Lue keskustelun säännöt.
Oletteko lukeneet salaa puolisoidenne / exienne viestejä? Minä olen.
09.10.2016 |
Tulipa vaan tässä mieleen tämä vanha asia. Kumppanien puhelimien ratsaajia pidetään yleisesti alimpana pohjasakkana, ja siinä on periaatteessa perääkin. Mutta esim. oma tapaukseni on seuraavanlainen:
Olin ensimmäisessä vakavassa parisuhteessani parikymppisenä, ja avoliitossa ko. herran kanssa. Suhde oli näin jälkikäteen ajateltuna aika huono koko ajan, mutta en tiennyt paremmasta. Mies oli ulospäin niin täydellisen kunnollinen; ahkera työntekijä, koulutettu, ystävällinen, avulias... Mutta jotenkin en koko suhteen ajan ihan täysin luottanut häneen. Syytin asiasta itseäni ja ajattelin pitkään jopa eron jälkeen, että en kelpaa parisuhteeseen ja olen hullu kyylääjä.
Hassua, että vasta jälkeenpäin olen tajunnut, että alitajuiseen epäluuloisuuteeni oli kyllä ihan oikea syy, se, ettei mies ollutkaan ihan täysin luotettava. Jotenkin sen vaistosi. Miehen puhelin ja fb-tili vetivät minua magneetin lailla puoleensa, sillä aavistin aina, että niistä saattaisi selvitä jotain, mitä minulta on pimitetty.
Kyllähän sieltä sitten selvisikin. Luin miehen viestejä, kun hän kävi vaikka suihkussa. Hän varjeli puhelintaan ja tietokonettaan aika tarkkaan, mutta joskus unohti ottaa puhelimen mukaansa kylpyhuoneeseen. Usean vuoden varrella minulle selvisi monta kertaa, että hän oli käynyt exänsä kanssa ulkona, vaikka minulle sanoi tapaavansa muita kavereitaan. Öisin miehen puhelin saattoi piipata, ja sama nainenhan siellä kirjoitteli.
Kun lopulta älysin nostaa kissan pöydälle, olin kuulemma vainoharhainen ja yritin rajoittaa miehen menemisiä. Eihän hän ollut tehnyt mitään väärää, sillä hänellä ja exällä oli ystävyyssuhde eikä mitään sen enempää. Kumma juttu vaan, että piti valehdella minulle missä meni.
Lopulta erosimme muista syistä, ja arvatkaa huviksenne, kenen luokse mies lähti heti luotani :D Ex ei tosin tainnut kelvata hänelle muuksi kuin laastariksi, sillä seurustelemaan eivät uudestaan alkaneet.
Jos olisin ollut kypsempi ja vähemmän kynnysmatto, olisin lopettanut suhteen jo ensimmäisellä kerralla, kun sain miehen kiinni valheista. Nykyisessä suhteessani itsetuntoni on vihdoin palannut: en olekaan mustasukkainen tai vainoharhainen puoliso. Luottamus on täydellinen, eikä mitään pelejä pelata eikä toisen selän takana touhua kumpikaan mitään, ei salaisia tapaamisia eikä myöskään viestien lukemista salaa.
Jos myöhemmin elämässä päätyisin taas tilanteeseen, jossa vaistoaisin että minulle valehdellaan, niin en varmaan kaihtaisi keinoja asian selvittämiseksi. Joskin minulla saattaisi olla tarpeeksi järkeä suhteen lopettamiseen jo sillä perusteella, etten jostain syystä voisi luottaa toiseen. Aiemmin kaduin ja häpesin, että luin exäni viestejä salaa, mutta nykyään kadun lähinnä sitä, etten lopettanut suhdetta, vaikka hän jäi kiinni valheesta toisensa perään.
Kommentit (9)
Mulla lupa lukea niitä viestejä, ei tarvii salaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjesalaisuuden rikkominen on rikollista puuhaa. Jos vaimoni niin tekisi niin saisi pakata kamppeensa saman tien ja pistäisin vielä haasteen perään. Luottamus on ihmissuhteen peruslähtökohta.
