu. En kestä sitä, että kasvoilleni/kasvojani kohtaan hengitetään tai puhalletaan. Pyykkiä (puhtaita!) ripustaessa tunnen todella vahvaa etomista jos ripustan jonkun muun pyykkiä kuin omiani tai lasten omia. En tahdo olla ihmisten välittömässä läheisyydessä, ellei kyse ole lapsistani tai miehestäni, koska se etoo ja tuntuu todella vastenmieliseltä vaikka olisi tutuista kyse. Tuntuu etten noissa tilanteissa kykene/halua hengittää, ihan kuin ilman kautta hengittäisi sisään jotain "pahaa".
En koe olevani bakteerikammoinen, siltä se ei tunnu.
Havahduin tänään tuohon, käytösmallit ovat olleet minulla niin kauan kuin muistan joten en päivittäisellä tasolla edes reagoi siihen että käyttäydyn/tunnen noin. Tuo pahenee välillä, toisinaan on helpompaa.
Oikeasti, wtf? :D Ei tuo nyt ihan normaalia ole. Jonkinlaista neuroottisuutta ilmassa vai mitä tuo on.
Kommentit (14)
Ei nuo ole välttämättä mielenterveydellisiä ongelmia, voi olla myös neurologista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo ole välttämättä mielenterveydellisiä ongelmia, voi olla myös neurologista.
Tämä oli uusi juttu minulle! Osaatko kertoa enemmän?
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo ole välttämättä mielenterveydellisiä ongelmia, voi olla myös neurologista.
Neurologisia juttuja en tiedä onko suvussa, mutta neuropsykiatrisia löytyy ihan perheestä; asperger ja adhd.
-Ap
Joskus nukkumaan mennessä tunnen yöpöydän läheisyyden ärsyttävänä, siis aiheuttaa ällöä kihelmöintiä naamalla. Joudun työntämään sitten kauemmas tai kääntämään kylkeä. Outoa, tiedän.
Voisi olla esim. aistien häiriöitä, jonkinlaista aistiyliherkkyyttä kenties?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla esim. aistien häiriöitä, jonkinlaista aistiyliherkkyyttä kenties?
Ääniyliherkkyys on, kuten myös kosketusyliherkkyys vai mikä on nimeltään. Erityisherkkä myös, toki, mutta vaikka ei ole diagnosoitu niin reagoin todella voimakkaasti noihin ärsykkeisiin. Tyyliin että jos on liikaa ääniä ja hälyä ympärillä saattaa tulla ihan... Sanoisin "white out", black out tyyliseen tapaan mutta koin sen tilan kirkkaana tai valkoisena. Ts olin sekunnin murto-osan ihan pihalla siksi että meteli meni niin... Yli.
-Ap
Ääniyliherkkyys on, kuten myös kosketusyliherkkyys vai mikä on nimeltään. Erityisherkkä myös, toki, mutta vaikka ei ole diagnosoitu niin reagoin todella voimakkaasti noihin ärsykkeisiin. Tyyliin että jos on liikaa ääniä ja hälyä ympärillä saattaa tulla ihan... Sanoisin "white out", black out tyyliseen tapaan mutta koin sen tilan kirkkaana tai valkoisena. Ts olin sekunnin murto-osan ihan pihalla siksi että meteli meni niin... Yli.
-Ap[/quote]
Samoja kokemuksia, vähän kuin olisi unessa, lapsena tuli eka kerran tuollainen tunne ja ihmettelin mitä tapahtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikelle tarvi diagnoosia ja lääkkeitä. Aika moni suomalainen vihaa kun turvarajan sisälle tullaan, eli käsivarren mittaa lähemmäs ei kiitos.
Hengittely nyt ärsyttää muutenki kaikkia, kun sitä joutuu kuunnella tai höngitään naamalle. Kuiskaaminen kans vastenmielistä varmaan 90% mielestä.
Kuka haluaa koskea muiden pyykkeihin? Ihan normaalilta kuulostat, ehkä äitisi oli hieman etäinen niinku aika monikin sodan jälkeen syntynyt on...huoh. Alkanut vasta nyt muuttua, kun 80-90 luvun lapset ovat äitejä. Otettu jenkkilästä mallia ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla esim. aistien häiriöitä, jonkinlaista aistiyliherkkyyttä kenties?
Ääniyliherkkyys on, kuten myös kosketusyliherkkyys vai mikä on nimeltään. Erityisherkkä myös, toki, mutta vaikka ei ole diagnosoitu niin reagoin todella voimakkaasti noihin ärsykkeisiin. Tyyliin että jos on liikaa ääniä ja hälyä ympärillä saattaa tulla ihan... Sanoisin "white out", black out tyyliseen tapaan mutta koin sen tilan kirkkaana tai valkoisena. Ts olin sekunnin murto-osan ihan pihalla siksi että meteli meni niin... Yli.
-Ap
Niimpä tietenki ja ite diagnosoitu, ku googlasit sitä, ettei lapsi tykkää pitää sukkia. Sait lapsellekin varmaan diagnoosin. Lääkäriin ei kannata mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kognitiivista psykoterapiaa vailla olet. Voit yrittää lieventää ongelmaa opiskelemalla asioita, sillä tuntemattomat asiat pelottavat. Olet myös aikasi tuote, joka uskoo niihin asioihin, joita sinulle on syötetty. Käytä älyäsi ja kyseenalaista opit. Sieltä se vapahdus löytyy.
Ihan sama mulle millä nimellä kutsutaan enkä asiasta aio julkisesti puhua muutenkaan, pidän sitä outona ja kiinnostaa sen vuoksi mistä mahdollisesti kyse. Tuo erityisherkkyysbuumi ärsyttää itseänikin, mieluummin kiinnostaisi tietää mistä moinen johtuu kuin mainostaa jokaiselle että olen nyt sitten erityisherkkä ja siksi käyttäydyn kuin käyttäydyn. Olen itse ajatellut että kyseessä jokin psyykessä aikoinaan tapahtunut vaurio. Toisaalta kiva jos voi lukea muiden samanlaisista kokemuksista ja huomata ettei ole ainoa jolla vastaavia kokemuksia.
Ei ap vaan se yöpöytätyyppi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muakin inhottaa tuntemattomien ihmisten fyysinen läheisyys (ei henkinen lainkaan!). Ajattelen jotain ihmisen ihoa, sen hilseilyä, hikeä, kaikkia mahdollisia sieniä ja silsoja... Samoin tuo hönkiminen ja ihmisten suut ylipäätään ällöttää. Oksettavaa, kun jotkut laittavat someen kuvia - olettaen niiden olevan sexyjä? - kielestään, joka täynnä karstaa 😝.
Vierailija kirjoitti:
Muakin inhottaa tuntemattomien ihmisten fyysinen läheisyys (ei henkinen lainkaan!). Ajattelen jotain ihmisen ihoa, sen hilseilyä, hikeä, kaikkia mahdollisia sieniä ja silsoja... Samoin tuo hönkiminen ja ihmisten suut ylipäätään ällöttää. Oksettavaa, kun jotkut laittavat someen kuvia - olettaen niiden olevan sexyjä? - kielestään, joka täynnä karstaa 😝.
Tuo on minusta vähän eri asia. Itse puhun ärsytyksestä joka tuntuu fyysisenä esim. epämiellyttävänä kihelmöintinä.
.