Mielenterveyspotilaan äiti avautuu hoidon puutteista
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-2000001932112.html
Juttu mutta etenkin kommentit ovat aika kamalaa luettavaa. Onko psyykkisen hoidon taso Suomessa todella tuollainen? Kokemuksia ja keskustelua!
Kommentit (11)
Paljon olen kuullut tuollaisesta. Itsellä ei ole noille palveluille ollut tarvetta ainakaan vielä, ja toivon ettei tulekaan tarvetta.
Minä ainakin olen saanut hyvää hoitoa ja lääkitys osui kohdalleen ensiyrittämällä.
Ei juuri ole kokemuksia kun hoitoa ei saa useista yrityksistä huolimatta. Yksikin yritys on masentuneelle raskas. Kaksi kertaa olen päässyt juttelemaan hoitajalle, mikä on yhtä tyhjän kanssa, mutta edes jotain. Ajat aina täynnä.
Ei täällä saa apua ilman paksua lompakkoa
Jouduin teininä pariin otteeseen osastolle itsetuhoisuuden ja masennuksen takia. Oireet johtui paskoista kotioloista. Osa hoitajista (osastolla) oli empaattisia ja osa käytti mielivaltaisesti valtaa. Kerran yksi hoitajista sai raivokohtauksen, kun kukaan nuorista ei halunnut lähteä hänen mukaansa kauppaan ostamaan vapputarvikkeita ja koristelemaan paikkaa vappua varten. Raivosi masentuneille, psykoosioireista kärsiville, itsetuhoisille ja muista häiriöistä kärsiville, että ollaan me saatana saamattomia paskanuoria, kun ei viitsitä edes vappua järjestää vaikka hän niin kovasti yrittää. Niin...vappu osastolla muiden hullujen kanssahan se kirvoittaa nuorissa halun juhlaan ja koristeluun, kun kaverit ulkopuolella viettää hauskoja vappukemuja muiden ihmisten parissa.
Laitoksen terapeutti ei myöskään uskonut kertomiani asioita kotioloista, vaan väitti naureskellen, että enköhän minä nyt vähän liioittele. Luojan kiitos toinen terapeuttini otti minut vakavasti ja hänen hoitonsa aikana tervehtyminen pikkuhiljaa alkoi. Tämä hyvä terapeutti pelasti henkeni <3. Mutta oli aika omituista, kun terapeutti itkee istunnon aikana kertomistani asioista, kun kukaan muu ei aikaisemmin suostunut uskomaan. Varmaan ajattelivat, että ihan huvikseen vaan lapsi haluaa itsensä tappaa ja vahingoittaa itseään.
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016101822480839_uu.shtml
Lasten ja nuorten terapiat ovat oiva säästökohde ilmeisesti.
Mitähän ne hoitovirheet on olleet? Neuroleptit todellakin tasaavat myös mieltä. Ruokaa ei välttämättä tarjota ylenpalttisesti, mutta lääkitys lisää useilla ruokahalua. Sairaalassa ei voi enää pitää pakko-hoidossa olevaa lukkojen takana vaan pitää olla mahdollisuus ulkoilla. Silloin potilas voi ostaa ruokaa ja herkkuja. Ulkoilut voi evätä vain raskaasta syystä esim. Itsetuhoisuuden vuoksi. Jos potilas toivoo, ettei omaisia oteta hoitoon niin asia on täysi-ikäisen kohdalla niin. Totta on, että täytyy olla huonossa kunnossa, jotta saa apua.
eilisessä Perhosen kohtalo dokumentissa käsiteltiin vähän samaa asiaa. Nuori olisi halunnut hoitoon itsetuhoisuuden vuoksi, mutta todettiin liian terveeksi ei päässyt ja hirtti itsensä.
Tämäkin on arkipäivää https://blogbook.fi/juhakurvinen/tositarinoita-hullujenhuoneelta/
"Statuksessani kerroin kuinka menin hakemaan lääkäriltä migreenilääkettä ja hän ei uskonut, että olen moottorisahajonglööri tai ollut Pohjois-Koreassa. Loppupäätelmänä hän teki M1-tarkkailulähetteen ja minut pakotettiin poliisin toimesta A1-psykoosiosastolle ja eristysselliin. Silloin tällöin pubissa istuessani joku tulee tilanteesta kyselemään, joten nyt haluan kertoa faktoja tilanteen taustoista, jotta voin ohjata kyselijät jatkossa tänne."
Tämän jälkeen Turussa paljastui todella hurjia väärinkäytöksiä. Todella outoa, että aina pitää tulla hirveä julkisuusrumba, ennen kuin viranomaiset alkavat asioita selvittämään! Tässäkään tapauksessa ei ole otettu vastuuta.
Vastaus: On.