Vierailija kirjoitti:
Niin kovin tuttu tarina.. Itse tutkin viestit vasta, kun olin saanut kuulla olevani vainoharhainen hullu, joka estää mieheni elämää. Tämä siis tilanteessa, kun vielä luotin mieheeni täysin ja kerroin sen myös hänelle, annoin mennä miten lystäsi, en epäillyt mistään. Tuo hänen syyllinen käytöksensä epäilyt vasta sai aikaan. Tätä se nykyaika valitettavasti on. Vähintäänkin somessa voidaan pitää "viattomia" suhteita sen arkipäiväisen rinnalla, aivan kuin erillisessä maailmassa.
Suhteessa ollessaan taitaa olla liian lähellä nähdäkseen kokonaiskuvaa objektiivisesti. Itse en voi kuin ihmetellä, miksi jatkoin suhdetta niin pitkään. Useamman vuoden! Ja alusta saakka vaisto varoitti. Olen myös miettinyt tuota, että somessa on liiankin helppoa pelata pientä peliä muiden kanssa, ilman että puoliso voi syyttää pettämisestä täysin aukottomasti. Mutta ei se vaan ole oikein, että yhdeltä ja samalta naiselta tulee miehelle yötä myöten viestejä, vaikkakin kuinka viattomia. Ja kun vielä mennään niin pitkälle, että järjestetään salaisia tapaamisia, niin puolison kunnioittaminen on kaukana.
ap
Luen minäkin. Mieheni tuntuu salailevalta. Usein olen huomannut hänen salailevan menojaan. Kun olen kysynyt , miksi ei voi kertoa olleensa esim. baarissa, kun olen poissa kotoa. Hän sanoo,että olisin suuttunut. Sen vuoksi en luota häneen. Tsekkaan joskus viestit ja olen huomannut hänen poistaneen esim. puhelunsa exän kanssa. Olen yrittänyt sanoa. Että pitää olla avoin. Salailu satuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kirjesalaisuuden rikkominen on rikollista puuhaa. Jos vaimoni niin tekisi niin saisi pakata kamppeensa saman tien ja pistäisin vielä haasteen perään. Luottamus on ihmissuhteen peruslähtökohta.
En ole kuullut vielä yhtään tarinaa, joissa viestit olisi luettu ns. turhaa. Ettei sutinoita olisi löytynyt. Toki viestit voi aina poistaa, mutta kyllä ne asiat ovat tavalla tai toisella myöhemmin paljastuneet. Olet oikeassa rikollisen puuhan kanssa, mutta sitä, että ihminen olisikin luotettava, hyvin harvoin näissä paljastuu, vaan ihan jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjesalaisuuden rikkominen on rikollista puuhaa. Jos vaimoni niin tekisi niin saisi pakata kamppeensa saman tien ja pistäisin vielä haasteen perään. Luottamus on ihmissuhteen peruslähtökohta.
Kiellettyähän se on, se on totta. Mutta minunkin tapauksessani viestien lukeminen oli ainut tapa saada selville, että minulle valehdeltiin parisuhteessa, ja selkäni takana vehkeiltiin. Jos mies olisi ollut rehellinen, niin en olisi aavistanut, että jotain on meneillään, ja en olisi tuntenut tarvetta lukea viestejä. Huomaatko, millainen kehä asiasta syntyy? Joka tapauksessa minä ainakin opin tuosta yhdestä suhteesta, ja jatkossa uskallan luottaa vaistooni.
ap
Otsikon perusteella olet lukenut minun puolisoni/exäni viestejä salaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otsikon perusteella olet lukenut minun puolisoni/exäni viestejä salaa.
Tulipa tosiaan hassu kaksoismerkitys otsikkoon :D Oli vähän vaikeaa tiivistää hakemani ajatus tarpeeksi lyhyeksi otsikoksi, joten tuo oli lopputulos.
ap
Niin kovin tuttu tarina.. Itse tutkin viestit vasta, kun olin saanut kuulla olevani vainoharhainen hullu, joka estää mieheni elämää. Tämä siis tilanteessa, kun vielä luotin mieheeni täysin ja kerroin sen myös hänelle, annoin mennä miten lystäsi, en epäillyt mistään. Tuo hänen syyllinen käytöksensä epäilyt vasta sai aikaan. Tätä se nykyaika valitettavasti on. Vähintäänkin somessa voidaan pitää "viattomia" suhteita sen arkipäiväisen rinnalla, aivan kuin erillisessä maailmassa.